Sivu 1/2

Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 03 Kesä 2013 17:32
Kirjoittaja FVM
Minua ovat usein askarruttaneet tutut paikannimet joiden merkitys on täysin hämärän peitossa. Näitä on runsaasti Etelä-Pohjanmaalla varsinkin pitäjien niminä: Jurva, Teuva, Nurmo jne. Nimipari Ylistaro ja Alastaro on myös mielenkiintoinen. Luin jostain että se tulisi venäjän sanasta 'taro', viljelty seutu. Kuulostaa ihan luontevalta, mutta onko tämä yleisesti hyväksytty selitys?

Löysin julkaisun nimistöstä ja nimistöntutkimuksesta Pohjanmaalla vuodelta 2003. Sivulla 17 alkaa Sirkka Liisa Mäen artikkeli "Paikannimissä on avain menneisyyteen". Siinä hän väittää että Jurva, Nurmo ja Teuva ovat saamenkielistä kerrostumaa. Alueen historiaan tämä tuntuisi istuvan, sillä onhan lähistöllä Lappajärvikin ja saamelaiset lienevät asuneet näillä sisämaan seuduilla ennen suomalaisia. Onko näiden sanojen etymologia kuitenkin jäljitettävissä vai ikuisesti menetetty?

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 04 Kesä 2013 02:31
Kirjoittaja Jaska
FVM kirjoitti:Minua ovat usein askarruttaneet tutut paikannimet joiden merkitys on täysin hämärän peitossa. Näitä on runsaasti Etelä-Pohjanmaalla varsinkin pitäjien niminä: Jurva, Teuva, Nurmo jne. Nimipari Ylistaro ja Alastaro on myös mielenkiintoinen. Luin jostain että se tulisi venäjän sanasta 'taro', viljelty seutu. Kuulostaa ihan luontevalta, mutta onko tämä yleisesti hyväksytty selitys?

Löysin julkaisun nimistöstä ja nimistöntutkimuksesta Pohjanmaalla vuodelta 2003. Sivulla 17 alkaa Sirkka Liisa Mäen artikkeli "Paikannimissä on avain menneisyyteen". Siinä hän väittää että Jurva, Nurmo ja Teuva ovat saamenkielistä kerrostumaa. Alueen historiaan tämä tuntuisi istuvan, sillä onhan lähistöllä Lappajärvikin ja saamelaiset lienevät asuneet näillä sisämaan seuduilla ennen suomalaisia. Onko näiden sanojen etymologia kuitenkin jäljitettävissä vai ikuisesti menetetty?

Saamelaisperäistä nimistöä käsittelevistä artikkeleista en ole onnistunut näkemään noita nimiä... Suomalaisen paikannimikirjan mukaiset ns. viralliset selitykset ovat:

- Jurva: varhaisen isännän nimestä. Jurva on vanha henkilönnimi, joka on saksalaisen nimen Jurgen väännös.
- Nurmo: oletetaan kulumamuodoksi nimestä *Nurmijoki (toim. huom: miksei *Nurmioja?).
- Teuva: mahdollisesti liittyy henkilönnimeen Teukka <-- Teodor tai Teodosius.
- Taro: 'viljelty seutu' tunnetaan murteista, mutta lähtökieltä ei paikannimikirjassa kerrota.

En tiedä, millä perusteella Mäki olettaa noita nimiä saamelaisperäisiksi, esittämättä saamesta mitään originaaliksi sopivaa sanaa... Kolme ensimmäistä voidaan selittää ihan suomen kielen sanojen ja suomalaisten käyttämien nimien pohjalta.

ViestiLähetetty: 04 Kesä 2013 02:43
Kirjoittaja FVM
Kiitos, oikein mielenkiintoista. Tosin Nurmijoki -> Nurmo kuulostaa keinotekoiselta. Olen nähnyt sen vanhoissa dokumenteissa muodossa Nurmå, mutta ei kai se nyt tuossa ole samassa merkityksessä, muutenhan se olisi Gräså tai jotain sellaista. Ennemmin se näyttää vain ruotsalaistetulta suomalaiselta nimeltä kuten ihmisten nimet vanhoissa kirkonkirjoissa. Nurmioja voisi tietysti olla yksi vaihtoehto, mutta tietääkseni tuohon vesistöön on aina jokena viitattu. Paikallisessa murteessahan muoto on 'Nurmoo', jos siitä on yhtään apua.

ViestiLähetetty: 04 Kesä 2013 03:46
Kirjoittaja Jaska
FVM kirjoitti:Kiitos, oikein mielenkiintoista. Tosin Nurmijoki -> Nurmo kuulostaa keinotekoiselta. Olen nähnyt sen vanhoissa dokumenteissa muodossa Nurmå, mutta ei kai se nyt tuossa ole samassa merkityksessä, muutenhan se olisi Gräså tai jotain sellaista. Ennemmin se näyttää vain ruotsalaistetulta suomalaiselta nimeltä kuten ihmisten nimet vanhoissa kirkonkirjoissa. Nurmioja voisi tietysti olla yksi vaihtoehto, mutta tietääkseni tuohon vesistöön on aina jokena viitattu. Paikallisessa murteessahan muoto on 'Nurmoo', jos siitä on yhtään apua.

Mikäli Nurmoo-asu on alkuperäinen, tulee mieleen kaksi mahdollisuutta:

1. Alkuperäinen *Nurmoi, koska murteessa i-loppuiset diftongit ovat oienneet. *-oi-johdinta on käytetty deminutiivisesti (pienemmyyteen) ja esim. eläinaiheisten sukunimien vartaloissa: hirvi --> hirvoi-nen > Hirvonen, härkä --> härköi-nen > Härkönen, ilves --> ilvoi-nen > Ilvonen jne.

2. Nimen -oo edustaisi ruotsalaista sanaa å 'joki'. Alkuosa voisi silti olla suomen nurmi-sana, koska kieliraja-alueilla tavataan nimiä joiden elementit ovat eri kielistä. Nurmo ei ole kaukana kielirajasta, ja Nurmosta vähän matkaa merelle päin tulee jo vastaan ilmeisen ruotsalaisperäisiä nimielementtejä: Kuffeenkylä, Hemminki (tosin lieni henkilönnimenä myös suomalaisten käytössä), Orisberg. Naantalissa on muuten saari nimeltä Nurmo...

ViestiLähetetty: 04 Kesä 2013 14:49
Kirjoittaja Kalevanserkku
Jaska kirjoitti:
FVM kirjoitti:Kiitos, oikein mielenkiintoista. Tosin Nurmijoki -> Nurmo kuulostaa keinotekoiselta. Olen nähnyt sen vanhoissa dokumenteissa muodossa Nurmå, mutta ei kai se nyt tuossa ole samassa merkityksessä, muutenhan se olisi Gräså tai jotain sellaista. Ennemmin se näyttää vain ruotsalaistetulta suomalaiselta nimeltä kuten ihmisten nimet vanhoissa kirkonkirjoissa. Nurmioja voisi tietysti olla yksi vaihtoehto, mutta tietääkseni tuohon vesistöön on aina jokena viitattu. Paikallisessa murteessahan muoto on 'Nurmoo', jos siitä on yhtään apua.

Mikäli Nurmoo-asu on alkuperäinen, tulee mieleen kaksi mahdollisuutta:

1. Alkuperäinen *Nurmoi, koska murteessa i-loppuiset diftongit ovat oienneet. *-oi-johdinta on käytetty deminutiivisesti (pienemmyyteen) ja esim. eläinaiheisten sukunimien vartaloissa: hirvi --> hirvoi-nen > Hirvonen, härkä --> härköi-nen > Härkönen, ilves --> ilvoi-nen > Ilvonen jne.

