Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksistä

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja jussipussi » 18 Huhti 2014 16:04

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Onko Perämerenseutu mahdoton ajatus saamen ja germaanin lainausten paikaksi? Nimistöä löytyy, molempia. Jopa täsmälleen sama mella-nimistökin, joka on yksi niistä nimiperusteista, joilla Lappiin lähtöaluetta perustellaan ja aikautetaan. Vuotsojakin löytynee ainakin jossain muodossa.

Perämerellä on selvästi nuorempaa, aikaisintaan myöhäiskantaskandinaavista nimistöä kuten ne -ei-loppuiset saarennimet. Lounais-Suomessa taas germaanisperäiset nimet voivat olla 1000 vuotta vanhempia, ja saameenkin on siellä omaksuttu lainasanoja jo ennen myöhäiskantasaamelaisia vokaalimuutoksia.

Mella-nimien taustalla oleva sana on lainattu saameen vasta myöhäiskantasaamen tasossa, joten sekään ei todista pohjoisen varhaisista kontakteista. Tällä hetkellä todistusaineisto viittaa siihen, että Lapissa kontaktit ovat paljon myöhäisempiä.


Ok, outoja paikannimiä Perämeren ympäristössä kyllä riittää vaikka vanhoiksi germaanilainoiksi; Aavasaksallekin sellainen etymologia löytyi, joka tosin epätodennäköiseksi todettiin. Mella ja Raasa-nimethän olivat nimenomaan ne, jotka aikauttavat yhdessäolon noin vuoden 0 tienoille, mieluummin hiemen vielä myöhempään. Pohjoisen mellat ovat siis siirtyneet sinne, joko kielentuojien mukana tai lainattu suomeen vielä myöhemmin saamesta? Raasa-niminen paikkakin muuten löytyy Övertorneålta.

Jos vanhoja germaanisperäisiä paikannimiä löytyy Perämeren muinaisen rantaviivan läheisyydestä niin silloinhan saataisiin kielen leviämisnopeutta hieman hidastettua, vai?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3099
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja aikalainen » 18 Huhti 2014 22:12

Jaska kirjoitti:Tarkka vastine merkitsee siis "cognate", eli periytynyt yhteisestä kantakielestä - keino ei siis ole lainattu saamesta.

Lainasuhde sen sijaan vallitsee mitä ilmeisimmin sanojen kainulainen ~ gáidnulaš 'kömpelys' välillä. Saamen sanalle ei löydy sopivaa saamelaista kantasanaa.

Pohjoisitämerensuomalainen vokaaliharmonia toimii progressiivisesti, eli ensitavun vokaali määrää/voittaa aina toisen tavun vokaalin. Niinpä lainatapauksessa äännehahmotus **käi(t)nu johtaisi tosiasialliseen asuun **käiny, ei **kainu.

OK. Ja hyvän selityksen keksit kainulaisille :)

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Onko Perämerenseutu mahdoton ajatus saamen ja germaanin lainausten paikaksi? Nimistöä löytyy, molempia. Jopa täsmälleen sama mella-nimistökin, joka on yksi niistä nimiperusteista, joilla Lappiin lähtöaluetta perustellaan ja aikautetaan. Vuotsojakin löytynee ainakin jossain muodossa.

Perämerellä on selvästi nuorempaa, aikaisintaan myöhäiskantaskandinaavista nimistöä kuten ne -ei-loppuiset saarennimet. Lounais-Suomessa taas germaanisperäiset nimet voivat olla 1000 vuotta vanhempia, ja saameenkin on siellä omaksuttu lainasanoja jo ennen myöhäiskantasaamelaisia vokaalimuutoksia.

Mella-nimien taustalla oleva sana on lainattu saameen vasta myöhäiskantasaamen tasossa, joten sekään ei todista pohjoisen varhaisista kontakteista. Tällä hetkellä todistusaineisto viittaa siihen, että Lapissa kontaktit ovat paljon myöhäisempiä.

Todistusaineisto voi vääntää todennäköisyyksiä juuri noin. Vähemmän todennäköistä teoriaa germaanien varhaisemmasta läsnäolosta Lapissa voi silti pyöritellä siinä rinnalla, jos intoa riittää, koska sitäkään ei ole kumottu.

