Muinaisen Suomen kielistä
Lähetetty: 14 Helmi 2011 07:33
Tällä vuosituhannella kielitiede on saanut selville paljon uutta muinaisen Suomen kielisuhteista. Uusien tutkimusten perusteella muodostuu seuraavanlainen kuva:
- Jääkauden jälkeen (noin 8500 eaa.) Suomeen etelästä saapuneet alkuasuttajat ovat puhuneet jotain paleoeurooppalaista kieltä.
- Kivikauden lopulla nuorakeraamisen kulttuurin (vasarakirveskulttuurin) oletetaan olleen luoteisindoeurooppalaisten kannattama, joten on mahdollista että tuon kulttuurin mukana Lounais-Suomeenkin saapui indoeurooppalaisia jo 3200 eaa.
- Pronssikauden alussa (noin 2000 eaa.) kantaurali alkoi levitä itään ja länteen suunnilleen Volgan suuren mutkan (Volgan-Kaman haaran) tienoilta, ja melko pian länsiuralilainen kieli lienee saavuttanut Suomenlahden pohjukan. On toistaiseksi tietämätöntä, levisikö Suomeen jo noin varhain uralilainen kieli; varmoja jälkiä ei ole.
- Suunnilleen pronssikauden lopulla (1000-500 eaa.) Suomeen ehti kaakosta varhaiskantasaame, etelästä varhais- tai keskikantasuomi ja lännestä esi- tai paleogermaani.
- Rautakaudella (500 eaa. alkaen) saame, itämerensuomi ja germaani päivittyivät ilmeisesti moneen otteeseen lähtöalueiltaan, ja Suomessa oli edelleen monia kieliyhteisöjä.
- Ajanlaskun alun jälkeen (noin 300 jaa.) alkoi itämerensuomalaisten voittokulku: kapealta lounaiselta rannikkokaistaleelta myöhäiskantasuomen rannikkomurretta edustava kieli levisi Kokemäenjokea sisämaahan ja yhä kauemmas itään, ulottuen vuoden 800 jaa. tienoilla Laatokan rannoille asti. Rannikon germaanit näyttävät sulautuneen itämerensuomalaisiin ehkä kansainvaellusajan (400-600 jaa.) alussa.
- Rautakauden lopulla (ennen vuotta 1200 jaa.) alkoi suomalaisheimojen leviäminen erämaihin ja kohti pohjoista, ja etelän saamelaiset sulautuivat ilmeisesti suurelta osin suomalaisiin.
Aiempi käsitys nimeltään jatkuvuusteoria, jonka mukaan uralilainen kieli olisi levinnyt Suomeen jo kampakeramiikan mukana, perustui virheelliseksi osoittautuneeseen kielen ja kulttuurin yhdistämiseen. Samaan virheeseen sortui myös 90-luvulta alkaen suurta julkisuutta saanut (lähinnä Kalevi Wiikiin henkilöitynyt) näkemys, että uralilaista kieltä olisi puhuttu Suomessa heti jääkauden jälkeen. Wiik yritti esittää näkemyksensä tueksi uralilaisia lainapiirteitä germaanisista kielistä, mutta hänen ehdotuksensa on osoitettu perusteettomiksi ja mahdottomiksi.
Tärkeitä tutkimuksia
Kallio, Petri & Koivulehto, Jorma & Parpola, Asko 1997: Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti: perusteeton hypoteesi.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/897/PARPOLA.pdf
Kirjoittajat osoittavat Kalevi Wiikin perustelut pätemättömiksi.
Kallio, Petri & Koivulehto, Jorma & Parpola, Asko 1998: Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti: edelleen perusteeton hypoteesi.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/983/kallioym.html
Kirjoittajat vastaavat Wiikin vastineeseen.
Kallio, Petri 1998: Suomi(ttavia etymologioita).
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1998_613.pdf
Tutkimus Suomi-nimityksen alkuperästä.
Aikio, Ante & Aikio, Aslak 2001: Heimovaelluksista jatkuvuuteen suomalaisen väestöhistorian tutkimuksen pirstoutuminen.
http://cc.oulu.fi/~anaikio/Heimovaelluksista_jatkuvuuteen.pdf
Kritiikkiä jatkuvuusteoriaa kohtaan.
Palviainen, Santeri 2001: Grimmin laki ei ole suomalais-ugrilaista substraattia - vastaus Wiikille.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/011/kesk.htm
Palviainen kumoaa Wiikin lisäperustelut.
