Jaska kirjoitti:Vastavirta koskee tietysti myös muiden käyttämiä nimityksiä eli eksonyymejä. Kun skandinaavien tiedetään asuneen vanhastaan etelässä ja tavanneen itämeren- ja varsinaissuomalaisia ennen kuin Lapin asukkaita, niin
todennäköisin leviämissuunta finni-eksonyymille on silloin etelästä pohjoiseen. Miksi ihmeessä skandinaavit olisivat tutustuneet pohjoisessa finneihin ja vasta sitten alkaneet nimittää samalla nimityksellä eteläisiä naapureitaan,
joille heillä on jo pitkään sitä ennen täytynyt olla nimi?jussipussi kirjoitti:Edit: Tarkennan nyt vielä, yleisesti tieteessäkin hyväksytty tulkinta on, että finnit ovat tarkoittaneet saamelaisia. Minä väitin, että tämä on väärä tulkinta; finnit ovat paleoita. Samalla olen sitä mieltä, että saamenkielentuojat on railakkaasti sekoitettu paleoiden kanssa. Se, että jos jossain vaiheessa finn nimitys on ollut vaikka germaaneilla, ei ollut aivan tämän juttuni ydin.
Todennäköisyyksien perusteella finni-nimitys on eksonyyminä levinnyt etelästä pohjoiseen eikä pohjoisesta etelään. Miten kummassa selittäisit sen, että se olisi paleolappilaisilta siirtynyt sekä saamelaisille
että varsinaissuomalaisille?
Toiseen suuntaan selitys on paljon helpompi, koska Lounais-Suomesta Lappiin on muuttanut sekä saamelaisia että suomalaisia. Onkin hyvin vaikea uskottavasti selittää finni-nimityksen alkuaan viitanneen paleolappilaisiin. Mutta saat toki yrittää uskottavan selityksen muodostamista!
Yritän taas:
1. Sami Raninenkin myönsi, että paleoita ei varsinaisesti ole "tunnettu" pitkään ja paleoasia on tutkimatta.
2. Todennäköisyys on etelästä pohjoiseen leviämisen puolella vain, kun unohdetaan, että paleoita ei ole huomioitu ja oletetaan, että germaanien kontaktit olivat ensin saameapuhuviin, vasta sitten paleoihin ja ilmeiseti tulisi olettaa, että germaanit eivät koskaan oikeastaan ehtineet edes olla kontakteissa paleoihin.
3. Finn-nimitys on alkujaan norjalaisten, tai ainakin heilläkin todella vanha, onko varmaa tai todennäköistä historian, kielitieteen, tai muulla perusteella, että germaanit tapasivat Suomessa asuvia ennen kuin Lapin asukkeja? Kumminpäin tahansa, mistä tiedetään kummassa paikassa finn nimitys otettiin ensin käyttöön? Miksi todennäköisyys olisi etelän puolella, kun se kuitenkin tiedetään olleen norjalaisten käyttämä, ei ruotsalaisten, siis saamelaisista?
4. Huono verrata kielititeen menetelmin, kun paleokieltä ja sen germaanilainoja ei taida kovin paljoa olla tutkittu. Ei se silti nosta todennäköisyyttä ensitapaamisesta tai nimemisestä kumpaankaan suuntaan.
5. Jos norjalaiset nimittivät paleoita finneiksi, ja heidän asuttamaansa maata finnmarkiksi = saamenmaaksi (nykyään suomenmaa), niin mikä ongelma siinä on, että alueelle myöhemminkin muuttaneita kutsutaan saman alueen asukkaiksi, eli finner eli suomalaiset.
6. Eteläsuomalaiset nimittäisivät nykyisinkin Lapin suomalaisia lappalaisiksi, ilman saamelaisten kansallista heräämistä viime vuosikymmeninä.
7. Nykytiedon mukaan germaanit asuivat vuoden 0-1000 tienoilla vielä Etelä-Ruotsissa tai sitten aivan rannikolla jos olivat pohjoisempana. Tarkoitan Skandinaviaa ja Suomea. Ensikontakti saameapuhuviin tapahtui vuoden nolla tienoilla Etelä-Suomessa ja jos nämä germaanit nimesivät saameapuhuvat finneiksi, niin kuinka todennäköistä on se, että germaanit joskus 500-800 vuotta myöhemmin toteaisivat Norjan vuonoilla samaa kieltä puhuvien ihmisten olevan samoja finnejä? Tuota aiemminhan siellä ei Aikion teorian mukaan ole saamea puhuttu. Eikä niitä germaaneja sisämaassa paljoa liikkunut, Ainakaan Lapin alueella (Oulusta pohjoiseen). Nykytiedon mukaan, luulisin.
Jos taas ajatellaan, että Perämerellä 500-luvun kahta puolta meritse liikkuneet germaanit purjehtivat Pohjois-Norjan rannikolle ja totesivat paikallisia tavatessaan, että nämähän ovat niitä Perämeren rannikon finnejä, puhuvatkin samaa kieltä niin olisivatko alueella jo ennestään olleet germaanit ottaneet saman nimen käyttöön?
Maita myöten nimen leviäminen norjalaisten käyttöön, myötävirtaankin, on aika erikoinen ajatus.
8. Jos unohdetaan finn-ongelma, niin mitä muita perusteita sille alkuperäiselle, tieteen näkökulmalle, että finn nimitys tarkoitti saamelaisia (nykykäsityksen mukaisia tai kielentuojia) on?
9. Begreppet îfinnî
Begreppet finn
Beteckningen skridfinnar eller finnar återkommer ofta i äldre skriftliga källor liksom
finn förekommer i många ortnamn från medeltiden och framåt. Benämningen finnar har
haft skilda innebörder i olika områden vid olika tidpunkter och flera befolkningar har kallats
finnar. Gemensamt är att ordet är avlett från ett begrepp som betyder ungefär jägare, samlare,
vandrare. Levnadssättet har varit avvikande från närboende eller betraktare (Wallerström
2006). Finn kan härstamma från mansnamnet Finn och det kan beteckna en fjällformation (i
Norge). Men oftast syftar finn på en grupp människor som har en annan identitet än den
nordiska jordbruksbefolkningen, vanligen samer. Det fordras speciella grunder för att
tillskriva begreppet finn till andra än samer, åtminstone under vikingatid / tidig medeltid
(Bergstöl 2008:148-149).
edit lisäsin kohdan 9.