2. Nimen -oo edustaisi ruotsalaista sanaa å 'joki'. Alkuosa voisi silti olla suomen nurmi-sana, koska kieliraja-alueilla tavataan nimiä joiden elementit ovat eri kielistä. Nurmo ei ole kaukana kielirajasta, ja Nurmosta vähän matkaa merelle päin tulee jo vastaan ilmeisen ruotsalaisperäisiä nimielementtejä: Kuffeenkylä, Hemminki (tosin lieni henkilönnimenä myös suomalaisten käytössä), Orisberg. Naantalissa on muuten saari nimeltä Nurmo...


Muistelen Jaakko Puokan aikanaan kirjoittaneen kirjan, tai artikkelin, Aleksis Kivestä tai tämän suvusta. Hengentuotteen nimi taisi olla Paloon Stenvallit. Tuo Paloo oli Puokan mukaan Kiven kotikylästä Palojoesta käytetty paikallinen murremuoto.

Notta jos Palojoesta voi tulla Paloo, niin miksei *Nurmijoesta voi tulla *Nurmoi > Nurmoo?

ViestiLähetetty: 04 Kesä 2013 19:43
Kirjoittaja Pystynen
Kalevanserkku kirjoitti:Muistelen Jaakko Puokan aikanaan kirjoittaneen kirjan, tai artikkelin, Aleksis Kivestä tai tämän suvusta. Hengentuotteen nimi taisi olla Paloon Stenvallit. Tuo Paloo oli Puokan mukaan Kiven kotikylästä Palojoesta käytetty paikallinen murremuoto.

Tämän on aika pakko olla kyllä puoliruotsalainen muoto. Kehitys *oi → oo on nimenomaan eteläpohjalainen joten Paloo ei tällä tavoin selity.

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 04 Kesä 2013 23:07
Kirjoittaja aikalainen
FVM kirjoitti:Löysin julkaisun nimistöstä ja nimistöntutkimuksesta Pohjanmaalla vuodelta 2003. Sivulla 17 alkaa Sirkka Liisa Mäen artikkeli "Paikannimissä on avain menneisyyteen".

Tuo artikkeli ei vaikuta kovin laadukkaalta. Siinä on samaa vaivaa, kuin paikoitellen Paikannimikirjassa, eli että mikä tahansa mieleen juolahtanut mielleyhtymä kelpaa nimen selitykseksi.

ViestiLähetetty: 04 Kesä 2013 23:43
Kirjoittaja FVM
Jaska kirjoitti:Mikäli Nurmoo-asu on alkuperäinen, tulee mieleen kaksi mahdollisuutta:

1. Alkuperäinen *Nurmoi, koska murteessa i-loppuiset diftongit ovat oienneet. *-oi-johdinta on käytetty deminutiivisesti (pienemmyyteen) ja esim. eläinaiheisten sukunimien vartaloissa: hirvi --> hirvoi-nen > Hirvonen, härkä --> härköi-nen > Härkönen, ilves --> ilvoi-nen > Ilvonen jne.

2. Nimen -oo edustaisi ruotsalaista sanaa å 'joki'. Alkuosa voisi silti olla suomen nurmi-sana, koska kieliraja-alueilla tavataan nimiä joiden elementit ovat eri kielistä. Nurmo ei ole kaukana kielirajasta, ja Nurmosta vähän matkaa merelle päin tulee jo vastaan ilmeisen ruotsalaisperäisiä nimielementtejä: Kuffeenkylä, Hemminki (tosin lieni henkilönnimenä myös suomalaisten käytössä), Orisberg. Naantalissa on muuten saari nimeltä Nurmo...


Ruotsalaisperäisiä nimielementtejä tosiaan löytyy pian rannikolle päin mentäessä, mutta kieliraja on sikäli jyrkkä että ruotsinkielisiä ei asu juuri lainkaan Seinäjoen seudulla. Tietysti riittää että nimeäjä(t) on ollut ruotsinkielinen. Olisi kiva, jos tietäisi suunnilleen miten vanha paikannimi on kyseessä, niin voisi vähän arvioida näitä skenaarioita. Mikähän tuon Naantalin Nurmon taustalla lienee?

Toisesta vaihtoehdosta en osaa näin kielitieteen suhteen täytenä maallikkona sanoa oikein mitään. Mikä tuon *Nurmoi-rungon merkitys olisi?

aikalainen kirjoitti:Tuo artikkeli ei vaikuta kovin laadukkaalta. Siinä on samaa vaivaa, kuin paikoitellen Paikannimikirjassa, eli että mikä tahansa mieleen juolahtanut mielleyhtymä kelpaa nimen selitykseksi.


Tuollainen kuva minullekin syntyi. Ainakaan ehdotuksia ei perusteltu mitenkään.

ViestiLähetetty: 05 Kesä 2013 00:03
Kirjoittaja Jaska
FVM kirjoitti:Toisesta vaihtoehdosta en osaa näin kielitieteen suhteen täytenä maallikkona sanoa oikein mitään. Mikä tuon *Nurmoi-rungon merkitys olisi?

Sukunimistössä luulen, että *-oi-johdoksella on ollut vain sellainen merkitys, että se on erottanut ihmisnimen eläimen nimityksestä... Puheessa kun iso alkukirjain ei kuulu, joten hirvi ja Hirvi sekoittuvat, mutta Hirvoi tajutaan ihmiseksi.

En tiedä, olisiko henkilönnimeä *Nurmoi kuitenkaan koskaan ollut olemassa, joten ehkä paikannimen yhteyteen sopisi paremmin deminutiivinen tulkinta 'pikkunurmi' (ehkä esim. jonkin suuremman niittyalueen vieressä?).

P.S. Harvinaisena tavataan myös sukunimeä Nurmonen, mutten tiedä tuleeko se muinaisesta henkilönnimestä *Nurmoi (jollaista ei liene saatu talteen mistään) vai paikannimestä...
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu ... ku.asp?L=1

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 28 Maalis 2014 01:52
Kirjoittaja Jaska
Toinen mahdollinen selitys eräille Taro-nimille:
saamen dárro merkitsee 'norjalainen', ja se olisi lainattu Álgu-tietokannan mukaan suomesta. Ainoa sopiva sana tähän lienee taro 'tyhmä', joka puolestaan olisi meillä lainaperäinen. Merkityksen osalta vieraskielisiä monissa kielissä nimitetään tyhmiksi, mykiksi, mölisijöiksi, barbaareiksi tms.

-taro-loppuisiin nimiin käy tietysti paremmin se 'viljelty maa' -selitys, mutta Taro-alkuisiin nimiin voisi sopia tässä esitetty. Kertovatko Pohjois-Suomen Taroniemi ja Taronsaari sitten jonkun ääliön omistuksista, vai olisiko sikäläisten (ex-saamelaisten!) käytössä jo tuolla sanalla ollut vieraskielisiin (tai peräti norjalaisiin) viittaava merkitys?

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 28 Maalis 2014 10:20
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:Toinen mahdollinen selitys eräille Taro-nimille:
saamen dárro merkitsee 'norjalainen', ja se olisi lainattu Álgu-tietokannan mukaan suomesta. Ainoa sopiva sana tähän lienee taro 'tyhmä', joka puolestaan olisi meillä lainaperäinen. Merkityksen osalta vieraskielisiä monissa kielissä nimitetään tyhmiksi, mykiksi, mölisijöiksi, barbaareiksi tms.

-taro-loppuisiin nimiin käy tietysti paremmin se 'viljelty maa' -selitys, mutta Taro-alkuisiin nimiin voisi sopia tässä esitetty. Kertovatko Pohjois-Suomen Taroniemi ja Taronsaari sitten jonkun ääliön omistuksista, vai olisiko sikäläisten (ex-saamelaisten!) käytössä jo tuolla sanalla ollut vieraskielisiin (tai peräti norjalaisiin) viittaava merkitys?

Mistä tämä taro, "tyhmä", olisi lainattu? Venäjän durak ei tuntuisi sopivan lähtökohdaksi?

EDIT se onkin mainittu ruotsalaislainaksi:

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 02_124.pdf

EDIT 2. venäjän dvor, "aitaus, pihapiiri, aidalla suojattu kynnöspelto" tms. josta myös derevnja, "pikku kylä", tuntuisi selittävän taro-nimiä ihan hyvin, jos laina on äänteellisesti mahdollinen?

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 28 Maalis 2014 13:52
Kirjoittaja putkonen
Jaska kirjoitti:Toinen mahdollinen selitys eräille Taro-nimille:
saamen dárro merkitsee 'norjalainen', ja se olisi lainattu Álgu-tietokannan mukaan suomesta. Ainoa sopiva sana tähän lienee taro 'tyhmä', joka puolestaan olisi meillä lainaperäinen. Merkityksen osalta vieraskielisiä monissa kielissä nimitetään tyhmiksi, mykiksi, mölisijöiksi, barbaareiksi tms.


Yankee eli suomeksi jenkki tulee amerikkalaisten yleisen käsityksen mukaan ensimmäisten maahanmuuttajien joukossa olevien englantilaisten hollantilaisille naapureilleen antamasta haukkumanimestä "Jan Kees", suomessa merkitykseltään lähinnä Hölmöläinen. Englantilaiset, hollantilaiset ja Delawaren ruotsalais-suomalaiset eli Amerikan "ensimmäiset" eurooppalaiset asuttajat olivat muuten maahanmuuttajien ylintä kastia. Myöhemmin tulleet saksalaiset (Keski-Länsi), skotit ja irlantilaiset (Appalakin vuoristoalue) kuuluivat alimpaan kastiin, johon myöhemmin liitettiin myös mm. afrikkalaisorjat jälkeläisineen...

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 28 Maalis 2014 14:36
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Tuli vielä mieleeni, että Salossa on muinaislinna nimeltä Hakastaro. Kun sen on arveltu olleen jonkinlainen muinainen reittipiste ja kyytiasema rantatiellä, voisi taron yhdistää myös uudemmankin Gostinij Dvor l. "vierastalo" tms. nimen ja termin (kyseessä on iso 1700-luvulla rakennettu basaarityylinen kauppa Pietarissa) pohjalta kauppiaiden kauppa- ja turvapaikkaan?

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 29 Maalis 2014 04:29
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:EDIT 2. venäjän dvor, "aitaus, pihapiiri, aidalla suojattu kynnöspelto" tms. josta myös derevnja, "pikku kylä", tuntuisi selittävän taro-nimiä ihan hyvin, jos laina on äänteellisesti mahdollinen?

Ei kyllä näytä äänteellisesti mahdolliselta (toki pitäisi verrata ns. "muinaisvenäjän" tasoon)... Siihen 'viljelymaa'-sanaan linkittäminen vaatisi lisäksi merkityksen muuttumista, tuossa kun se 'aitaus' on se alkuperäinen merkitys.

SSA:sta nämä löytyvätkin:

taro1 (Lönnrot 1886; paikoin Pohjois-Savo) 'asuttu seutu, viljelys, rintamaa, kylä'
< venäjän murteiden dor 'pelloksi tai niityksi raivattu alue'
(eli olit ihan oikeilla jäljillä, tässä vain ei ole sitä v:tä joka pilaisi äännevastaavudet PDT_Armataz_01_01 )

taro2 (osin Lounais-Suomi) 'tyhmä'
< mahd. skandinaavinen
(Köbleriltä sitten löytyykin daar(i) 'narri, hölmö, typerys; pilkka, iva')
http://www.koeblergerhard.de/an/an_d.html

Kun sana on levinnyt kautta koko saamelaisen kielialueen, olisiko omaksuttu jo kantasaameen Lounais-Suomessa, vai olisivatko "sekundakveenit" vieneet sanan Lounais-Suomesta Lappiin? Vai voisiko se peräti olla sittenkin saameen itsenäisesti skandinaavista lainattu? Pyöreä vokaali saamessa ja suomessa (jota ei skandinaavissa ole) kuitenkin viittaisi siihen, että näiden sanat liittyvät yhteen, eli toinen on lainattu toisesta.