Aikio, Ante 2004: An essay on substrate studies and the origin of Saami. Irma Hyvärinen / Petri Kallio / Jarmo Korhonen (eds.), Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen: Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag, pp. 534. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63. Helsinki.
Aikio osoittaa, että saame levisi Lappiin vasta rautakaudella ja syrjäytti siellä paleoeurooppalaisen kielen, josta jäi paljon lainasanoja ja paikannimiä saameen.
Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory.
http://www.sgr.fi/susa/91/aikio.pdf
Varhaisista saamelaisten ja germaanien välisistä kontakteista lainasanojen valossa.
Häkkinen, Jaakko 2006: Uralilaisen kantakielen tutkiminen.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/hakkinen.pdf
Jatkuvuusperustelujen kritiikkiä.
Kallio, Petri 2006: Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa.
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf
Kantaurali näyttäisi olevan nuorempi kieli kuin aiemmin on otaksuttu.
Saarikivi, Janne 2006: Substrata Uralica.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/suoma/vk/saarikivi/substrat.pdf
Artikkeliväitöskirja, jossa käsitellään mm. Pohjois-Venäjän saamelaista ja itämerensuomalaista paikannimistöä.
Aikio, Ante 2007: The study of Saami substrate toponyms in Finland.
http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kotetek/ou4/08aikio.pdf
Saamelaisperäistä paikannimistöä on aivan eteläisintä Suomea myöten.
Kallio, Petri 2007: Kantasuomen konsonanttihistoriaa.
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_kallio.pdf
Kallio osoittaa, että eteläviro erosi ensimmäisenä kantasuomalaisesta kieliyhteydestä.
Häkkinen, Jaakko 2009: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa.
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf
Häkkinen vahvistaa Kallion 2006 tuloksen: kantauralin leviäminen näyttää alkaneen vasta pronssikauden alussa Volgan mutkan tienoilta.
Kallio, Petri 2009: Stratigraphy of Indo-European Loanwords in Saami.
http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/mattut.pdf
Saamen indoeurooppalaisista lainasanakerrostumista ja miten ne vaikuttavat kielialueen paikantamiseen.
Häkkinen, Jaakko 2010a: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1).
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus1.pdf
Perusteellinen jatkuvuusperustelujen kritiikki.
Häkkinen, Jaakko 2010b: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 2).
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf
Yhteenveto tässä listattujen tutkimusten tuloksista.
- Jääkauden jälkeen (noin 8500 eaa.) Suomeen etelästä saapuneet alkuasuttajat ovat puhuneet jotain paleoeurooppalaista kieltä.
- Kivikauden lopulla nuorakeraamisen kulttuurin (vasarakirveskulttuurin) oletetaan olleen luoteisindoeurooppalaisten kannattama, joten on mahdollista että tuon kulttuurin mukana Lounais-Suomeenkin saapui indoeurooppalaisia jo 3200 eaa.
- Pronssikauden alussa (noin 2000 eaa.) kantaurali alkoi levitä itään ja länteen suunnilleen Volgan suuren mutkan (Volgan-Kaman haaran) tienoilta, ja melko pian länsiuralilainen kieli lienee saavuttanut Suomenlahden pohjukan. On toistaiseksi tietämätöntä, levisikö Suomeen jo noin varhain uralilainen kieli; varmoja jälkiä ei ole.
- Suunnilleen pronssikauden lopulla (1000-500 eaa.) Suomeen ehti kaakosta varhaiskantasaame, etelästä varhais- tai keskikantasuomi ja lännestä esi- tai paleogermaani.
- Rautakaudella (500 eaa. alkaen) saame, itämerensuomi ja germaani päivittyivät ilmeisesti moneen otteeseen lähtöalueiltaan, ja Suomessa oli edelleen monia kieliyhteisöjä.
- Ajanlaskun alun jälkeen (noin 300 jaa.) alkoi itämerensuomalaisten voittokulku: kapealta lounaiselta rannikkokaistaleelta myöhäiskantasuomen rannikkomurretta edustava kieli levisi Kokemäenjokea sisämaahan ja yhä kauemmas itään, ulottuen vuoden 800 jaa. tienoilla Laatokan rannoille asti. Rannikon germaanit näyttävät sulautuneen itämerensuomalaisiin ehkä kansainvaellusajan (400-600 jaa.) alussa.
- Rautakauden lopulla (ennen vuotta 1200 jaa.) alkoi suomalaisheimojen leviäminen erämaihin ja kohti pohjoista, ja etelän saamelaiset sulautuivat ilmeisesti suurelta osin suomalaisiin.
