Muinainen Suomi

Hesarissa kerrottiin 27.11 suomen olevan paras koulumaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Uusi+tutkimus+ ... 5622707708

Neljästä parhaasta koulujärjestelmästä kolmessa on suomen tapaan agglutinatiivinen kieli eli sellaisten kielien luokka, joissa sanan
vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja, päinvastoin kuin ruotsi tai englanti.
Indoeurooppalaiset kielet eivät juuri yllä viiden parhaan joukkoon.

Mitä tämä kertoo? Hei kielitieteilijät?

Ehkä lasten hahmotuskyky muotoutuu myös opitun kielen mukaan ja on
toisissa kielissä parempi, kuin toisissa.

Usein väitetään että ruotsinkieli olisi portti ..hmm.. johonkin..,
mutta asia taitaakin olla päinvastoin.

Nefertiti kirjoitti:Hesarissa kerrottiin 27.11 suomen olevan paras koulumaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Uusi+tutkimus+ ... 5622707708

Neljästä parhaasta koulujärjestelmästä kolmessa on suomen tapaan agglutinatiivinen kieli eli sellaisten kielien luokka, joissa sanan
vartaloon liittyy (useita) päätteitä ja muita affikseja, päinvastoin kuin ruotsi tai englanti.
Indoeurooppalaiset kielet eivät juuri yllä viiden parhaan joukkoon.

Luulisin eroa tulevan lähinnä siitä että monessa indoeurooppalaisessa kielessä on toivottaman vanhanaikainen ja hankala kirjoitusjärjestelmä. Esimerkiksi englanninkielisissä maissa koululaiset käyttävät paljon aikaa kirjoitus- ja puhekielen vastineiden opetteluun, mitä suomessa ei tarvita juuri lainkaan. Amerikoissa lapset kisaavat tavauskilpailuissa (spelling bee) jotka ovat Suomessa aivan tuntematon ilmiö. PISAssa suomalaiset ovat käsittääkseni loistaneet juuri lasten lukutaidossa, vaikka lukemisen opetus aloitetaan vasta 7-vuotiaana, eli myöhemmin kuin useimmissa muissa maissa.

Erilaisia kulttuurillisia syitähän on myös etsitty näihin tuloksiin. Aasialaisten perinteistä hyvää laskentataitoa on joskus yritetty selittää niin että siellä käytetään lukujärjestelmän pohjana usein vitosta, eikä kymmentä ja tämä tekisi päässälaskusta helpompaa.

Oma teoriani suomalaisten hyvälle PISA-menestykselle:

1) Nukutaan vähän enemmän aamulla! Suomessa koulut alkavat aamulla hivenen myöhemmin. Keski-Euroopassa koulu alkaa usein jo 7:30 tai 7:45. Koululaiset ovat, kuten tiedetään, aamulla väsyneitä eivätkä pysty hyviin suorituksiin vielä niin aikaisin aamulla.

Suomi - Muu Maailma 1:0


2) Nälkäinen vatsa ei pysty keskittymään opetukseen! Suomessa on todella hyvä kouluruokailu, monipuolista ja terveellistä ruokaa. Muualta en tiedä moista hyvää systeemiä. Täällä U.S.A.:ssa ja ainakin Keski-Euroopassa kuoluruokailu puuttuu, ja jos sitä jossain muodossa löytyy, niin se on pelkkää "junk foodia". Keski-Euroopassa kouluissa on myös makeispuodit, jos nälkä tulee liian suureksi. Itä-Aasian kouluruokailusta minulla ei ole omaa kokemusta.

Suomi - Muu Maailma 1:0


3) Ilman happea ei tuloksia! Kunnon välitunti on maailmalla suuri harvinaisuus. Keski-Euroopassa kansakoululaisiltakin kunnon välitunti puuttuu (joskus saa luvalla käydä nopeasti pissalla) ja jos sellainen joskus (korkeintaan 5 min.) harvoin on, niin yleensä ei saa mennä pihalle, koska siivoojat eivät tykkää, että likaa tuodaan sisälle koulurakennukseen. Luokkahuoneen tuuletus on täysin tuntematon asia. Ilman tunkkaisuuden voi vaan kuvitella, kun päivä kuuden tunnin jälkeen päättyy.

