Muinainen Suomi

Vietän sateista lomaa Sotkamon Vuokatissa, Nuasjärven lahti väreilee sateisena ja Vuokatinvaara sen takana.Sade ja tuuli riipivät puista viimeisiä ruskalehtiä, syksy etenee talveen vääjäämättä.

Tässä ehdin miettiä tuon Nuasjärven etymologiaa, mistä lie järvi nimensä saanut ja milloin. Laajensin otsikon muihinkin Kainuun alueen nimiin, sillä varmaan näissä on pohtimista ja oppimista.

Karttahaku löysi Suomesta kaksi Nuasjärveä, toinen Pellosta, toinen täältä Sotkamosta:

Nuasjärvi.

Taavetti kirjoitti:Vietän sateista lomaa Sotkamon Vuokatissa, Nuasjärven lahti väreilee sateisena ja Vuokatinvaara sen takana.Sade ja tuuli riipivät puista viimeisiä ruskalehtiä, syksy etenee talveen vääjäämättä.

Tässä ehdin miettiä tuon Nuasjärven etymologiaa, mistä lie järvi nimensä saanut ja milloin. Laajensin otsikon muihinkin Kainuun alueen nimiin, sillä varmaan näissä on pohtimista ja oppimista.

Karttahaku löysi Suomesta kaksi Nuasjärveä, toinen Pellosta, toinen täältä Sotkamosta:

Jos Nuasjärvi on alkuosaltaan itämerensuomalaista lähtöä, niin ensiksi tulee mieleen viron sana nuga 'veitsi, puukko'. Mutta saattaahan nimellä olla alkunaan jonkin tuntemattoman muinaiskielenkin sana.

Suomalainen paikannimikirja kertoo, että Nuasjärviä on pidetty saamelaisperäisinä niminä, mutta mitään tarkkaa etymologiaa ei ole esitetty. Nyt vain penkomaan Álgu-tietokantaa:
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=38

Saamen nuvvat-verbi merkitsee 'nurkua, marista'. Ei kovin uskottava merkitykseltään... 'kohista' voisi jo menetellä, mutta tällä sanalla ei ole sellaista merkitystä.

Muita ehdokkaita:
- njuvvat 'hietakampela'; merkitys sopisi hyvin järvennimeen.
- njuvvui 'limainen (kalasta)'. Merkitys taas hyvä.
- njuvvot 'tulla nyljetyksi'... ei kovin hyvä merkitys.

Taavetti kirjoitti:Tässä ehdin miettiä tuon Nuasjärven etymologiaa, mistä lie järvi nimensä saanut ja milloin. Laajensin otsikon muihinkin Kainuun alueen nimiin, sillä varmaan näissä on pohtimista ja oppimista.

Karttahaku löysi Suomesta kaksi Nuasjärveä, toinen Pellosta, toinen täältä Sotkamosta:

Pellon Nuasjärven ympärillä sijaitsevat melkein kaikki muut Suomen Nuas-alkuiset nimet (Nuasjoki, -lompolo, -vaara jne). Tuoltapäin löytyy runsaasti saamelaisperäistä nimistöä. Sotkamon Nuasjärvi on taas yksinään, aika kaukana Pellosta. Toisaalta sielläkin on aikanaan puhuttu jotain metsäsaamelaista kieltä, nimi voi perustua johonkin sanaan joka on kadonnut tai on muissa saamelaiskielissä niin erilaisessa muodossa ettei sitä enää tunnista.

Katsoin tässä läheisiä järviä, joukossa oli Lahnasjärvi, se antaisi ymmärtää että kalan nimeen on jostakin johdettu S-kirjain. Vastaavia päätteitä en havainnut muita.

Sitten katsoin samanvartaloisia muita nimiä, Suas alkuisia löytyi 29, melkein kaikki Suomen Lapin pohjoisosasta. En tiedä onko näillä samoilla vartaloilla muita kuin näennäinen yhteys, mutta silti se kiinnostaa.

Etelämpänä löytyi Suvas alkuisia Kuopiosta ja Leppävirralta yksi molemmista, kolmas on Sallassa, Suvastunturi. Suomalaiseen kielitajuuni ne kaikki tuntuvat saman kaltaisilta, mutta ovatko sittenkään samaa perua?

njoaski = notkelma, notko, sola

Nuaslompolo on kartan perusteella kapea ja pitkä, ehkä siis notkossa, solassa... Lompolo taas tarkoittaa järvimäistä suvantoa joen varrella

Kaatuisin itse siis tuon notko sola sanan puoleen. Millaisessa maastossa ko. nuasjärvi on?