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 26 Touko 2015 23:30
Kirjoittaja Kysyjä
Tässä onkin sopiva aihe minulle kysyä. Olen lurkkaillut täällä jo jonkin verran aiemmin, mutta nyt uskalsin oikein rekisteröityä.

Lapualla on kukkula/mäki nimeltä Simpsiö, myös Simpsiön vuoreksi perinteisesti kutsutaan, vaikkei oikea vuori olekaan. Minua on jo pitkään mietityttänyt nimen alkuperä ja ajattelin, että täältä voisi löytyä näkemystä asiaan.
Alla hieman materiaalia, jota siteeraan.
http://www.simpsio.fi/documents/asiakirjat/Simpsi%C3%B6n%20Tarustoa%20Pakattu.pdf

Linkissä mainitaan, että Simpsiötä on Lappajärvellä kutsuttu Simpsijoin vuoreksi. Anekdoottina on mainittava, että isoäitini mukaan sanan p-äänne on aiemmin ollut lähes ääntämätön. Hän ei itse ollut alunperin huomannut sitä ennen kuin oli nähnyt sen kirjoitettuna.

Aina sanotaan, että saamelaisia tai "lappalaisia" on asunut kauan sitten etelämpänäkin Suomessa ja koska Lapuan ja Lappajärven kummankin nimissä on selvä etymologia lappalaisiin, otaksuin, että nimi voisi siten olla saamenkielistä perua.
Täällä foorumilla lurkkaillessani on moneen kertaan mainittu Algu, joten menin sinne etsimään. Löysin sanan "simsi", mutta sille ei ole käännöstä, lukee vain "ei SSS". Alla linkki kyseiseen Algun kohtaan.
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=haku&o=hae&kieli=45&hakusana=s%23&sivu=20
Onko kellään tietoa, mitä simsi sitten tarkoittaa?

Koska suomenkielessä on vain suora s-äänne, otaksuin, että alkuperäisessä sanassa on voinut olla ässän paikalla jonkinlainen suhuäänne.
Katsoin suhu-ässän alta, mutta lähin vastaava siellä oli "shimir", joka tarkoittaa hamaraa. C:n alta löytyi cimput, eli loikkia. Suhu-C:n alta löytyy "čimaheapmẹ", jonka käännökseksi annetaan "(esim. jalaksen kärjestä:) loivanousuinen". Tämä tuntuisi melkein loogiselta alkuperältä, mutta tokko nuo a:t ja e:t olisivat suomen kieleen siirryttäessä vaihtuneet. Vai ovatko ne ääntämättömiä äänteitä saamen kielessä?

Te täällä tunnette suomen kielen äänteiden kehityksen historiaa. Minkälaisiin muotoihin sana "simpsiö" sitten palautuu? Onko sen alkuperä suomalainen, saamelainen, germaaninen, balttilainen tai jatulilainen?

Ja kun asiantuntijoita olette, saanen kysyä, onko germaanisissa tai balttilaisissa kielissä kandidaattia alkuperäiseksi sanaksi?

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 01 Kesä 2015 19:38
Kirjoittaja Pystynen
Kysyjä kirjoitti:Täällä foorumilla lurkkaillessani on moneen kertaan mainittu Algu, joten menin sinne etsimään. Löysin sanan "simsi", mutta sille ei ole käännöstä, lukee vain "ei SSS". Alla linkki kyseiseen Algun kohtaan.
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=haku&o=hae&kieli=45&hakusana=s%23&sivu=20
Onko kellään tietoa, mitä simsi sitten tarkoittaa?

