Muinainen Suomi

Lapuanjoesta, simpukasta ja maannousemasta: Lapuanjoki oli aikanaan väkevä kymi kun Näsijärvi laski sen kautta Pohjanlahteen. Maannousun takia Näsijärvi kallistui vähitellen etelään ja puhkaisi lopulta joskus 5500 eaa itselleen uuden reitin Pyhäjärveen, joka luru nykyään Tammerkoskena tunnetaan. Toki Näsijärvi vielä senkin jälkeen norui myös pohjoiseen niin, ettei Lapuanjoki yhdessä yössä kuivahtanut, mutta kuivahti kuitenkin.

Kun ottaa huomioon, että Lapuanjoen valuma juuri Simpsiön alapuolella on onneton, nykyään enää vain pari senttiä per kilometri, on selvää, että ammoisina aikoina vettä on riittänyt. Esim. Nurmon- ja Lapuanjokien yhtymäpaikka oli vielä muutama sata vuotta sitten niin kostea, että Lapuan kirkon, joka on seissyt aina enemmän tai vähemmän em. jokien kainalossa on sanottu sijainneen saaressa. Onko tällä tarkoitettu oikeaa, veden ympäröimää saarta vai saarenkaltaista muodostelmaa, siitä ei ole tietoa. On kuitenkin arveltu, että Nurmonjoella olisi ollut toinenkin laskuhaara Siirilänkylästä Lapuanjokeen, ja kirkko olisi sijainnut niiden välissä.

Että sikäli simpukalla voi hyvinkin olla Simpsiön kanssa tekemistä.

Tohnin ukko kirjoitti:Lapuanjoesta, simpukasta ja maannousemasta: Lapuanjoki oli aikanaan väkevä kymi kun Näsijärvi laski sen kautta Pohjanlahteen. Maannousun takia Näsijärvi kallistui vähitellen etelään ja puhkaisi lopulta joskus 5500 eaa itselleen uuden reitin Pyhäjärveen, joka luru nykyään Tammerkoskena tunnetaan. Toki Näsijärvi vielä senkin jälkeen norui myös pohjoiseen niin, ettei Lapuanjoki yhdessä yössä kuivahtanut, mutta kuivahti kuitenkin.

Kun ottaa huomioon, että Lapuanjoen valuma juuri Simpsiön alapuolella on onneton, nykyään enää vain pari senttiä per kilometri, on selvää, että ammoisina aikoina vettä on riittänyt. Esim. Nurmon- ja Lapuanjokien yhtymäpaikka oli vielä muutama sata vuotta sitten niin kostea, että Lapuan kirkon, joka on seissyt aina enemmän tai vähemmän em. jokien kainalossa on sanottu sijainneen saaressa. Onko tällä tarkoitettu oikeaa, veden ympäröimää saarta vai saarenkaltaista muodostelmaa, siitä ei ole tietoa. On kuitenkin arveltu, että Nurmonjoella olisi ollut toinenkin laskuhaara Siirilänkylästä Lapuanjokeen, ja kirkko olisi sijainnut niiden välissä.

Että sikäli simpukalla voi hyvinkin olla Simpsiön kanssa tekemistä.

Maankohoaminen huomioiden ei ole ollenkaan selvää, ovatko Näsijärven vedet koskaan laskeneet Lapualle saakka. Virran tyrehtyessä joen suu on saattanut olla sieltä yläjuoksulle päin. Pika-arvio 1m/vuosisata tarkoittaisi rannikon ja joen suun olleen noin 75 metrin korkeudella, mikä menisi jonnekin Kuortaneenjärven paikkeille. Tarkemmilla lähtöarvoilla paikan voisi haarukoida tarkemmin, nousunopeuskin on vaihdellut. Uoman luulisi muuttuvat sen aikaisen joen suun kohdalla alavirran puolelta kapeammaksi.

...

Muuten, Nurmon nimeä pohdittaessa lienee unohdettu, että Nurmonjoki on taannoin ollut Alavudenjärven toinen lasku-uoma, ja Ylä- ja Ala-Nurmot ovat siten kuuluneet ehdottomasti Lapuan-Alavuden kulttuuripiiriin ja saaneet nimensä siltä suunnalta.

Edellisessä viestissä mainitsemani pitäjänkartta 1679: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... apua_2.jpg

Pauli Ojanperä kirjoitti:Nurmonjoki on taannoin ollut Alavudenjärven toinen lasku-uoma

Kartan korkeuskäyrien mukaan ei oikein näytä siltä.

Ehkä pitäjänkartan piirtäjä sitten vain luuli niin.

Aivan kuin olisinkin nähnyt jollain kartalla Kuortanejärven jaetun kahteen osaan, joista eteläisemmän nimi oli Ahvenjärvi (vrt. Awenejärvi kartalla). Kaipa tuo on ihan tyylipuhdas samaistusvirhe kartanpiirtäjältä sitten.

Muokkaus: Tai samaistusvirhe minulta...

Pauli Ojanperä kirjoitti:Ehkä pitäjänkartan piirtäjä sitten vain luuli niin.

Juu, niin sen täytyy olla. Tuskin on käynyt Lapuan kirkkoa kauempana erämaissa. Alavus ei edes kuulunut Lapuaan, vaan Ilmajokeen. Kartalla näkyvä viiva on varmaankin pitäjän raja. Vanhimpien karttojen piirtäjät eivät olleet maanmittareita, vaan kuulopuheiden perusteella piirteleviä harrastelijoita.