ArskaB73 kirjoitti:njoaski = notkelma, notko, sola

Nuaslompolo on kartan perusteella kapea ja pitkä, ehkä siis notkossa, solassa... Lompolo taas tarkoittaa järvimäistä suvantoa joen varrella

Kaatuisin itse siis tuon notko sola sanan puoleen. Millaisessa maastossa ko. nuasjärvi on?

Kainuun Nuasjärvi on suurehko järvi Kajaanin ja Sotkamon välillä, pituutta ainakin kolmisenkymmentä kilometriä. Ei erityisen kapea, joskin jollain tavalla sokkeloinen. Jotenkin sen voi ymmärtää solaksi ja notkelmaksi vaarojen välissä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... nimi=Nuasj

Jos karttaa katsoo laajempana, niin jokivaikutelmahan siitä syntyy, idästä siinä vesi virtaa Kajaania kohti, ja siellä Ämmäkosken kautta Oulujärveen.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... n=&lang=fi

Olen tässä koittanut löytää keksiä jotain muuta viritelmää, mutta tuo on lähin minkä keksin. Mielestäni ihan varteen otettava vaihtoehto jos järvi on "jokimainen"

Joo, Arskan ehdotus kuulostaa hyvin uskottavalta.

Tuosta Arskan ideasta juolahti mieleen sana nuoska, eli märkä (noin suurin piirtein). Ohessa linkki Algun Njuoska sanan vaihtoehtoihin:

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... nue_id=253

Onko tuollainen taipuminen edes teoriassa mahdollista on kyllä minun ymmärryksen ulottumattomissa. Märkäjärviähän Suomessa on. Se, että onko se järvelle hyvä nimi voi olla monta mieltä. Eiköhän ne yleensä kaikki ole märkiä:). Nimi voisi olla paikallaan jos järvi on talvisin usein vesillä, johtuen esim uveavannoista tai jostain muusta seikasta. Nutukasta käyttävälle liikkujalle muuten erittäin tärkeä tieto.

jussipussi kirjoitti:Tuosta Arskan ideasta juolahti mieleen sana nuoska, eli märkä (noin suurin piirtein). Ohessa linkki Algun Njuoska sanan vaihtoehtoihin:

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... nue_id=253

Onko tuollainen taipuminen edes teoriassa mahdollista on kyllä minun ymmärryksen ulottumattomissa. Märkäjärviähän Suomessa on. Se, että onko se järvelle hyvä nimi voi olla monta mieltä. Eiköhän ne yleensä kaikki ole märkiä:). Nimi voisi olla paikallaan jos järvi on talvisin usein vesillä, johtuen esim uveavannoista tai jostain muusta seikasta. Nutukasta käyttävälle liikkujalle muuten erittäin tärkeä tieto.

Hyvä pointti!
Tuo ei ollutkaan tullut mieleeni eikä vastaan, että nimen motiivi voisi olla vuodenaikasidonnainen. Talviteiden kannalta se voisi tosiaan olla katastrofi ja siksi tärkeä syy nimelle, jos järvi ei kunnolla jäätyisikään vaan olisi märkä. Sulajärviäkin on kaksi, Enontekiöllä ja Juvalla.

Nuasjärven kautta Sotkamon järvien vedet purkautuvat Kajaaninjoen kautta. Inarinsaamen sana nuollâs, purkautuu, purkautumisjärvi, Nuâllasjävri.

jouko kirjoitti:Nuasjärven kautta Sotkamon järvien vedet purkautuvat Kajaaninjoen kautta. Inarinsaamen sana nuollâs, purkautuu, purkautumisjärvi, Nuâllasjävri.

Hyvä huomio ja ihan kai mahdollinen selityskin.

Tosin Pellon Nuasjärvessä on mm. Nuottalahti, silloin olisi Nuâ(tt)usjävri. Olisi ehkä luontevampi. Pellon Ylitornion seudulla on paljon saamelaisnimistöä. Kts. keskustelu Tengeliö.