Paria linkkiä syvempää löytyy tieto, että "simsi" esiintyy näköjään vain jotain tiettyä sammallajia tarkoittavassa sanassa simsejeagil (joka vanhan oikeinkirjoituksen mukaan olisi simsijægel). Jälkiosa tarkoittaa jäkälää.
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... i_id=93814

Kysyjä kirjoitti:Suhu-C:n alta löytyy "čimaheapmẹ", jonka käännökseksi annetaan "(esim. jalaksen kärjestä:) loivanousuinen". Tämä tuntuisi melkein loogiselta alkuperältä, mutta tokko nuo a:t ja e:t olisivat suomen kieleen siirryttäessä vaihtuneet.

Olisivat kyllä saattaneetkin, mutta č:tä ei ole normaalisti lainattu suomeen s:nä (pikemmin tulisi k: esim. čearrukero). Tuosta sanasta on myös aika vaikeaa johtaa m(p)s-yhtymää. Eli odottaisi tulevan jotain tyyliin **kimhämmi.

En tiedä, onko paikannimen alkuperää jo aikaisemmin selvitetty (Jaska ehkä osaa kertoa, mitä Suomalainen paikannimikirja sanoo), mutta jos arvata pitäisi — voisiko tämä olla ollut alunperin pikemminkin joennimi: *Simpsijoki (taivutus Simpsijoen)? Tällöin alkuosa voisi olla lyhentymä sanasta simpukka, tai pikemmin sen murrevarianteista simpsukka, simsukka. Nämä kaikki pohjimmiltaan tulevat venäjästä jossa "simpukka" on жемчуг (žemčug).

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 18 Touko 2016 15:04
Kirjoittaja Kysyjä
Kiitos vastauksesta, Pystynen. PDT_Armataz_01_01
Johdos simsijäkälästä vaikuttaisi uskottavalta, sillä Simpsiö on aina ollut paljolti metsän peitossa. Toisaalta, niin on oikeastaan koko Suomi. :/

Johdos simpsukasta ei vaikuta mahdottomalta, mutta minun myönnettävä, etten ole kovin mieltynyt siihen. Odotin jotain jännittävämpää etymologiaa. PDT_Armataz_01_12 Toisaalta, Simpsiötä lähin joki on Lapuanjoki, joka kuitenkin on melko kaukana siitä. Maannouseman vuoksi joki on voinut olla paikan nimeämisen aikoihin aivan erimuotoinen. En tiedä, onko näiltä alueilta tavattu simpukkaa. En ole biologi sen enempää kuin geologikaan. Toivottavasti Jaska tulee vielä kirjan kanssa.


Minulla on muodostunut uusi kysymys koskien Lapuan nimeä.
Pohjustus:
Kunnan nimi ruotsiksi on Lappo. Nimen kerrotaan alunperin tarkoittaneen lappalaisten jokea (lapp å) tai "Lappajokea" (oma muotoiluni). Kun tuo fraasi sitten vakiintui kunnan/kaupungin nimeksi, alettiin itse jokea kutsumaan Lappo å:ksi eli "Lappajokijoki".

Lapuan suomenkielinen nimi muistuttaa erittäin suoraan joen ruotsinkielistä nimeä. Minun amatöörinsilmiini näyttää siltä, että se olisi otettu melkein suoraan ruotsinkielisestä nimestään vähäisillä äännemuutoksilta. Voisin kuvitella jopa, että jollain ruotsinkielisellä murteella "Lappo å" lausutaan suoraan "Lapua".

Itse kysymys:
Onko Lapua ollut aiemmin ruotsinkielinen paikka? Jos kyllä, milloin kieli on vaihtunut?

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 19 Touko 2016 02:08
Kirjoittaja Jaska
Kysyjä kirjoitti:Minulla on muodostunut uusi kysymys koskien Lapuan nimeä.
Pohjustus:
Kunnan nimi ruotsiksi on Lappo. Nimen kerrotaan alunperin tarkoittaneen lappalaisten jokea (lapp å) tai "Lappajokea" (oma muotoiluni). Kun tuo fraasi sitten vakiintui kunnan/kaupungin nimeksi, alettiin itse jokea kutsumaan Lappo å:ksi eli "Lappajokijoki".

