Sukulaisiin viittaavat sanat uralilaisissa kielissä

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Sukulaisiin viittaavat sanat uralilaisissa kielissä

ViestiKirjoittaja merimaa » 10 Helmi 2024 01:19

Academia.edu-sivustolla on esitelmä, jossa Niklas Metsäranta, Veronika Milanova ja Terhi Honkola käsittelevät uralilaisten kielten sanastoa, joka viittaa erilaisiin sukulaisuussuhteisiin ihmisten välillä.
https://www.academia.edu/106134014/SLE2 ... ic_kinship

Tutkijat ovat keränneet aineiston, joka sisältää sukulaisuuteen viittaavia sanoja 20 uralilaisesta kielestä, ja yrittävät sen perusteella selvittää, minkälainen sukulaisuuskäsitteiden järjestelmä uralilaisessa kantakielessä oli ja mitä se voi kertoa uralilaisen kantakielen puhuma-alueesta.

Tutkijoiden mukaan uralilaisessa kantakielessä näyttäisi olleen käytössä järjestelmä, jossa ainakin jotkut samantyyppiset sukulaiset eroteltiin toisistaan iän perusteella, eli esimerkiksi isän ja äidin sisarukset voitiin jakaa vanhempiin ja nuorempiin sisaruksiin. Sellainen järjestelmä on Siperian puolella esimerkiksi turkkilaisissa kielissä, mutta sellaista ei tiedetä olleen indoeurooppalaisessa kantakielessä. Näin ollen tutkijat pitävät todennäköisenä, että uralilaista kantakieltä puhuttiin Ural-vuoriston itäpuolella Siperiassa.
merimaa
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 220
Liittynyt: 17 Marras 2022 19:14

Re: Sukulaisiin viittaavat sanat uralilaisissa kielissä

ViestiKirjoittaja Kristiina » 10 Helmi 2024 13:15

Katsoin tuota ikä-aspektia omasta tietokannastani ja voin vahvistaa, että ikäaspekti näkyy läpi Aasian (Kaakkois-Aasiasta ja etelämpää minulla ei ole paljoakaan dataa).
Jos katsotaan veli-sanaa, isoveli erotetaan pikkuveljestä makroaltailaisen ryhmän lisäksi myös näissä:
lezgi (Koillis-Kaukaasia)
hunza (isolaatti)
kurdi
pashto
sanskrit
jukagiiri
inuiitti
korjakki ja tsuktsi
itelmen
ainu (isolaatti)
nivkh (isolaatti)
yleisesti ottaen sino-tiibetiläiset kielet

Sama näkyy myös sisar-erottelussa:
lezgi
hunza
kurdi
sanskrit
jukagiiri
inuiitti + aleuutti
korjakki ja tsuktsi
itelmen
ainu (isolaatti)
nivkh (isolaatti)
yleisesti ottaen sino-tiibetiläiset kielet

Seuraavaksi katsoin setä/eno-tyyppisiä sanoja. Erotteluja voidaan tehdä kahden aspektin perusteella eli iän ja sen, onko isän vai äidin puolelta. Eno-setä-tyyppinen erottelu on yleisempi:
arabia
lezgi
armenia
slaavilaiset kielet
latvia + liettua
persia
pashto
kurdi
inuiitti, yupik, naukan, aleuutti

Setien ja enojen ikäerottelu on harvinainen. Jukagiirissa erotellaan isänpuoleiset sedät iän mukaan, mutta ilmeisesti ei äidin puolelta. Myös sanskritista löytyvät taas kaikki neljä.

Isän ja äidin sisaret erotellaan ainakin seuraavissa (eronteko isänsisko-tyyppisiin ilmauksiin ei ole aina täysin selvä):
arabia
georgia
ingush, chechen
lezgi
hunza
latina
persia
pashto
inuiitti
sino-tiibetiläiset kielet

Sanskrit poikkeaa muista. Siinä ei erotella tätejä isän- tai äidinpuoleisuuden mukaan vaan iän mukaan eli nuorempi täti isän tai äidin puolelta on sama (anuja, avaraja), samoin kuin vanhempi täti (agraja).

Poikkeavampi systeemi on ketin kielessä, jossa perusjaottelu muistuttaa ns. hawaijilaista jaottelua, jossa ikäpolvi on tärkeä ja sukupuolella ei ole väliä.
biseb = sisar, veli
beʔb = vävy, miniä, isosiskon mies, isoveljen vaimo, äidin/isän pikkusisko
qōj = setä, eno, äidinsisar, isänsisar
èn = vävy, miniä

Olettaisin, että ennen metallikausia eläneiden metsästäjäyhteisöjen jaottelut olivat Siperiassa tämäntapaisia ja jaottelut monimutkaistuivat kulttuurisen murroksen myötä pronssikaudella.
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1377
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Sukulaisiin viittaavat sanat uralilaisissa kielissä

ViestiKirjoittaja merimaa » 10 Helmi 2024 20:22

Metsäranta, Milanova ja Honkola itse asiassa pohtivat viime vuonna julkaistussa artikkelissaan, onko uralilaisessa kantakielessä voinut olla samantyyppinen sukupuolineutraali jaottelu kuin Ketin kielessä.

”As an example of an intriguing point that can be discussed with this approach is the case of terms for ‘brother’ and ‘sister’ in Proto-Uralic. By saying that these terms cannot be reconstructed for Proto-Uralic (Aikio 2022: 24), it is already implied that we should be able to reconstruct them. However, distinction of one’s siblings by sex into ‘brother’ and ‘sister’ is a distinctly European pattern, and fewer than 20 percent of the world’s languages have this type of classification (Murdock 1968: 4). In the Uralic language family the westernmost languages have this European pattern, possibly as a result of borrowing, while in the eastern languages there is more variation including relative age distinction, e.g. ‘elder brother/sister’, ‘younger brother/sister’ or ‘elder brother/sister’ and ‘younger sibling’. A culturally unbiased comparative treatment of Uralic kinship terms is needed, as it is not immediately obvious which of the sibling patterns observed in modern Uralic languages is what Proto-Uralic is expected to have had.”

Borrowability of kinship terms in Uralic languages.
https://journal.fi/fuf/article/download ... 383/308128

Iän perusteella jaottelu on toinen asia, joka kiinnittää esimerkeissä huomiota, koska se näkyy olevan käytössä siperialaisten kielten lisäksi myös joissakin Keski-Aasian kautta kulkeutuneissa indoeurooppalaisissa kielissä, kuten kurdissa, pashtossa ja sanskriitissa.

Keski-Aasian kadonneista kielistä ei taideta tietää kovinkaan paljon, mutta olisikohan niissäkin voinut olla käytössä ikään perustuva jaottelu?
merimaa
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 220
Liittynyt: 17 Marras 2022 19:14


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa