Tulevaisuuden suomi - miten kieli muuttuu?

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Tulevaisuuden suomi - miten kieli muuttuu?

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Elo 2013 05:45

Spekuloidaanpa vähän.

Eri uralilaisten ja indoeurooppalaisten kielten äännehistoriaan tutustuneena minulle on muodostunut aika selvä kuva siitä, millaiset muutokset ovat yleisiä ja tapahtuvat monissa kielimuodoissa. Yleensä niiden taustalla on ääntämisen helpottaminen (poikkeuksena tietysti pohjoissamojedin vokaalialkuisten sanojen eteen syntynyt ng tai nj): äänteitä katoaa tietyissä asemissa tai ne lankeavat yhteen jonkin läheisen mutta helpomman äänteen kanssa.

Monissa kielissä ja suomen murteissa h on kadonnut jälkitavuista vokaalien välisessä asemassa: lähinnä vain pohjalaismurteissa on säilymiä (laulamahan, laulamhan). Samanlaista kehitystä voi ilmetä tulevaisuuden suomessakin.

Esimerkiksi sana nukahtaa taipuu "yleispuhekielissä" nukahan, nukahin. Nämä saattavat kehittyä asuihin nukaan, nukain. Tuollainen imperfekti näyttää aika hämärältä, joten kielenkäyttäjät voivat korjata tilanteen laajentamalla tapaukseen jonkin yleisemmän imperfektin tunnuksen. Näinhän on käynyt virossa ja varsinaissuomessa, joissa -si-imperfekti on vallalla: mää menisin 'minä menin' (en nyt tarkista menikö täysin turkulaisittain, mutta idea on selvä).

Nukahtaa-sanan taivutus saattaisi siis kehittyä asuun nukaan 'nukahdan', nukasin 'nukahdin'. Tässä vaiheessa huomataan että taivutus muistuttaa aivan toisenlaista tyyppiä, nimittäin sellaisissa sanoissa näkyvää kuin mokata : mokaan : mokasin, kolata : kolaan : kolasin. Onkin mahdollista, että tämä tyyppi imee nukahtaa-tyyppiset sanat, joista ensin h olisi kadonnut ja joihin vielä mahdollisesti olisi syntynyt sekundaari imperfektikorostus:
nukata : nukaan : nukasin.

Näin kielen sisäinen koherenssi itse asiassa lisääntyisi, kun itsesyntyiset muutokset johtaisivat erilaisten taivutustyyppien yhteenlankeamiseen.

Toinen mahdollinen muutos on ä:n katoaminen. Nykyäänhän etenkin pääkaupunkiseudulla kuulee paljon laiskaääntöistä ä:tä, joka on jo ääntämykseltään hyvin lähellä a:ta. Kantasaamessa ä onkin sulautunut a:han jälkitavuissa, samoin virossa (perinteisen käsityksen mukaan). Tämä muutos voisi tapahtua suomessakin aika kivuttomasti, kun sanan vokaalisoinnullinen tilanne näkyisi silti vielä ensitavun vokaalista: rata vs. räkä > **räka.

Toisaalta suomalaistyyppinen redundanssivokaalisointu, jossa ihan turhaan on sama vokaali molemmilla tavuilla, lienee syntynyt juuri ääntämistä helpottamaan. Niinpä tässä saattaa kilpailla kaksi vastakkaista tendenssiä: laiskaääntöisyys (räka) vs. helppoääntöisyys (räkä).

Sanastohan muuttuu jatkuvasti uusien lainasanojen tullessa kieleen ja vanhojen elinkeinoihin ja maaseutuympäristöön liittyvien sanojen jäädessä pois käytöstä. Muoto-opin puolella ehkä abessiivin kaltaiset marginaalisemmat sijat saattavat kadota; nykyäänkin joissain murteissa se vaatii tuekseen ilman-sanan: ilman auto(t)ta 'autotta = ilman autoa'.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja miksu68 » 15 Elo 2013 06:10

Englannin kieli vaikuttaa nykyään paljon suomen kieleen. En ole kieliasiantuntija. Sijamuodot eivät koskaan uponneet päähäni koulussa.

Mutta sellaisessa passiivimuodossa kuin "kun korjataan autoa" on yleisesti käytössä englannista otettu muoto "kun sinä korjaat autoa". Eli vieras kieli vaikuttaa puhetapaankin. Onkohan näin ollut muinoinkin?
miksu68
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 28 Touko 2013 12:03

ViestiKirjoittaja Taavetti » 15 Elo 2013 10:16

Äitini isä kertoi tarinaa, kun hän ajoi aikanaan hevosella rahtia Kivijärvelle. Letkassa oli useita hevosia, tietyissä paikoissa pysähdyttiin ruokkimaan ja lepuuttamaan hevosia, samalla saivat hevosmiehetkin ruoka- ja lepotaukonsa. Eväiden syönnin jälkeen keskustelivat muutamat miehet, että ruvettas ja nukkauttas vähän aikaa, mutta pelottaa ettei herätä. Vaari oli luvannut huolehtia heräämisestä ja herättämisestä, kuten oli tehnytkin.

Ainakin muodot nukkautaan ja nukkautas olivat siis käytössä Kivijärven, Myllymäen välisellä alueella vajaat sata vuotta sitten. Eivät siis aivan uusia ole.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

Re: Tulevaisuuden suomi - miten kieli muuttuu?

ViestiKirjoittaja Pystynen » 05 Syys 2013 19:42

Jaska kirjoitti:Toinen mahdollinen muutos on ä:n katoaminen. Nykyäänhän etenkin pääkaupunkiseudulla kuulee paljon laiskaääntöistä ä:tä, joka on jo ääntämykseltään hyvin lähellä a:ta. Kantasaamessa ä onkin sulautunut a:han jälkitavuissa, samoin virossa (perinteisen käsityksen mukaan). Tämä muutos voisi tapahtua suomessakin aika kivuttomasti, kun sanan vokaalisoinnullinen tilanne näkyisi silti vielä ensitavun vokaalista: rata vs. räkä > **räka.

Miksi vain jälkitavuissa? ä on ollut jo kauan yhä vähemmän ja vähemmän oleellinen foneemi. Ehtoja minimipareja kuten jämä/jama, Häme/hame, käsi/kasi ei ole sittenkään kovin paljoa, joten siistikin sulautumien a:han voisi tulla kyseeseen.

Jos tuloksena olisi keskivokaalinen a, ei vokaaliharmoniallekaan olisi sen kummemmin häiriötä, ja sanat kuten päätyä/paatua, sääntö/saanto voisivat jopa edelleen jäädä 2. tavun vokaalin varassa erillisiksi.

Toinen selvästi aluillaan olevan äänteenmuutos on ns. "helsinkiläinen ässä". Mahdollisesti tämä terävöityy entisestään kunnes päätyy kerrassaan [θ]:ksi. Normaali [s] saattaa säilyä esim. yhtymässä [ks]. Ja jos [k] sattuisi vielä katoamaan, niin kas kummaa, suomen oikeinkirjoituksessa alkaa tässä vaiheessa olla hyvin perusteltua käyttää x-kirjainta.

(Tai pk-seudun suomen ainakin. Ei suinkaan ole sanottua, että pohjoisempi suomi pysyy joka suhteessa perässä - onhan myös esim. yleisgeminaatio laajalti niin voimissaan että tuskin häviää mihinkään. Kenties pohjois- ja eteläsuomi, tai jopa kunkin tärkeimmän kaupunkikeskuksen suomi erikseen, ajautuvat toisistaan tulevaisuudessa yhä enemmän erilleen, nyt kun kaupungistuminen on jo aika lailla tapahtunut ja viimeiset maaltamuuttajat suuntaavat maakuntakeskuksiin eivätkä mitenkään oletusarvoisesti etelään.)

Veikkaan myös seuraavaa seikkaa: kun t:n ja d:n ero on nykyään pikemmin kiinni ääntöpaikasta (dentaali vs. alveolaari) kuin soinnillisuudesta, ja kun riikinruotsiin on jo jokin aikaa sitten kehittynyt melko vastaava kontrasti t/d:n ja näiden kakuminaalisten vastineiden kanssa (eli rt/rd ovat sulautuneet yksittäisiksi konsonanteiksi), niin menetämme soinnillisuuden tässä kokonaan. Tätä edesauttanee myös epätyypillinen mutta kohtalaisen yleinen (puhekielessäkin, joskin oppisanapainotteisesti) konsonanttiyhtymä /hd/.

(Vetoja aiheesta lunastetaan vuonna 2500. :mrgreen:)
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Eskous » 06 Syys 2013 11:12

Ennustan että suomen kieli köyhtyy lähes kaikilta osin, paitsi että substantiiveja on yhä enemmän. Kun asioiden nimet vievät yhä enemmän muistikapasiteettia, siitä kärsivät etenkin verbit ja verbimuodot. Tulevaisuudessa uudet verbit johdetaan (englanninkielisestä) substantiiveista ja verbien taivutusmuodot köyhtyvät. Lopulta substantiivienkin taivutusmuodot köyhtyvät. Sen sijaan tavat millä (suffikseilla) substantiiveista johdetaan verbejä, lisääntyvät, tosin pitkä "-minen" jää pois.

Anglisaatio jatkuu. Sanoja korvautuu suoraan englanninkielisillä. Joitakin käytetään rinnan suomenkielisten muotojen kanssa. "Se", "tä(m)ä" , "ne" ja "nä(m)ä" (paikoissa "tääl(lä)" ja "siel(lä)") saavuttavat hyväksytysti suomen kirjakielen määräisen artikkelin paikan. Puhekielessä määräinen artikkeli korostetaan intonaatiolla tai painolla. Englanninkielisiä sanoja taivutetaan monikkoon englannin -s -päätteellä.

Omistuspääte katoaa lopullisesti: "m(in)un auto" ja "meidän autot". Hän ja te katoavat kirjakielestäkin.

"Tulee" -futuuri yleistyy.

Yleisesti lauseet lyhenevät, samoin sanat ja sanapäätteet. Sanoja pyritään käyttämään perusmuotoisina. Lauserakenteet yksinkertaistuvat, sivulauseita vähennetään, tai niitä käsitellään ikään kuin päälauseina. Verbit voidaan jättää kokonaan pois. Lauseiden (ja ajatusten) koherenssi vähenee. Osa sanapäätteistä korvautuu joissakin kohdin vaikeammilla ilmasuilla, esim. -han/-hän ja -kin aiheuttavat ongelmia. Yhdyssanat erotetaan erillisiksi sanoiksi.

Runsaasti ä, ja ö -kirjaimia sanoja (varsinkin diftongeja sisältäviä) kartetaan. Peräkkäiset saman kirjaimen parit pyritään korvaamaan yhdellä.

Yllä oleva tulevaisuuden suomeksi:
Enuste suomi kieli tulee more poor in total. Substantiivit more. Kun asia nimi muisti vie a-lot, se bad verbit ja verbi forms. Tulevaisuus uus verbit (englanti) substantiivit ja verbi forms tulee poor. In the end substantiivit tulee poor. How substantiivi verbiin more, but long "-minen" out.

Anglisaatio goes on. Sanat more often englanti. Some used in suomi forms, too. 'Se', 'tä(m)ä' , 'ne' ja 'nä(m)ä' (lokaatio 'tääl(lä)' ja 'siel(lä)') acepted suomi kirjakieli 'the'. Puhe 'the' intonaatio tai paino. Englanti sanat monikko englanti s end.

Genetiv sufix tulee gone, 'm(in)un auto' ja 'meidän autot'. Hän ja te tulee gone kirjakieli, too.

'Tulee' futuuri tulee more common.

Common lause tulee short. Ja sanat ja sana end. Sanat more perus forms. Lause rakenne more simple. Sivulause less. Or ne used as main lause. Some verbit left out totally. Lause koherenssi (ja ajatus) less. Some sana end tulee problems sanoa. Esim -han/-hän ja -kin antaa problems. Yhdys sanat eri sanat.

Many ä ja ö kirjain sanat (especially diftong sanat) not used. Sama kirjain next to each other tulee one.
:lol:
Eskous
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 477
Liittynyt: 31 Heinä 2012 00:05


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa