Näytteitä ja omia tekstejä murteista
Lähetetty: 22 Kesä 2013 10:48
Olen pettynyt kielitieteen tuotoksiin ja päätelmiin Pohjois-Pohjanmaan murteista. Ehkä on olemassa laajempiakin ja parempia selvityksiä kuin Wikin esitykset. Valitettavasti Wikin tekstit alueen murteista painottaa epäoleellisia asioita ja antaa myös väärää tietoa. Esimerkkinä väärästä tiedosta ts:n korvaus ht:lla ja tt:lla. Oma kokemukseni on, että rannikolla ts korvataan tt:llä ja sismaassa ht:lla, kuten metsä on rannikolla mettä ja sisämaassa mehtä. Tällaisten piirteiden painottaminen ei kuitenkaan ole asian ydin, vaan ne ominaisimmat piirteet. Muutamia näytteitä
Nämä esimerkit ovat varsin vaatimattomia ja murteettomia. Huomatkaa esimerkiksi muodot
- "se o", jossa o muuttuu seuraavan sanan mukaan "se or_rahdannu".
Kysymys on vahvoista painoista tietyissä paikoissa, tuossa sananrajalla. Myös j:tä painotetaan erityisesti. D:n korvaaminen monella eri äänteellä kuuluu asiaan tai se vain tiputetaan pois, kuten saada on saa_a, ei esimerkiksi saara, saava tai saaha. Sanojen tarkka muoto riippuu lauseesta. Tietyt sanojen loput henkäistään pois, kute_ yleisesti n sanan lopussa. N korvautuu m:llä tietyillä ehdoilla.
Palaan asiaan mm. ärsyttävien ruotsinlainojen osalta.
Mulloli ruskiaksi maalatut perintösukset joisoli oo ja vee.
Osasin hiihtää etteenpäin, mutta aijan kohalla piti ankarasti miettiä
miten mää paan sen oon ja veen että saan sukset kääntyyn.
Mulloli uuet ikiomat tylyppäkärkiset sakset.
Niillä piti kokkeilla jatkaako kastemavon päät ommiin suuntiinsa
jos sen leikkaa keskeltä kahtia.
Jatko ne, mutta sakset sotkeentu.
Samolla saksilla leikkasin isonsiskon uikkarin olokaimet poikki.
Uikkarit roikku pyykkinarulla ja aurinko paisto olokainten välistä.
Leikkuun jäläkeen menin sisälle ja ilimotin:
"mää en ainakaa leikannu nuita Päivin uikkarin henkseleitä"
Kustaa Vaasa määräs vuonna 1531 Pohojammaan kauppapaikoksi Tornion, Kemin, Iin ja Oulun satamat. Tukholman vaakakakirijosta om palijastunu, että salostelaiset or rahtannu Tukholmaan voita ja jonku verran muitaki maatalloustuotteita 1500-luvun alakupuoliskolta asti. Vuojesta 1546 alakain Salon satamaa on pijetty laillisena satamana.
Olavinpäivän markkinat
Kustaa II Aadolf myönti vuonna 1616 Salosiin vappaamarkkinat, jokka alako joka vuosi Olavin päivänä heinäkuusa ja kesti kokonaista kaks viikkua. Talonpojat Hämmeestä ja Savosta asti haalas sinne tervaa, voita, nahkoja ja kallaa. Pisnesmiehiä laivoneen seelas Kemistä, Turusta ja Tukholmasta. Rajantakasia vieraita matkasi Vienasta ja Käkisalamen seutuvilta.
Nämä esimerkit ovat varsin vaatimattomia ja murteettomia. Huomatkaa esimerkiksi muodot
- "se o", jossa o muuttuu seuraavan sanan mukaan "se or_rahdannu".
Kysymys on vahvoista painoista tietyissä paikoissa, tuossa sananrajalla. Myös j:tä painotetaan erityisesti. D:n korvaaminen monella eri äänteellä kuuluu asiaan tai se vain tiputetaan pois, kuten saada on saa_a, ei esimerkiksi saara, saava tai saaha. Sanojen tarkka muoto riippuu lauseesta. Tietyt sanojen loput henkäistään pois, kute_ yleisesti n sanan lopussa. N korvautuu m:llä tietyillä ehdoilla.
Palaan asiaan mm. ärsyttävien ruotsinlainojen osalta.