Sivu 2/2

ViestiLähetetty: 07 Elo 2013 17:47
Kirjoittaja Eskous
Pystynen kirjoitti:
Eskous kirjoitti:Toinen pojistani ei periaatteensa vuoksi suostu ääntämään "kengkä" ängällä, vaan sanoo "ken'kä" ja monikollisesti "ken'gät".

Vau. [kenkä] on vielä käsitettävissä, mutta miten tuo jäljempi siis ääntyy? Ihan klusiililla [kengät], vai sentään [kenŋät]? :o

Höh, en meinaa itsekään osata lausua [kenŋät], on se niin outo! Poikani sanoo tavattuna auki koo-ee-än, ken, gee-ää-tee, gät, ken-gät.

"Jonista" tuli mieleen opiskeluaikaini orgaanisen kemian apul. prof. ääntämässä melkoisen nasaalisella äänellään "intiimijonipari".

Joditabletissa jodi - kuten muutenkin mieluusti - esiintyy jodi-ionina. "Iodi-ioni" - mikäpä siinä.

Suomenkielisistä alkuaineista hauska on vismutti, joka on selvästikin väärin kuultu bismuth. Paljonkohan tuon korjaaminen maksaisi?

ViestiLähetetty: 08 Elo 2013 17:17
Kirjoittaja JakomäenNeruda
Jaska kirjoitti:
Eskous kirjoitti:Muuten, kuka muka oikeasti sanoo "shampoo"? Suomeksi se sanotaan "shamppoo" ja kirjoitusmuoto voisi olla sen mukainen. Vastaavasti po. "shamppanja".

Totta turiset. Lisätään joukkoon vielä "sekuntti".


Itse asiassa minä sanon joko a) shampoo tai b) samppoo. 'Sampoo' tuo mieleen erisnimen Sampo tai Kalevalan sammon, joista kummallakaan ei liene yhteyttä hiusten pesemiseen. :P

ViestiLähetetty: 08 Elo 2013 17:38
Kirjoittaja JakomäenNeruda
Eskous kirjoitti:Selvänäköinen vai "selvännäköinen"? "Hyväkuuloinen" ja "hyvän kuuloinen". Suomessa "selvännäköisestä" tulee helposti "selvän näköinen", vaikka se näköisyys onkin harhanäköä.

Eiväthän "selvännäkijöitä" kannattavat kai sentään ole sitä mieltä, että ei pitäisi "enään" kirjoittaa "selvänäkijä"? Se olisi kyllä jo liikaa, eihän sellaista kestäisi.


Ei, mutta mielestäni oli virhe julistaa yhtäkkiä toinen muoto virheelliseksi, vaikka se oli jo vakiintunut ja sille on hyvät perustelut.

Ennemmin olisi syytä puuttua jatkuviin englanninkielestä juontuviin kielioppivirheisiin suomenkielisessä mediassa.

Mitä mieltä muuten olette 'ketä'-sanan käytöstä? Sehän on joko yksilöä tarkoittava (kuka --> ketä) tai monikkoa tarkoittava murresana (keitä --> ketä; näin sanotaan ainakin Pirkanmaalla). Nykyisin sitä kuulee käytettävän korvaamaan sanaa 'kuka'. Se kuulostaa karsean väärältä, mutta luin kuitenkin joku aika sitten, että kyseessä olisi murremuoto Vaasan seudulta. Tiedättekö, pitääkö tämä paikkansa, vai onko kyseessä murteeksi luultu väärän muodon leviämään lähteminen (Vaasan seutu kun on osin ruotsinkielistiä, niin heräsi epäilys puolikielisyydestä tämän ilmauksen alkuperänä).

ViestiLähetetty: 08 Elo 2013 19:18
Kirjoittaja putkonen
Tapahtui joskus 80-luvulla Keski-Euroopassa:


keski-suomalainen: "Erkki muistuttaa ihan Mattia!"

putkonen >ei kuullut kommenttia kunnolla<: "Ketä muistuttaa?"

itä-suomalainen: "No sitä Mattia tietysti!"

putkonen: "Ei, mutta ketä muistuttaa Mattia?"

keski-suomalainen ja itä-suomalainen: ????????



"ketä"-muotoa käytetään ainakin lounais-suomen murteissa "kuka"-sanan sijasta. Tämän huomasin itse vasta kun olin ensimmäistä kertaa elämässäni ei-länsisuomalaisen kanssa tekemisissä.

Lähdettyäni pois paikalta oli itä-suomalainen pyytänyt keski-suomalaista, jolla oli pohjalainen isä, kääntämisapua, kun ei ollut ymmärtänyt useita muitakaan käyttämiäni sanoja. Itse olin luullut puhuvani kirja-suomea. :nyyh:

ViestiLähetetty: 08 Elo 2013 21:57
Kirjoittaja Pystynen
Eskous kirjoitti:Suomenkielisistä alkuaineista hauska on vismutti, joka on selvästikin väärin kuultu bismuth. Paljonkohan tuon korjaaminen maksaisi?

Aika paljon, koska väärinkuulijoita ovat englantilaiset. Lähtökohta on saksan Wismut eli "valkea massa".

Menee jo oikeakielisyysasioiden ulkopuolelle, mutta mielenkiintoinen alkuaineen nimi on niobi, johon syystä tai toisesta on unohdettu liittää ium. Runsaasta sanan käytöstä selvästikään ei ole kyse

ViestiLähetetty: 09 Elo 2013 04:47
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:Vaikeaksi menee jos ylä-äksät pitäisi keskivertonäppiksiin ujuttaa. Ehdotan että mieluummin otamme võron kirjakielestä mallia ja käytämme q:ta: herneqkeitto, sideqtarveqkaappi.

Se olisi kyllä helpompi, mutta valitettavan harhaanjohtava, koska suomalaisten mielissä q on jo äänne. Pahimmassa tapauksessa kirjoitusasu johtaisi äänteenmuutokseen ˟ > q, aivan kuten kirjoitusasun vuoksi tapahtui äänteenmuutos *δ > d. Tosin ei kansanmurteissa vaan "kirjapuhekielessä"...

ViestiLähetetty: 13 Elo 2013 21:45
Kirjoittaja Pystynen
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Vaikeaksi menee jos ylä-äksät pitäisi keskivertonäppiksiin ujuttaa. Ehdotan että mieluummin otamme võron kirjakielestä mallia ja käytämme q:ta: herneqkeitto, sideqtarveqkaappi.

Se olisi kyllä helpompi, mutta valitettavan harhaanjohtava, koska suomalaisten mielissä q on jo äänne. Pahimmassa tapauksessa kirjoitusasu johtaisi äänteenmuutokseen ˟ > q, aivan kuten kirjoitusasun vuoksi tapahtui äänteenmuutos *δ > d. Tosin ei kansanmurteissa vaan "kirjapuhekielessä"...

Voisi ollakin, josta syystä väittäisinkin kahdennuksen auki kirjoittamista edelleen paremmaksi vaihtoehdoksi.

(Tuskin tulisi kuitenkaan ihan [q], vaan ainostaan [k])

ViestiLähetetty: 10 Syys 2013 08:34
Kirjoittaja Jaska
Järkytyin - onko kielitajuni menossa kankaalle? Yritin kirjoittaa blogitekstiini "oppijoita", mutta Wordin oikoluku herjasi kunnes vaihdoin sen muotoon "oppijia".

Mitä foorumin raati on tästä mieltä? Kumpi muoto on oikeampi?

ViestiLähetetty: 10 Syys 2013 08:53
Kirjoittaja Taavetti
Jaska kirjoitti:Järkytyin - onko kielitajuni menossa kankaalle? Yritin kirjoittaa blogitekstiini "oppijoita", mutta Wordin oikoluku herjasi kunnes vaihdoin sen muotoon "oppijia".

Mitä foorumin raati on tästä mieltä? Kumpi muoto on oikeampi?

Kielitajuni väittää oppijoita nykyiseksi, ja oppijia vanhentuneeksi muodoksi. Samaa mieltä näkyy olevan myös voikko- oikoluku selaimessani. Oikoluvuthan toimivat sen mukaan kuin ne on ohjelmoitu, mutta myös käytetyn sanaluettelon mukaan. Jos luettelosta todetaan puuttuva sana, se on lisättävissä. Virheellisen sanan poistamiseen en ole löytänyt ohjetta.

Muutenhan eri oikolukuohjelmien sovittaminen kieleemme on ongelma, niin erilaisiin kieliin niitä ohjelmia on tehty. Suomen kieleen voitaisiin tehdä omakin ohjelmansa, mutta se tulisi suhteettoman hintavaksi. Siksi on tyydytty halvempiin ratkaisuihin, sovitetaan oikolukuohjelma kieleemme. Siihen kuitenkin sovitetaan rajallisesti eri taivutuksia, vaan useimmat taivutukset käsitellään eri sanoina.

ViestiLähetetty: 10 Syys 2013 16:01
Kirjoittaja Pystynen
Oikoluku lienee oppinut vain yleisen taivutuksen -jA : -jiA (manaajia, tietäjiä, puhujia, opettajia, surffaajia, melojia, selaajia, kirjoittajia) eikä poikkeustyyppiä -ijA : -ijOitA (lukijoita, pesijöitä, hyppijöitä, oli(j)oita, tulijoita).

ViestiLähetetty: 10 Syys 2013 20:49
Kirjoittaja Eskous
Jippojen oppijia. "Oppijia" ei kuulosta vakavasti otettavalta.

Asiasta toiseen. Hiljakkoin tuli tarve kirjoittaa oudolta vaikuttava komparatiivi "vasemmammalla". Sehän kuitenkin on oikea pari sanalle "oikeammalla", eikö?

ViestiLähetetty: 11 Syys 2013 09:41
Kirjoittaja Taavetti
Eskous kirjoitti:Jippojen oppijia. "Oppijia" ei kuulosta vakavasti otettavalta.

Asiasta toiseen. Hiljakkoin tuli tarve kirjoittaa oudolta vaikuttava komparatiivi "vasemmammalla". Sehän kuitenkin on oikea pari sanalle "oikeammalla", eikö?

Joo :idea:

ViestiLähetetty: 11 Syys 2013 21:04
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:Oikoluku lienee oppinut vain yleisen taivutuksen -jA : -jiA (manaajia, tietäjiä, puhujia, opettajia, surffaajia, melojia, selaajia, kirjoittajia) eikä poikkeustyyppiä -ijA : -ijOitA (lukijoita, pesijöitä, hyppijöitä, oli(j)oita, tulijoita).

Kiitos, looginen sääntö. Tosin olisin jo noistakin taipuvainen sanomaan "hyppijiä" (samoin "pomppijia"), muut toki niin kuin listasit. Minkähän mallin mukaan pitkä konsonanttiaines muuttaa tilanteen kielitajussani? Löytyyköhän eri murteista erilaisia kehityksiä? Se selittäisi miksi standardisuomen käytäntö ei vastaa kaikkien kielitajua.

Esimerkiksi "äidin [väli] kieleni" tuntee monikon partitiivit varphaja 'varpaita' ja lamphaja 'lampaita'. Kehitys:
lamphaja < *lampahia < *lampahiδa < *lampahita > standardisuomen lampaita (ellei sitten analogisen mallin mukaan jostain omaksuttu)

Ehkä tällainen standardikielen t:n tilalla esiintyvä j vaikuttaa attraktoivasti (eli puoleensakiskovasti) myös hyppijöitä-tyyppisiin muotoihin? Ellei peräti murteenmukainen muoto olisi t:tön (en nyt ulkoa muista).

Re: Oikeakielisyys ja kielitaju ristiriidassa

ViestiLähetetty: 09 Marras 2013 15:49
Kirjoittaja Jaska
Välillä näkee ihmisten kirjoittavan kielitajunsa mukaan eli "väärin" kahdella j:llä sellaisia sanoja kuin keiju, nuija, huijata.

Todellisuudessahan näissä on pitkä j-aines; kokeilkaa vaikka ääntää se lyhyenä eli nopeasti - aivan luonnotonta. Ääntöuskollisesti pitäisi siis olla keijju, nuijja, huijjata.

Re: Oikeakielisyys ja kielitaju ristiriidassa

ViestiLähetetty: 09 Marras 2013 16:30
Kirjoittaja aikalainen
Jaska kirjoitti: Ääntöuskollisesti pitäisi siis olla keijju, nuijja, huijjata.

Kannatetaan!

Re: Oikeakielisyys ja kielitaju ristiriidassa

ViestiLähetetty: 09 Marras 2013 17:45
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti: Ääntöuskollisesti pitäisi siis olla keijju, nuijja, huijjata.

Kannatetaan!

Et kai nyt huijjaa vanhaa? :wink:

Re: Oikeakielisyys ja kielitaju ristiriidassa

ViestiLähetetty: 09 Marras 2013 23:19
Kirjoittaja Taavetti
Voi silti olla luontevinta kirjoittaa opitulla, lyhemmällä tavalla, mutta lausua luontevasti kahdella, tai ehkä puolellatoista j:llä. Onneksi minun ei tarvitse päättää kuin omasta puolestani.

Re: Oikeakielisyys ja kielitaju ristiriidassa

ViestiLähetetty: 28 Heinä 2014 04:32
Kirjoittaja Pystynen
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti: Ääntöuskollisesti pitäisi siis olla keijju, nuijja, huijjata.

Kannatetaan!

Samaan joukkoon kuuluva tietysti myös heikkoasteiset muodot kuten aijjon, taijjan. Ja puolivokaalia vaihtaaksemme: neuvvo, sauvva ja vauvva.

Entä mites tosin tyyppi kauan, lauantai? V:n lisäämistä ei voi pitää liian oikeakielisenä, mutta kyllähän tuossa jotain pitkähköä on. Kauuan? Lauwwantai??

Re: Oikeakielisyys ja kielitaju ristiriidassa

ViestiLähetetty: 28 Heinä 2014 14:07
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti: Ääntöuskollisesti pitäisi siis olla keijju, nuijja, huijjata.

Kannatetaan!

Samaan joukkoon kuuluva tietysti myös heikkoasteiset muodot kuten aijjon, taijjan. Ja puolivokaalia vaihtaaksemme: neuvvo, sauvva ja vauvva.

Entä mites tosin tyyppi kauan, lauantai? V:n lisäämistä ei voi pitää liian oikeakielisenä, mutta kyllähän tuossa jotain pitkähköä on. Kauuan? Lauwwantai??

Joo, kyllähän suomessa ainakin foneettisesti esiintyy bilabiaalinen puolivokaali/spirantti:
laû̯antai

(Alaväkänen osoittaa "umpinaisempaa"/suppeampaa kuin tavallinen u, yläväkänen erikoispitkää.)
Savossa on taas ihan tavallinen lauvantai.