Esimerkiksi, jos germaanit/skandit olisivat olleet läsnä jo aiemmin, niin heidän saari-loppuliitteensä olisi muuttunut muun kielen mukana 'ei':ksi. Perämeren 'ei':t voivat olla vasta suomeen lainattuja, eli lappalaisten ja paleoiden mahdollisesti lainaamat saarten nimet ovat voineet olla jotain varhaisempaa kielentasoa, mutta kadonneet saamen kadotessa seudulta. Niin, ja ne vanhimmat saaret ovat sulautuneet mantereeseen, mikä myös kadottaa vanhimpia nimiä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja jussipussi » 01 Touko 2014 01:30

Löysin loputkin Sami Ranisen antamista ulkomaisista lähteistä kirjastosta. Nyt ymmärrän hyvin, mitä Sami tarkoitti, kun hän sanoi, että saamelainen kulttuuri on myös kehittynyt jatkuvasti (siis suurinpiirtein sanoi noin). Nämä teokset avarsivat omia näkemyksiäni. Lähteiden mukaan nykyisen saamelaisuuden itenditeetti on arkeologisten havaintojen mukaan syntynyt noin 500 ekr - 0.

Arkeologiset havainnot ovat sellaisia, että minun pätevyydelläni (= 0) ei niistä pysty kovin paljoa sanomaan. Ei niistä mitään sellaista löytynyt, että tämän ketjun ajatukset omalta osaltani menisivät uusiksi. Mielenkiintoisinta on, että näissä ei vielä ole Aikion kielitieteellisiä havaintoja mukana, siis ei voi ollakaan kun Aikion havainnot on tehty samaan aikaan, kuin nämä lähteet. Ruotsissa ja Norjassa oli pääosa siitä paleolappilaisesta asutuksesta, jota minä koko ketjun ajan olen ajatellut alunperin tarkoitetun finn nimityksellä. Olisi mukava lukea ruotsalaisten ja norjalaisten tutkijoiden havainnoista verrattuna Aikion tutkimuksiin. Kyllä kirjoista löytyi myös sellaisia havaintoja, että kielentuojat ovat nykyisellä Ruotsinmaalla liikkuneet. Lähinnä Vivallenin haudat.

Poronhoidon kehitykseen löytyi aikalaisen ajatuksia tukevia ajatuksia. Varsinkin äärimmäisestä pohjolasta Varangin vuonolta on olemassa havaintoja 1400 luvulta suurporonhoitoa muistuttavasta peuranpyynistä. Kivestä tehtyjä aitauksia pyyntikuoppien sijaan, Vuopmjat. Poronhoito olisi alkanut, kun peurat saatiin ensimmäistä kertaa pyydettyä aitaukseeen elävänä. Aitausta käytettiin siis kuoppien sijaan. Kun joku oli saanut peurat aitaan, ne olivat hänen, vaikka hän ei niitä heti tappaisikaan. Loogista.

Jotenkin näistä tutkimuksista jäi tuntuma, että Pohjoisen Norjan ja aivan eteläisen Norjan saamelaispopulaatioit eivät olisi samaa lähtöä. Etelänorjasta löytyy silti samanlaisia rumpuja kuin Sompiosta.

Lopuksi täytyy sanoa, että asiaa tuli niin paljon, että en välttämättä ole jäsentänyt kaikkea aivan oikein sekavassa päässäni. Vieläpä ruotsinkielistä tekstiä. Pakkoruotsista huolimatta.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3099
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja aikalainen » 03 Touko 2014 22:51

jussipussi kirjoitti:Varsinkin äärimmäisestä pohjolasta Varangin vuonolta on olemassa havaintoja 1400 luvulta suurporonhoitoa muistuttavasta peuranpyynistä. Kivestä tehtyjä aitauksia pyyntikuoppien sijaan, Vuopmjat.

Tässä kirjoitetaan saman tyyppisestä rakennelmasta: Linkki.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja jussipussi » 10 Touko 2014 21:44

Vietin välissä oikeaa elämää, mutta palasin sitten aiheeseen :-P

Lueskelin noita ruotsinkielisiä lähteitä vielä. Arkeologian perusteella on arvioitu saamelaisen identiteetin syntyminen ajalle 500 ekr - 0. Kielitieteen näkökulma Samernas historia kirjan mukaan on nykykäsityksen mukaan väärä. Kirjassa todetaan olevan yleisesti hyväksyttyä, että koko fennoskandiassa puhuttiin protosaamea ennen kuin nykysaame levisi Etelä-Suomesta koko Fennoskandiaan ja Kuolaan. Muuten saamen leviäminen on aikautettu suurinpiirtein samoin, kuin Aikion käsitys aiheesta on. En tiedä kovin hyvin mitä ennen Aikion havaintoja saamen leviämisestä ajateltiin, mutta kirjan lähteinä oli enimmäkseen käytetty suomalaisia tutkijoita mm Sammallahtea.

Kirjassa käytetään termejä saamelaiset ja saamelaisuus siis huomattavan aikaisin, johtuneeko sitten tuosta protosaame-teoriasta. Kuitenkin arkeologisten havaintojen perusteella saamelaisen kulttuurin "erottuvat" ainekset ovat olleet olemassa jo ajanlaskun alun tienoilla ja joitakin satoja vuosia aiemmin, Samernas historia-kirjan mukaan. Sana "erottavat" on omani ja käytän sitä kuvaamaan niitä kulttuurin osia, jotka erottivat paleot ja myöhemmin saamelaiset muista alueella toimivista ryhmistä ja jotka ovat myös nykyisin niitä asioita joita saamelaisiin yhdistetään. Viimeinen lause on siis nykykäsityksen mukainen. Voi olla, että vedän liian suoria johtopäätöksiä tukemaan omaa näkemystäni, mutta perustelkaa ne vääriksi tai muuten heikoiksi.

Finn-nimitys on ainakin arkeologisin perustein voitu antaa jo paleoille ja kielenvaihtumisen myötä se on sujuvasti pysynyt saman porukan, nyt siis saamenkieltä käyttävän nimityksenä.

Arkeologiasta ei ole tehty suoraan havaintoja kielentuojien kulttuurista. Ei varmaan ole etsittykään, kun asiaa ei ole tiedetty tai oivallettu. Joitain havaintoja on mutta niitä ei ole sen kummemmin yhdistetty mihinkään. Ei välttämättä ole tarpeenkaan, sen verran vähän niitä on. Taalainmaalta on vuoden 500 jkr tienoille ajoitetusta haudasta löydetty itäistä alkuperää olevia tavaroita naisen haudasta: Tisjön, pieni hautapaikka, järvihautoja, naisen haudassa suomalaisugrilaistyylinen nahkakaavin. "Järvihauta-malli" on yhdistetty opuksessa varovasti Lapin raunioihin. "Järvihaudat" ja suomalaisugrilainen nahkakaavin ovat varhaisimmat havainnot mahdollisesta kielentuojaväestön vaikutuksesta (oma kommentti, ei kirjasta).

aikalainen kirjoitti:Esimerkiksi, jos germaanit/skandit olisivat olleet läsnä jo aiemmin, niin heidän saari-loppuliitteensä olisi muuttunut muun kielen mukana 'ei':ksi. Perämeren 'ei':t voivat olla vasta suomeen lainattuja, eli lappalaisten ja paleoiden mahdollisesti lainaamat saarten nimet ovat voineet olla jotain varhaisempaa kielentasoa, mutta kadonneet saamen kadotessa seudulta. Niin, ja ne vanhimmat saaret ovat sulautuneet mantereeseen, mikä myös kadottaa vanhimpia nimiä.


Aikalaisen esittämän ylläolevan mallin mukaan saamen leviäminen on voinut olla nykykäsitystä paljon pitempikin prosessi. Ainoastaan nuorimmat lainaukset (germaani->saame) ovat täytyneet levitä Aikion teorian mukaisella aikautuksella. Saame on voinut levitä jo vuoden 0 tienoilla kauas Etelä-Suomesta. Vuoden 0 jälkeen tapahtuneet muutokset germaanissa ja sen jälkeen tehdyt lainaukset germaanista saameen ovat päivittyneet tässä ketjussa käsitellyn teorian mukaisella kauppaverkostolla alueille, joissa on jo aiempaa saamea puhuvia.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3099
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Jola » 11 Touko 2014 11:42

Onko tässä jutussa järkeä:
”Lappalaisten alkuperä on edelleen epävarma, mutta jos Etelä-Suomen lappalaiset olivat samaa geneettistä alkuperää kuin nykyiset saamelaiset, suomalaisten esivanhemmat saapuivat Suomeen vain vähän yli 2000 vuotta sitten. Jos taas Etelä-Suomen lappalaiset olivat geneettisesti samaa alkuperää kuin ei-saamelaiset eurooppalaiset, suomalaisten geneettiset esivanhemmat olisivat voineet saapua Suomeen jo 10 000 vuotta sitten.”

Teksti löytyy ruotsalaisten suomenkielisestä historian opetusaineistosta:
http://www.modersmal.net/finska/index.p ... a-lyhyesti

Käsittääkseni nykyisin ollaan sitä mieltä, että nykyiset saamelaiset ja muinaiset Etelä-Suomen lappalaiset ole pääosin samaa alkuperää. Toisekseen kai suomalaisten esivanhempia on tullut Suomeen useassa vaiheessa esim. aikavälillä 10 000 -1000 vuotta sitten
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 11 Touko 2014 12:26

Jola kirjoitti:Onko tässä jutussa järkeä:
”Lappalaisten alkuperä on edelleen epävarma, mutta jos Etelä-Suomen lappalaiset olivat samaa geneettistä alkuperää kuin nykyiset saamelaiset, suomalaisten esivanhemmat saapuivat Suomeen vain vähän yli 2000 vuotta sitten. Jos taas Etelä-Suomen lappalaiset olivat geneettisesti samaa alkuperää kuin ei-saamelaiset eurooppalaiset, suomalaisten geneettiset esivanhemmat olisivat voineet saapua Suomeen jo 10 000 vuotta sitten.”

Teksti löytyy ruotsalaisten suomenkielisestä historian opetusaineistosta:
http://www.modersmal.net/finska/index.p ... a-lyhyesti

Käsittääkseni nykyisin ollaan sitä mieltä, että nykyiset saamelaiset ja muinaiset Etelä-Suomen lappalaiset ole pääosin samaa alkuperää. Toisekseen kai suomalaisten esivanhempia on tullut Suomeen useassa vaiheessa esim. aikavälillä 10 000 -1000 vuotta sitten


Kovin tarkkoja em. opetusaineiston teossa ei ole oltu. Tekstissä mainitaan Birger-jaarlin suojelukirje Karjalan naisille vuodelta 1316. Ainakin Wikipedian mukaan ko. jaarli kuoli 1266. Oppimateriaalissa olisi syytä olla täsmällisempi. Pelkäänpä, että oppilaille jää sellainen mielikuva, että teksti ei muutenkaan ole kovin luotettavaa.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Touko 2014 16:22

Jola kirjoitti:Onko tässä jutussa järkeä:
”Lappalaisten alkuperä on edelleen epävarma, mutta jos Etelä-Suomen lappalaiset olivat samaa geneettistä alkuperää kuin nykyiset saamelaiset, suomalaisten esivanhemmat saapuivat Suomeen vain vähän yli 2000 vuotta sitten. Jos taas Etelä-Suomen lappalaiset olivat geneettisesti samaa alkuperää kuin ei-saamelaiset eurooppalaiset, suomalaisten geneettiset esivanhemmat olisivat voineet saapua Suomeen jo 10 000 vuotta sitten.”

Teksti löytyy ruotsalaisten suomenkielisestä historian opetusaineistosta:
http://www.modersmal.net/finska/index.p ... a-lyhyesti

Käsittääkseni nykyisin ollaan sitä mieltä, että nykyiset saamelaiset ja muinaiset Etelä-Suomen lappalaiset ole pääosin samaa alkuperää. Toisekseen kai suomalaisten esivanhempia on tullut Suomeen useassa vaiheessa esim. aikavälillä 10 000 -1000 vuotta sitten

Lapsille suunnatuissa oppimateriaaleissa pitää aina vetää mutkia suoriksi... Mutta todellisuudessa ei ole mielekästä puhua suomalaisten tai minkään muunkaan kansan geneettisistä esivanhemmista yhtenä könttinä. Kansan geenijuuret ovat yhtä moninaiset kuin puun juuret. Lainauksen koko looginen rakenne perustuu tuohon samaan harhaan.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Touko 2014 16:29

jussipussi kirjoitti:Lueskelin noita ruotsinkielisiä lähteitä vielä. Arkeologian perusteella on arvioitu saamelaisen identiteetin syntyminen ajalle 500 ekr - 0. Kielitieteen näkökulma Samernas historia kirjan mukaan on nykykäsityksen mukaan väärä.

Identiteettiä ei voi päätellä esineistä. Lähimmäs muinaista identiteettiä päästään etnonyymejä ja "me"-näkemyksiä (folklore) tutkimalla, ja sápmelash-etnonyymi näyttää syntyneen Etelä-Suomessa arviolta aikaisintaan pronssikauden lopun tienoilla.

Arkeologit tarkoittanevat identiteetillä esineellisen kulttuurin jatkuvuutta, eivät muuta. Ainakaan muusta identiteetistä heillä ei voi ollakaan käsitystä yksin arkeologian pohjalta.

Mitä kielitieteen näkemystä he vastustavat? Uutta vai vanhaa? Jos vanhaa, niin OK. Jos uutta, niin he ovat väärässä ja uskovat erheellisesti jatkuvuuskorttiin. :wink:

jussipussi kirjoitti:Kirjassa todetaan olevan yleisesti hyväksyttyä, että koko fennoskandiassa puhuttiin protosaamea ennen kuin nykysaame levisi Etelä-Suomesta koko Fennoskandiaan ja Kuolaan. Muuten saamen leviäminen on aikautettu suurinpiirtein samoin, kuin Aikion käsitys aiheesta on.

Tässä selvästikin tarkoitetaan "protosaamella" paleokieliä, eli saamea edeltäviä kieliä (ns. Proto-Lappisch-teoria). Proto-sanan yleisempi merkitys on kielitieteessä kuitenkin 'kanta(kieli)', mutta sitä ei voida tuossa tarkoittaa, koska kantasaame sijoittuu nykysaamen leviämisen alkupisteeseen eli sinne Etelä-Suomeen.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja jussipussi » 13 Touko 2014 17:40

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Lueskelin noita ruotsinkielisiä lähteitä vielä. Arkeologian perusteella on arvioitu saamelaisen identiteetin syntyminen ajalle 500 ekr - 0. Kielitieteen näkökulma Samernas historia kirjan mukaan on nykykäsityksen mukaan väärä.

Identiteettiä ei voi päätellä esineistä. Lähimmäs muinaista identiteettiä päästään etnonyymejä ja "me"-näkemyksiä (folklore) tutkimalla, ja sápmelash-etnonyymi näyttää syntyneen Etelä-Suomessa arviolta aikaisintaan pronssikauden lopun tienoilla.

Arkeologit tarkoittanevat identiteetillä esineellisen kulttuurin jatkuvuutta, eivät muuta. Ainakaan muusta identiteetistä heillä ei voi ollakaan käsitystä yksin arkeologian pohjalta.

Mitä kielitieteen näkemystä he vastustavat? Uutta vai vanhaa? Jos vanhaa, niin OK. Jos uutta, niin he ovat väärässä ja uskovat erheellisesti jatkuvuuskorttiin. :wink:


Niin esineellistä kulttuuria tietenkin tarkoittavat. Aiemmin oli puhetta siitä milloin paleolappilaisten kulttuuri alkoi muistuttaa sitä kulttuuria millä me saamelaiset ja heidän historiansa tunnistamme. Kirjan tekijöiden käsitys aiheesta on tuo 500 ekr - 0.

Eivät varmaan vastusta mitään. Tarkoitin väärällä juuri protosaamen levinneisyyttä koko alueella ennen varsinaista saamea. Jos protosaamella tarkoitetaan paleokieliä, niin sittenhän se ei ole väärin. Harhauttaa se silti, jos paleokieliä kutsutaan protosaameksi (pitää ottaa huomioon, että termistö poikennee meikäläisestä ja kielitaitoni on vajavainen ruotsiksikin). Kirja on julkaistu 2004, Aikioita ei lähteissä mainita. Alkusanoissa kiitellään suomalaisista Janne Vilkunaa ja Jussi Pekka Taavitsaista.

jussipussi kirjoitti:Kirjassa todetaan olevan yleisesti hyväksyttyä, että koko fennoskandiassa puhuttiin protosaamea ennen kuin nykysaame levisi Etelä-Suomesta koko Fennoskandiaan ja Kuolaan. Muuten saamen leviäminen on aikautettu suurinpiirtein samoin, kuin Aikion käsitys aiheesta on.

Jaska kirjoitti:Tässä selvästikin tarkoitetaan "protosaamella" paleokieliä, eli saamea edeltäviä kieliä (ns. Proto-Lappisch-teoria). Proto-sanan yleisempi merkitys on kielitieteessä kuitenkin 'kanta(kieli)', mutta sitä ei voida tuossa tarkoittaa, koska kantasaame sijoittuu nykysaamen leviämisen alkupisteeseen eli sinne Etelä-Suomeen.


Asia on varmaan juuri kuten arvelet. Kirjassa on selkeästi esitetty saamen leviäminen Etelä-Suomen kautta, eikä siinä juuri ole eroa nykyiseen suomalaiseen käsitykseen.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3099
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja jussipussi » 13 Touko 2014 19:26

Kopioin tähän tekstinpätkän kirjasta, ettei tule tehtyä vääryyttä kirjoittajia kohtaan huonolla käännöksellä:

"Enligt vår uppfatning är det meningsfullt att tala om samisk etnicitet, i varje fall som en retrospektiv kategori, från slutet av sista årtusende fkr. Under detta årtusende kan vi första gången dokumentera att fångstsamhällena i det inre, norra och östliga Fennosskandia var involverade i mer omfattande externa transaktioner; vi ser tydliga spår av en ekonomisk och social differentiering, samtidig som det i samma område utvecklades tydligt symbolspråk som kan ha varit uttryck för en medveten etnisk signalering. Under samma period ser vi för övrigt tillkomsten av enskilda materiella kulturuttryck som senare har uppfattats som centrala i den samiska kulturen: det speciella gravskicket med urgravar där kroppen är svept i näver och den karaktäristiska indelning av av golvytan i kåtan. Detta är emmelertid argument som bör hanteras med varsamhet; inom det samiska området tycks dessa ottryck vara avgränsande till det nordöstra kustområdet, samtidig som de har en vid distribution - både tidigare och senare - inom det cirkumpolära området."
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3099
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 14 Touko 2014 08:33

Huom huom huom!

Samenes historie -kirjan norjankielinen alkuperäisteos on tosiaankin vuodelta 2004, jolloin paleokielistä ei tietenkään vielä tiedetty yhtään mitään. Kirjan kirjoittajat tietenkin tarkoittavat "protosaamella" kantasaamea. He antavat sille väärän ajoitus- ja levinneisyystulkinnan, koska he yli 10 vuotta sitten kirjoittaessaan tukeutuivat nykyisellään jo vanhentuneeseen kielitieteelliseen tutkimukseen.

Tuolta osin kannattaa siis unohtaa tuon kirjan väitteet. Arkeologisesti havaittava saamelaisetnisyyden heijastyminen pohjoisessa Fennoskandiassa jo ennen ajanlaskun alkua täytynee tosiaan tulkita joksikin paleolappilaisten keskuudessa tapahtuneeksi ilmiöksi.

Kirja on oikein pätevä arkeologien yleisesitys, kunhan vain muistetaan, että sen alkupäässä käsitellyt varhaiset saamelaiset olivat oikeasti paleolappilaisia.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 14 Touko 2014 10:53

Jaska kirjoitti:
Arkeologit tarkoittanevat identiteetillä esineellisen kulttuurin jatkuvuutta, eivät muuta. Ainakaan muusta identiteetistä heillä ei voi ollakaan käsitystä yksin arkeologian pohjalta.


Kyllä he (tai oikeammin Björnar Olsen) tässä yhteydessä tarkoittavat sillä ihan identiteettiä. Perustana on (paikkansapitävä) ajatus, että esineellistä kulttuuria joissakin konteksteissa käytetään aktiivisesti identiteetin rakentamiseen (tämä on eri asia kuin aiempi ajattelu, jossa esineellisen kulttuurin ajateltiin passiivisesti vain heijastavan kieltä tai etnisyyttä, ja mahdollistaa hyvin toisenlaiset tulkinnat). Pelkistä kulttuurijatkuvuuksista puhuminen on loppujen lopuksi liian tylsää tehdäkseen arkeologiasta tekemisen arvoista...

Joitakin identiteetin tasoja voi todennäköisesti päätellä esineistä.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja jussipussi » 14 Touko 2014 14:00

Kai identiteetti on muutakin kuin kieli. Saamen tapauksessa minusta on nimenomaan käynyt niin, että pääasiassa kieli on vaihtunut ei kulttuuri. Vaihtuuko identiteetti tällaisessa tapauksessa kielen mukana jos oletetaan että kulttuuri kuitenkin on pysynyt lähes samana? Minusta ei. Pitkällä aikajänteellä identiteettikin vaihtuu ja muuttuu jos uuden kielen tuonut väestö jatkaa "painostamista" ja on koko ajan väkirikkaampana syrjäyttämässä toista väestöä sekä kielellisesti, että kulttuurisesti. Saamenkielen tapauksessa ei käsittääkseni näin ole.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3099
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Touko 2014 14:22

Sami Raninen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Arkeologit tarkoittanevat identiteetillä esineellisen kulttuurin jatkuvuutta, eivät muuta. Ainakaan muusta identiteetistä heillä ei voi ollakaan käsitystä yksin arkeologian pohjalta.


Kyllä he (tai oikeammin Björnar Olsen) tässä yhteydessä tarkoittavat sillä ihan identiteettiä. Perustana on (paikkansapitävä) ajatus, että esineellistä kulttuuria joissakin konteksteissa käytetään aktiivisesti identiteetin rakentamiseen (tämä on eri asia kuin aiempi ajattelu, jossa esineellisen kulttuurin ajateltiin passiivisesti vain heijastavan kieltä tai etnisyyttä, ja mahdollistaa hyvin toisenlaiset tulkinnat). Pelkistä kulttuurijatkuvuuksista puhuminen on loppujen lopuksi liian tylsää tehdäkseen arkeologiasta tekemisen arvoista...

Identiteetti olisi varmaan pitänyt määritellä tarkemmin.
Epäilemättä arkeologisesta aineistosta selviää sellaisia identiteettejä kuin "polttokenttähautaajan identiteetti" ja "puukuksan käyttäjän identiteetti". Tietty etninen identiteetti (tai sen muutos), jota etnonyymi (nimenomaan endonyymi) heijastaa, kuitenkaan tuskin voi mitenkään erottua arkeologisesta aineistosta.