Suomi - Muu Maailma 1:0


4) Kunnianhimo ja rahapussi (stipendin saanti)! Poikani käyvät täällä Georgiassa High Schoolia, joka on tällä hetkellä koko Georgia osavaltion paras (SAT-testin tuloksilla mitattu). Mikä tässä koulussa herättää huomiota? No se, että siellä on poikkeuksellisen paljon Itä-Aasialaisia (50% Kiinalaisia ja Korealaisia) ja Intialaisia (n. 25%). Täällä on kova kilpailu hyvistä opiskelupaikoista, joihin pääsyä varten kerätään pisteitä ja dollareita. Näitä pisteitä saa jokaiselta (!) high-schoolin kouluvuodelta (4 v.) ja vaikeilta kursseilta vieläkin enemmän. Keitä löytyy vaikeimmilta kursseilta poikkeuksellisen paljon? No tietysti Itä-Aasialaisia! Huippukursseilla istuu melkein pelkästään Itä-Aasialaisia maustettuna Intialaisilla. Matematiikassa Kiinalaiset loistavat erityisesti, kielissä eivät ole keskivertoa parempia. Mikä kiinnittää vielä Itä-Aasialaisissa ja Intialaisissa huomiota? Nämä ovat erittäin kunnianhimoisia ja vanhemmat taustalla painottavat vielä hyvän koulutuksen merkitystä. Kiinalaisten mielestä vuorokausi ei ole ollut menestyksekäs, jos on nukkunut enemmän kuin 4 tuntia. Kotiläksyjä täällä on valtavasti enemmän kuin ainakin Keski-Euroopan kouluissa. Keski-Euroopassa koululaiset tulevat kotiin n. klo 14, täällä U.S.A:ssa 16:30.

Keski-Euroopassa koulumenestyksellä ei ole mitään väliä, koska kaikki ylioppilaat saavat automaattisesti opiskelupaikan. Ainoana poikkeuksena ihan viime vuosina mm. lääketieteen opiskelu, johon on pääsykoe. "Ylioppilaskirjoituksilla" (huom. suullisia!) ei ole mitään merkitystä, pääasia, että läpi päästään...

Opetuksen laatuun en osaa oikein puuttua. Suomen tilanteen tällä hetkellä te tiedätte paremmin.

Suomi - Muu Maailma 1-1


5) Kotilääkärillämme Keski-Euroopassa on ihan oma teoriansa suomalaisten hyvään PISA-menestykseen: Suomalaisten geenit!

Suomi - Muu Maailma 1-0?


Suomi - Muu Maailma 5-1

putkonen kirjoitti:2) Nälkäinen vatsa ei pysty keskittymään opetukseen! Suomessa on todella hyvä kouluruokailu, monipuolista ja terveellistä ruokaa. Muualta en tiedä moista hyvää systeemiä. Täällä U.S.A.:ssa ja ainakin Keski-Euroopassa kuoluruokailu puuttuu, ja jos sitä jossain muodossa löytyy, niin se on pelkkää "junk foodia". Keski-Euroopassa kouluissa on myös makeispuodit, jos nälkä tulee liian suureksi. Itä-Aasian kouluruokailusta minulla ei ole omaa kokemusta.

Olen aina ihmetellyt tätä kouluruokajuttua. USAssa ilmaisesta kouluruoasta vissiin aina puhutaan, mutta se tuomitaan kommunismiin ja Ilmestyskirjan petoon verrattavana pahuutena. Sen sijaan lapset saavat sitten ostaa hampurilaisia ja ranskanpottuja. Paitsi jos on kasvispäivä, niin sitten syödään pitsaa. Sitten ihmetellään miksi lapset ovat lihavia.

Tutkimuksien kärjessä ovat aina aika homogeeniset maat Suomi, Japani, Etelä-Korea.

Tätä näkökulmaa tarkasteltaessa saa kyllä olla aika tarkkana rasistisyytöksien varalta kuten Tatu Vanhasen tapauksissa.

Ridge kirjoitti:Tutkimuksien kärjessä ovat aina aika homogeeniset maat Suomi, Japani, Etelä-Korea.

Tätä näkökulmaa tarkasteltaessa saa kyllä olla aika tarkkana rasistisyytöksien varalta kuten Tatu Vanhasen tapauksissa.

Tuotakin on tarjottu selitykseksi, mutta onhan kärjen tuntumassa myös hyvin heterogeenisia maita - Singapore, Sveitsi jne.

Tatu Vanhasen jutut nyt kuuluvat tuonne Näennäistiede-palstalle.

Juttelin naapurin isännän kanssa kiinalaisten hyvästä koulumenestyksestä ja sen syistä. Naapuri on Keski-Kiinasta kotoisin (ollut 8 vuotta Yhdysvalloissa) ja lukenut U.S.A.:ssa englannin linguistiikan tohtoriksi ja on tällä hetkellä täällä yliopistossa opettamassa. Hän oli vaimonsa kanssa sitä mieltä, että yksi menestyksen pääsyistä on koululaisten vanhempien kova painostus hyviin arvosanoihin. Heille on syntynyt tästä kunnianhimosta jo ihan yleinen 'mentaliteetti' ja se on heille ihan luonnollinen asia. Tämän saman asian olen kuullut myöskin Korealaisilta.