Lapuan suomenkielinen nimi muistuttaa erittäin suoraan joen ruotsinkielistä nimeä. Minun amatöörinsilmiini näyttää siltä, että se olisi otettu melkein suoraan ruotsinkielisestä nimestään vähäisillä äännemuutoksilta. Voisin kuvitella jopa, että jollain ruotsinkielisellä murteella "Lappo å" lausutaan suoraan "Lapua".

Itse kysymys:
Onko Lapua ollut aiemmin ruotsinkielinen paikka? Jos kyllä, milloin kieli on vaihtunut?

Ei luulisi olleen, se on sen verran kaukana sisämaassa. Paikannimistössä ei ainakaan näytä vilisevän mitään ruotsalaisperäisyyksiä.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Viljo Nissilä on esittänyt Lapua-nimelle juuri tuollaista selitystä kuin sinä tuossa edellä; nimi olisi lainattu suomalaisille ennen muinaisruotsin muutosta *aa > å [oo].

Lars Huldénin selitys taas on, että nimi tulee Leppo-nimisestä kylästä, jonka kansanomainen nimiasu oli Lapu.

Re:

ViestiLähetetty: 01 Huhti 2017 12:13
Kirjoittaja Florian Geyer
Jaska kirjoitti:
2. Nimen -oo edustaisi ruotsalaista sanaa å 'joki'. Alkuosa voisi silti olla suomen nurmi-sana, koska kieliraja-alueilla tavataan nimiä joiden elementit ovat eri kielistä. Nurmo ei ole kaukana kielirajasta, ja Nurmosta vähän matkaa merelle päin tulee jo vastaan ilmeisen ruotsalaisperäisiä nimielementtejä: Kuffeenkylä, Hemminki (tosin lieni henkilönnimenä myös suomalaisten käytössä), Orisberg. Naantalissa on muuten saari nimeltä Nurmo...


Nurmonjoen suu lienee tärkeä nimeämispaikka. Siis missä joki loppuu ja jatkuu Kyrönjokena. Se on hyvin kaukana kielirajasta, joka on sinänsä myöhäinen ilmiö. Eteläpohjalaiset ruotsalaisilta kuullostavat henkilönimet on tavattu selittää "vanhoiksi sotilasnimiksi", mutta jokien kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.

Edit:
Sellaiset, kuin Orisberg ja Östermyra eivät käsittääkseni ole kansan suusta, vaan säätyläisten käyttämiä ja siitä yleistyneitä.

Jos joku on huomannut Seinäjoen ja Alavuuen välillä tienviitan "Dalbo", se ei ole paikallinen paikannimi, vaan 1900-luvun lopulla keinotekoisesti tiekarttoihin lisätty. Nimeä ei ole koskaan käytetty. Se on hyvin myöhäistä virkamies-komplilatsuunia.

Re: Etelä-Pohjanmaan paikannimistä

ViestiLähetetty: 21 Touko 2017 23:45
Kirjoittaja SuDetar
Pohjanmaalla on runsaasti jokia. Alueella käytetään joen virtaussuuntaan viittaavia paikannimiä kuten Ylihärmä ja Alahärmä, Ylipää ja Alapää, Ylitalo ja Alatalo. Myös Kyrönjoen varressa Ylistaro on yläjuoksulla ja Alastaro (nykyinen VähäKyrö) sijaitsi alajuoksulla - miksi ne eivät ole siis nimiltään Ylitaro ja Alataro? Onko näiden paikkakuntien nimessä kantasana sittenkin Staro eikä Taro? Mitä se merkitsee? Jos kantasana olisi Staro, voisiko se etymologisesti tulla saamenkielisestä sanasta Stalo/Staalo??