Tiedämme, että kaikkien saamelaisten omakielinen nimitys on täysin säännöllisesti samaa juurta kuin nimitys "hämäläinen", ja se edustaa myöhäiskantasaamen tasoa, joka levisi Lappiin vasta kaksi vuosituhatta sitten. Sitä ennen Lapin asukkaiden etninen identiteetti ja kieli olivat jotain ihan muita kuin saamelaisia.

Etnisessä mielessä ei siis voida mitenkään puhua saamelaisista Lapissa esim. pronssikaudella, vaikka geneettinen ja kulttuurinen jatkuvuus aina jossain määrin vallitseekin.

jussipussi kirjoitti:Kai identiteetti on muutakin kuin kieli. Saamen tapauksessa minusta on nimenomaan käynyt niin, että pääasiassa kieli on vaihtunut ei kulttuuri. Vaihtuuko identiteetti tällaisessa tapauksessa kielen mukana jos oletetaan että kulttuuri kuitenkin on pysynyt lähes samana? Minusta ei. Pitkällä aikajänteellä identiteettikin vaihtuu ja muuttuu jos uuden kielen tuonut väestö jatkaa "painostamista" ja on koko ajan väkirikkaampana syrjäyttämässä toista väestöä sekä kielellisesti, että kulttuurisesti. Saamenkielen tapauksessa ei käsittääkseni näin ole.
Joitakin identiteetin tasoja voi todennäköisesti päätellä esineistä.

Jos puhutaan etnisestä identiteetistä, eli "keitä me olemme ja keitä me emme ole", niin se käsitys on väkisinkin muuttunut. Lapin asukkaat eivät nimittäneet itseään saamelaisiksi eivätkä puhuneet saamea ennen kuin pari tuhatta vuotta sitten.

Ennen kuin saame levisi sittemmin tunnetulle alueelleen, siellä ei välttämättä edes ollut mitään yhtä etnistä identiteettiä, vaan Lappi saattoi olla useiden etnis-identiteetillisesti erillisten muinaiskansojen temmellyskenttänä. Yhtenäinen identiteetti ehkä levisi alueelle vasta saamen kielen ja saamelaisen etnonyymin mukana.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Touko 2014 14:29

Sami Raninen kirjoitti:Huom huom huom!

Samenes historie -kirjan norjankielinen alkuperäisteos on tosiaankin vuodelta 2004, jolloin paleokielistä ei tietenkään vielä tiedetty yhtään mitään. Kirjan kirjoittajat tietenkin tarkoittavat "protosaamella" kantasaamea. He antavat sille väärän ajoitus- ja levinneisyystulkinnan, koska he yli 10 vuotta sitten kirjoittaessaan tukeutuivat nykyisellään jo vanhentuneeseen kielitieteelliseen tutkimukseen.

Tarkennan sen verran, että kadonneista muinaiskielistä perityistä aineksista ei vielä ollut onnistuttu saamaan käsitystä (ennen kuin juuri Ante Aikion artikkelissa 2004), mutta itse käsitys on elänyt jo vuosikymmeniä. Ennen jatkuvuusteorioiden villiintymistä saamelaisia pidettiin sangen myöhään Lappiin "vaeltaneina", joten yleisesti pidettiin mahdollisena tai todennäköisenä, että heitä edelsi siellä jokin vieraskielinen porukka.

Minusta tuo jussipussin kertoma kirjan sisällöstä...
Kirjassa todetaan olevan yleisesti hyväksyttyä, että koko fennoskandiassa puhuttiin protosaamea ennen kuin nykysaame levisi Etelä-Suomesta koko Fennoskandiaan ja Kuolaan. Muuten saamen leviäminen on aikautettu suurinpiirtein samoin, kuin Aikion käsitys aiheesta on.

...viittaa nimenomaan tähän vanhaan Proto-Lappisch-käsitykseen (saamelaisia edeltänyt pohjoisen porukka), koska jos kyseessä olisi kantasaame, niin miten sitä olisi voitu puhua missään ennen "nykysaamen" (joka polveutuu siitä kantasaamesta) leviämistä sinne?

Aikioiden Heimovaellus-artikkelissa käsitellään tätä Wiklundilta jo 1900-luvun taitteesta periytyvää näkemystä sivulla 3, mutta selain ei anna kopioida siitä pätkää:
http://cc.oulu.fi/~anaikio/Heimovaelluk ... uuteen.pdf
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 15 Touko 2014 15:07

Jaska kirjoitti:Epäilemättä arkeologisesta aineistosta selviää sellaisia identiteettejä kuin "polttokenttähautaajan identiteetti" ja "puukuksan käyttäjän identiteetti". Tietty etninen identiteetti (tai sen muutos), jota etnonyymi (nimenomaan endonyymi) heijastaa, kuitenkaan tuskin voi mitenkään erottua arkeologisesta aineistosta.


