FVM kirjoitti:Minua ovat usein askarruttaneet tutut paikannimet joiden merkitys on täysin hämärän peitossa. Näitä on runsaasti Etelä-Pohjanmaalla varsinkin pitäjien niminä: Jurva, Teuva, Nurmo jne. Nimipari Ylistaro ja Alastaro on myös mielenkiintoinen. Luin jostain että se tulisi venäjän sanasta 'taro', viljelty seutu. Kuulostaa ihan luontevalta, mutta onko tämä yleisesti hyväksytty selitys?
Löysin julkaisun nimistöstä ja nimistöntutkimuksesta Pohjanmaalla vuodelta 2003. Sivulla 17 alkaa Sirkka Liisa Mäen artikkeli "Paikannimissä on avain menneisyyteen". Siinä hän väittää että Jurva, Nurmo ja Teuva ovat saamenkielistä kerrostumaa. Alueen historiaan tämä tuntuisi istuvan, sillä onhan lähistöllä Lappajärvikin ja saamelaiset lienevät asuneet näillä sisämaan seuduilla ennen suomalaisia. Onko näiden sanojen etymologia kuitenkin jäljitettävissä vai ikuisesti menetetty?
FVM kirjoitti:Kiitos, oikein mielenkiintoista. Tosin Nurmijoki -> Nurmo kuulostaa keinotekoiselta. Olen nähnyt sen vanhoissa dokumenteissa muodossa Nurmå, mutta ei kai se nyt tuossa ole samassa merkityksessä, muutenhan se olisi Gräså tai jotain sellaista. Ennemmin se näyttää vain ruotsalaistetulta suomalaiselta nimeltä kuten ihmisten nimet vanhoissa kirkonkirjoissa. Nurmioja voisi tietysti olla yksi vaihtoehto, mutta tietääkseni tuohon vesistöön on aina jokena viitattu. Paikallisessa murteessahan muoto on 'Nurmoo', jos siitä on yhtään apua.
Jaska kirjoitti:FVM kirjoitti:Kiitos, oikein mielenkiintoista. Tosin Nurmijoki -> Nurmo kuulostaa keinotekoiselta. Olen nähnyt sen vanhoissa dokumenteissa muodossa Nurmå, mutta ei kai se nyt tuossa ole samassa merkityksessä, muutenhan se olisi Gräså tai jotain sellaista. Ennemmin se näyttää vain ruotsalaistetulta suomalaiselta nimeltä kuten ihmisten nimet vanhoissa kirkonkirjoissa. Nurmioja voisi tietysti olla yksi vaihtoehto, mutta tietääkseni tuohon vesistöön on aina jokena viitattu. Paikallisessa murteessahan muoto on 'Nurmoo', jos siitä on yhtään apua.
Mikäli Nurmoo-asu on alkuperäinen, tulee mieleen kaksi mahdollisuutta:
1. Alkuperäinen *Nurmoi, koska murteessa i-loppuiset diftongit ovat oienneet. *-oi-johdinta on käytetty deminutiivisesti (pienemmyyteen) ja esim. eläinaiheisten sukunimien vartaloissa: hirvi --> hirvoi-nen > Hirvonen, härkä --> härköi-nen > Härkönen, ilves --> ilvoi-nen > Ilvonen jne.
2. Nimen -oo edustaisi ruotsalaista sanaa å 'joki'. Alkuosa voisi silti olla suomen nurmi-sana, koska kieliraja-alueilla tavataan nimiä joiden elementit ovat eri kielistä. Nurmo ei ole kaukana kielirajasta, ja Nurmosta vähän matkaa merelle päin tulee jo vastaan ilmeisen ruotsalaisperäisiä nimielementtejä: Kuffeenkylä, Hemminki (tosin lieni henkilönnimenä myös suomalaisten käytössä), Orisberg. Naantalissa on muuten saari nimeltä Nurmo...
Kalevanserkku kirjoitti:Muistelen Jaakko Puokan aikanaan kirjoittaneen kirjan, tai artikkelin, Aleksis Kivestä tai tämän suvusta. Hengentuotteen nimi taisi olla Paloon Stenvallit. Tuo Paloo oli Puokan mukaan Kiven kotikylästä Palojoesta käytetty paikallinen murremuoto.
FVM kirjoitti:Löysin julkaisun nimistöstä ja nimistöntutkimuksesta Pohjanmaalla vuodelta 2003. Sivulla 17 alkaa Sirkka Liisa Mäen artikkeli "Paikannimissä on avain menneisyyteen".
Jaska kirjoitti:Mikäli Nurmoo-asu on alkuperäinen, tulee mieleen kaksi mahdollisuutta:
1. Alkuperäinen *Nurmoi, koska murteessa i-loppuiset diftongit ovat oienneet. *-oi-johdinta on käytetty deminutiivisesti (pienemmyyteen) ja esim. eläinaiheisten sukunimien vartaloissa: hirvi --> hirvoi-nen > Hirvonen, härkä --> härköi-nen > Härkönen, ilves --> ilvoi-nen > Ilvonen jne.
2. Nimen -oo edustaisi ruotsalaista sanaa å 'joki'. Alkuosa voisi silti olla suomen nurmi-sana, koska kieliraja-alueilla tavataan nimiä joiden elementit ovat eri kielistä. Nurmo ei ole kaukana kielirajasta, ja Nurmosta vähän matkaa merelle päin tulee jo vastaan ilmeisen ruotsalaisperäisiä nimielementtejä: Kuffeenkylä, Hemminki (tosin lieni henkilönnimenä myös suomalaisten käytössä), Orisberg. Naantalissa on muuten saari nimeltä Nurmo...
aikalainen kirjoitti:Tuo artikkeli ei vaikuta kovin laadukkaalta. Siinä on samaa vaivaa, kuin paikoitellen Paikannimikirjassa, eli että mikä tahansa mieleen juolahtanut mielleyhtymä kelpaa nimen selitykseksi.
FVM kirjoitti:Toisesta vaihtoehdosta en osaa näin kielitieteen suhteen täytenä maallikkona sanoa oikein mitään. Mikä tuon *Nurmoi-rungon merkitys olisi?
Jaska kirjoitti:Toinen mahdollinen selitys eräille Taro-nimille:
saamen dárro merkitsee 'norjalainen', ja se olisi lainattu Álgu-tietokannan mukaan suomesta. Ainoa sopiva sana tähän lienee taro 'tyhmä', joka puolestaan olisi meillä lainaperäinen. Merkityksen osalta vieraskielisiä monissa kielissä nimitetään tyhmiksi, mykiksi, mölisijöiksi, barbaareiksi tms.
-taro-loppuisiin nimiin käy tietysti paremmin se 'viljelty maa' -selitys, mutta Taro-alkuisiin nimiin voisi sopia tässä esitetty. Kertovatko Pohjois-Suomen Taroniemi ja Taronsaari sitten jonkun ääliön omistuksista, vai olisiko sikäläisten (ex-saamelaisten!) käytössä jo tuolla sanalla ollut vieraskielisiin (tai peräti norjalaisiin) viittaava merkitys?
Jaska kirjoitti:Toinen mahdollinen selitys eräille Taro-nimille:
saamen dárro merkitsee 'norjalainen', ja se olisi lainattu Álgu-tietokannan mukaan suomesta. Ainoa sopiva sana tähän lienee taro 'tyhmä', joka puolestaan olisi meillä lainaperäinen. Merkityksen osalta vieraskielisiä monissa kielissä nimitetään tyhmiksi, mykiksi, mölisijöiksi, barbaareiksi tms.
Kinaporin kalifi kirjoitti:EDIT 2. venäjän dvor, "aitaus, pihapiiri, aidalla suojattu kynnöspelto" tms. josta myös derevnja, "pikku kylä", tuntuisi selittävän taro-nimiä ihan hyvin, jos laina on äänteellisesti mahdollinen?
Kysyjä kirjoitti:Täällä foorumilla lurkkaillessani on moneen kertaan mainittu Algu, joten menin sinne etsimään. Löysin sanan "simsi", mutta sille ei ole käännöstä, lukee vain "ei SSS". Alla linkki kyseiseen Algun kohtaan.
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=haku&o=hae&kieli=45&hakusana=s%23&sivu=20
Onko kellään tietoa, mitä simsi sitten tarkoittaa?
Kysyjä kirjoitti:Suhu-C:n alta löytyy "čimaheapmẹ", jonka käännökseksi annetaan "(esim. jalaksen kärjestä:) loivanousuinen". Tämä tuntuisi melkein loogiselta alkuperältä, mutta tokko nuo a:t ja e:t olisivat suomen kieleen siirryttäessä vaihtuneet.
Kysyjä kirjoitti:Minulla on muodostunut uusi kysymys koskien Lapuan nimeä.
Pohjustus:
Kunnan nimi ruotsiksi on Lappo. Nimen kerrotaan alunperin tarkoittaneen lappalaisten jokea (lapp å) tai "Lappajokea" (oma muotoiluni). Kun tuo fraasi sitten vakiintui kunnan/kaupungin nimeksi, alettiin itse jokea kutsumaan Lappo å:ksi eli "Lappajokijoki".
Lapuan suomenkielinen nimi muistuttaa erittäin suoraan joen ruotsinkielistä nimeä. Minun amatöörinsilmiini näyttää siltä, että se olisi otettu melkein suoraan ruotsinkielisestä nimestään vähäisillä äännemuutoksilta. Voisin kuvitella jopa, että jollain ruotsinkielisellä murteella "Lappo å" lausutaan suoraan "Lapua".
Itse kysymys:
Onko Lapua ollut aiemmin ruotsinkielinen paikka? Jos kyllä, milloin kieli on vaihtunut?
Jaska kirjoitti:
2. Nimen -oo edustaisi ruotsalaista sanaa å 'joki'. Alkuosa voisi silti olla suomen nurmi-sana, koska kieliraja-alueilla tavataan nimiä joiden elementit ovat eri kielistä. Nurmo ei ole kaukana kielirajasta, ja Nurmosta vähän matkaa merelle päin tulee jo vastaan ilmeisen ruotsalaisperäisiä nimielementtejä: Kuffeenkylä, Hemminki (tosin lieni henkilönnimenä myös suomalaisten käytössä), Orisberg. Naantalissa on muuten saari nimeltä Nurmo...
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 18 vierailijaa