Sivu 1/1

Suomi osa superkantakieltä?

ViestiLähetetty: 11 Touko 2013 16:09
Kirjoittaja Käkipelto
http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Suomi+o ... 8235620564

Mitä mieltä olette hesarin referoimasta tutkimuksesta, jossa suomi olisi osa euraasialaista superkantakieltä?

ViestiLähetetty: 11 Touko 2013 17:10
Kirjoittaja Käkipelto
Hesarin juttu niille, joilla ei ole lukuoikeutta:

Euraasian seitsemää kieliperhettä saattaa yhdistää yksi yhteinen kantakieli. Sitä puhuttiin yli 15 000 vuotta sitten Keski-Aasian alueella.

Kantakieli yhdistäisi hyvin erilaisia kieliä, kuten suomen, tamilin, ja siperialaisia kieliä. Ne kaikki saattoivat syntyä yhdestä ja samasta kielestä. Kielet alkoivat erkaantua viime jääkauden hellittäessä.

Näin päättelee lingvistinen tutkimus, joka jäljitti sanojen pysyvyyttä tuhansien vuosien päähän.

Idea tällaisesta protokielestä on elänyt yli vuosisadan, sanoo kielentutkija ja biologi ja Mark Pagel Readingin yliopistosta Britanniassa.

Esimerkiksi englanti, ruotsi ja latina ovat kaikki indoeurooppalaisia kieliä. Niillä on ajateltu olevan yhteinen kieli, indoeurooppalaisten kielten protokieli.

Samoin tiedetään, että suomella ja unkarilla on proto-uralilainen kantakieli.

Mutta olisiko niillä yhdessä vielä kaukaisempi, yhteinen protokieli, jota olisivat puhuneet jopa nykyiset Alaskan inuiitit?

Kielitutkijat alkoivat etsiä euraasialaisista kielistä samanlaisuuksia, joista voisi päätellä kielien "esi-isää".

Sitä etsittiin sanoista, joilla on sama merkitys ja samanlainen ääntämys. Esimerkiksi englannin "brother", sanskritin "bhratar" ja latinan "frater" tarkoittavat kaikki veljeä.

Arjessa paljon käytettyjen sanojen muoto muuntuu hitaasti. Ne muuttuvat paljon hitaammin kuin sanat, joita ei käytetä puheessa tai teksteissä niin paljoa.

Samanlaisina säästyneiden sanojen alkuperää voi jäljittää helpommin kuin sanojen, jotka kehittyivät nopeasti, tutkijat päättelivät.

Pagel kollegoineen keksi menetelmän vuonna 2007.

"Käytämme kaikissa kielissä arkipuheessa tiettyä joukkoa sanoja, ja samalla taajuudella. Esimerkiksi numeroiden kieliasu muuntuu hitaasti."

Pagel laski näille sanoille "lingvistisiä puoliintumisaikoja". Sana säilyy kielessä samana 10 000 vuotta tai enemmän, jos sitä käytetään arkipuheessa yli yhden kerran tuhatta sanottua sanaa kohti.

Tällaiset sanat kuuluvat 710 kertaa todennäköisemmin Euraasian kantakieleen, väittää Pagel.

Kielitutkijat ennustivat samanlaisina pysyneiden sanojen avulla, kuinka kauas sanan kantamuoto ulottui.

Lopputulos oli kielipuu, jonka juurella on kielen superperhe, yhteinen kantakieli ja kielien "esi-isä". He jäljittivät sen Keski-Aasiaan aina 15 000 vuoden päähän,

"Tuo aika sopii mainiosti sen kanssa, että noin 15 000 vuotta sitten jäät alkoivat vetäytyä Euraasiassa. Jääkausi päättyi", sanoo Pagel.

"Voi näet olettaa, että kielien erilaistuminen osuu aikaan, jolloin väestöt alkoivat levittäytyä eri puolille mannerta, koska ilmasto salli sen", sanoo Pagel.

Kantakieli olisi superkieli, joka yhdistää seitsemän suurta euraasialaista pääryhmää:

Indoeurooppalaiset kielet, kuten esimerkiksi ruotsi ja italia, uralilaiset kielet, kuten suomi ja unkari; altailaiset kielet, joita puhutaan Turkissa ja Keski-Aasiassa; kartvelialaiset kielet Georgian alueella; dravidialaiset kielet eteläisessä Intiassa; tukti-kamtatkalaiset kielet koillisessa Siperiassa ja inuiitti-jupikkien kielet Alaskan seudulla.

Aiemmin on oletettu, että kieliä on hyvin vaikea jäljittää yli 8 000 vuoden päähän, sanoo kielitutkija Quentin Atkinson Aucklandin yliopistosta Uudessa-Seelannissa.

Pagel, Atkinson ja kollegat ovat nyt yrittäneet rikkoa tuon rajan.

Tutkimuksen kieliperheistä julkaisi Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehti.

ViestiLähetetty: 12 Touko 2013 03:12
Kirjoittaja TTJ
"Uutiset" osastossa tätähän on vähän jo käsitelty. Kielentutkijat ovat kai suhtautuneet tutkimukseen aika nuivasti. Sinänsä monet tutkimukseen sisälletyt kieliperheet varmaan ovat ainakin joskus olleet toisilleen sukua. Olen joskus miettinyt että jos meillä olisi aikakone ja voisimme hurauttaa sillä kantauralin aikoihin, voisimmeko osoittaa sukulaisuuden indoeurooppalaisiin tai mihin tahansa muuhun merkittävään nykyiseen kieliryhmään. Voisi olla ehkä silloinkin lujassa?

ViestiLähetetty: 12 Touko 2013 09:04
Kirjoittaja Eskous
Jäin ihmettelemään että, oliko esimerkkisana relevantti kyseisen tutkimuksen kannalta vai onko se tavallaan hämäystä. Artikkeli: "Esimerkiksi englannin 'brother', sanskritin 'bhratar ja latinan 'frater' tarkoittavat kaikki veljeä." Onko esim. jossain suomensukuisessa kielessä tuolle jokin kantauraliin menevä vastine? - "Broidi" ei oikein kelpaa. ;)

Tutkimukseen liittyvä sanaluettelo olisi kiva nähdä, jotta näkisi miltä näyttää äärimmäisyyksiin venytetty samuuden tunnistaminen sanoissa.

ViestiLähetetty: 12 Touko 2013 13:38
Kirjoittaja Jaska
Valmistelen tästä artikkelista juuri kriittistä arviota. Menetelmän pääongelma on se, että se vain kartoittaa sanat, jotka ovat merkityksensä ja käyttötaajuutensa puolesta hyvin säilyviä, mutta ohittaa perinteisen etymologian ja äännehistorian täysin.

Eli vaikka esim. 'veli' olisi hyvin säilyvä sana, itse sana näyttää joka tapauksessa olevan eri alkuperää uralilaisilla ja indoeurooppalaisilla.

Eli juttu jää vähän niin kuin kesken, työhypoteesin tasolle, ilman mitään konkreettista todistusaineistoa eli sanojen vertailua.

ViestiLähetetty: 13 Touko 2013 02:34
Kirjoittaja Pystynen
Eskous kirjoitti:Tutkimukseen liittyvä sanaluettelo olisi kiva nähdä, jotta näkisi miltä näyttää äärimmäisyyksiin venytetty samuuden tunnistaminen sanoissa.

Tutkimuksen pohjana olevan etymologiatietokanta on julkinen, joten pienellä kaivelulla
  1. sinä; eng. thou
  2. minä (ja me); eng. me
  3. 'ei'; eng. no
  4. 'tuo' (e-ttä); eng. yon
  5. 'me'; eng. us
  6. 'antaa' (tuoda)
  7. kuka; eng. who
  8. 'tämä'
  9. mikä
  10. 'mies' (uros); eng. werewolf
  11. 'te'
  12. 'vanha' (→ uralilainen juuri josta mahdollisesti honka)
  13. 'äiti' (emä); eng. mother
  14. kuulla; eng. loud
  15. 'käsi': eng. elbow
  16. 'tuli'
  17. 'vetää'
  18. 'musta'
  19. 'virrata': eng. stream
  20. 'kaarna' (keri)
  21. 'tuhka' (murresana: pelme; ie. juuri josta eng. lainasanana pollen)
  22. 'sylkeä': eng. spit)
  23. 'mato'
Ensimmäisenä listattu mainittu "alkumerkitys". Lihavoituna sanat jotka olisivat periytyneet suomeenkin asti. Ja vertailun vuoksi, myös vastaava englannille.

ViestiLähetetty: 13 Touko 2013 21:40
Kirjoittaja Eskous
Kiitos listasta, Pystynen. Tosin minä en tule siitä juuri hullua hurskaammaksi - mikä oikeastaan oli se mitä odotinkin.

Re: Suomi osa superkantakieltä?

ViestiLähetetty: 10 Marras 2014 13:03
Kirjoittaja Pertinax
Quentin Atkinsonin aikaisempia teorioita

Mismodeling Indo-European Origins: The Assault On Historical Linguistics
http://www.youtube.com/watch?v=4jHsy4xeuoQ
Can language spread be modeled using computational techniques designed to trace the diffusion of viruses? As recently announced in the New York Times, a team of biologists claims to have solved one of the major riddles of human prehistory, the origins of the Indo-European language family, by applying methodologies from epidemiology. In actuality, this research, published in Science, does nothing of the kind. As the talk presented here shows, the assumptions on which it rests are demonstrably false, the data that it uses are woefully incomplete and biased, and the model that it employs generates error at every turn, undermining the knowledge generated by more than two centuries of research in historical linguistics and threatening our understanding of the human past.