Aiempi käsitys nimeltään jatkuvuusteoria, jonka mukaan uralilainen kieli olisi levinnyt Suomeen jo kampakeramiikan mukana, perustui virheelliseksi osoittautuneeseen kielen ja kulttuurin yhdistämiseen. Samaan virheeseen sortui myös 90-luvulta alkaen suurta julkisuutta saanut (lähinnä Kalevi Wiikiin henkilöitynyt) näkemys, että uralilaista kieltä olisi puhuttu Suomessa heti jääkauden jälkeen. Wiik yritti esittää näkemyksensä tueksi uralilaisia lainapiirteitä germaanisista kielistä, mutta hänen ehdotuksensa on osoitettu perusteettomiksi ja mahdottomiksi.
Tärkeitä tutkimuksia
Kallio, Petri & Koivulehto, Jorma & Parpola, Asko 1997: Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti: perusteeton hypoteesi.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/897/PARPOLA.pdf
Kirjoittajat osoittavat Kalevi Wiikin perustelut pätemättömiksi.
Kallio, Petri & Koivulehto, Jorma & Parpola, Asko 1998: Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti: edelleen perusteeton hypoteesi.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/983/kallioym.html
Kirjoittajat vastaavat Wiikin vastineeseen.
Kallio, Petri 1998: Suomi(ttavia etymologioita).
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1998_613.pdf
Tutkimus Suomi-nimityksen alkuperästä.
Aikio, Ante & Aikio, Aslak 2001: Heimovaelluksista jatkuvuuteen suomalaisen väestöhistorian tutkimuksen pirstoutuminen.
http://cc.oulu.fi/~anaikio/Heimovaelluksista_jatkuvuuteen.pdf
Kritiikkiä jatkuvuusteoriaa kohtaan.
Palviainen, Santeri 2001: Grimmin laki ei ole suomalais-ugrilaista substraattia - vastaus Wiikille.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/011/kesk.htm
Palviainen kumoaa Wiikin lisäperustelut.
Aikio, Ante 2004: An essay on substrate studies and the origin of Saami. Irma Hyvärinen / Petri Kallio / Jarmo Korhonen (eds.), Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen: Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag, pp. 534. Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63. Helsinki.
Aikio osoittaa, että saame levisi Lappiin vasta rautakaudella ja syrjäytti siellä paleoeurooppalaisen kielen, josta jäi paljon lainasanoja ja paikannimiä saameen.
Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory.
http://www.sgr.fi/susa/91/aikio.pdf
Varhaisista saamelaisten ja germaanien välisistä kontakteista lainasanojen valossa.
Häkkinen, Jaakko 2006: Uralilaisen kantakielen tutkiminen.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0106/hakkinen.pdf
Jatkuvuusperustelujen kritiikkiä.
Kallio, Petri 2006: Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa.
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf
Kantaurali näyttäisi olevan nuorempi kieli kuin aiemmin on otaksuttu.
Saarikivi, Janne 2006: Substrata Uralica.
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/suoma/vk/saarikivi/substrat.pdf
Artikkeliväitöskirja, jossa käsitellään mm. Pohjois-Venäjän saamelaista ja itämerensuomalaista paikannimistöä.
Aikio, Ante 2007: The study of Saami substrate toponyms in Finland.
http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kotetek/ou4/08aikio.pdf
Saamelaisperäistä paikannimistöä on aivan eteläisintä Suomea myöten.
Kallio, Petri 2007: Kantasuomen konsonanttihistoriaa.
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_kallio.pdf
Kallio osoittaa, että eteläviro erosi ensimmäisenä kantasuomalaisesta kieliyhteydestä.
Häkkinen, Jaakko 2009: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa.
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf
Häkkinen vahvistaa Kallion 2006 tuloksen: kantauralin leviäminen näyttää alkaneen vasta pronssikauden alussa Volgan mutkan tienoilta.
Kallio, Petri 2009: Stratigraphy of Indo-European Loanwords in Saami.
http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/mattut.pdf
Saamen indoeurooppalaisista lainasanakerrostumista ja miten ne vaikuttavat kielialueen paikantamiseen.
Häkkinen, Jaakko 2010a: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1).
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus1.pdf
Perusteellinen jatkuvuusperustelujen kritiikki.
Häkkinen, Jaakko 2010b: Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 2).
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf
Yhteenveto tässä listattujen tutkimusten tuloksista.