Tästä minun on pakko olla eri mieltä. Etnisyys ei ole vain kielen tai endonyymin funktio, vaan paljon monimutkaisempi sosiaalinen konstruktio, jonka rakentamisessa ja rakentumisessa esineellisellä kulttuurilla ja arkeologisia jälkiä jättävillä toimintakäytännöillä on usein hyvin keskeinen rooli (tämän väitteen tueksi kulttuuritieteillä ja historiankirjoituksellaa on yllin kyllin näyttöä). Helppoa asian tutkiminen ei ole, mutta sen rajaaminen arkeologisesti tutkittavan ulkopuolelle ei ole realististista.

Kieltä ei voi tutkia esineistä, mutta etnisyydessä on siis muustakin kyse.

Sian Jonesin The Archaeology of Ethnicity (1999) on aika seikkaperäinen johdatus tähän ongelmakenttään. Suomeksi asiasta ei ole kirjoitettu kovin paljon.

Mitä tulee Hansenin ja Olsenin kirjaan, niin jussipussin referaatti ei täysin vastaa omia muistikuviani. Kun luin kirjan 4 tai 5 vuotta sitten, muistan harmitelleeni, että esitys nojautui puhtaasti ja yksinomaan maltilliseen jatkuvuusteoriaan. Paleolappilaisista ei muistini mukaan puhuttu yhtikäs mitään.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja jussipussi » 15 Touko 2014 20:45

Sami Raninen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Epäilemättä arkeologisesta aineistosta selviää sellaisia identiteettejä kuin "polttokenttähautaajan identiteetti" ja "puukuksan käyttäjän identiteetti". Tietty etninen identiteetti (tai sen muutos), jota etnonyymi (nimenomaan endonyymi) heijastaa, kuitenkaan tuskin voi mitenkään erottua arkeologisesta aineistosta.


Tästä minun on pakko olla eri mieltä. Etnisyys ei ole vain kielen tai endonyymin funktio, vaan paljon monimutkaisempi sosiaalinen konstruktio, jonka rakentamisessa ja rakentumisessa esineellisellä kulttuurilla ja arkeologisia jälkiä jättävillä toimintakäytännöillä on usein hyvin keskeinen rooli (tämän väitteen tueksi kulttuuritieteillä ja historiankirjoituksellaa on yllin kyllin näyttöä). Helppoa asian tutkiminen ei ole, mutta sen rajaaminen arkeologisesti tutkittavan ulkopuolelle ei ole realististista.

Kieltä ei voi tutkia esineistä, mutta etnisyydessä on siis muustakin kyse.

Sian Jonesin The Archaeology of Ethnicity (1999) on aika seikkaperäinen johdatus tähän ongelmakenttään. Suomeksi asiasta ei ole kirjoitettu kovin paljon.

Mitä tulee Hansenin ja Olsenin kirjaan, niin jussipussin referaatti ei täysin vastaa omia muistikuviani. Kun luin kirjan 4 tai 5 vuotta sitten, muistan harmitelleeni, että esitys nojautui puhtaasti ja yksinomaan maltilliseen jatkuvuusteoriaan. Paleolappilaisista ei muistini mukaan puhuttu yhtikäs mitään.


Tällä vähäisellä tiedollani aiheesta, olen lähinnä Samin linjoilla; identiteetti muodostuu muustakin kuin kielestä. Mutta Jaskan kuvaamaa "temmellyskenttää" pidetään kirjassakin todennäköisenä mallina ja vasta tuolloin 500-0 "heimot" olisivat yhtenäistyneet. Vaikuttimena arveltiin olleen nimenomaan turkiskauppa. Kielen tulo oli aikautettu 1500-500 ekr. Mutta toisaalla taas Saamenkielen Suomesta lähtöä aikautettiin samoin ja samoihin germaanilainoihin perustuen kuin täälläkin. Suomalaisia lähteitä oli käytetty.

Minulla ei juuri nyt ole sitä opusta käsissäni, mutta referoin nämä keskustellut aiheet på svenska lähipäivinä tänne. Paleolappilainen termiä ei taidettu kirjassa käyttää, protosame termiä sen sijaan käytettiin. Pitää lukea vielä ajatuksen kanssa. Keskustelua kirjan sisällöstä ei kannata jatkaa ennekuin saan nämä aiheet kopsattua tänne, voi olla että muistan jotain väärinkin. Luin samaan aikaan Myös Fossumin teosta ja muutamaa muuta opusta, joten sekaannus on mahdollista, jopa todennäköistä.

Nämä omat kommenttini liittyvät enimmäkseen kirjan kielitieteelliseen antiin, jonka Sami jo totesi vanhentuneeksi ja aivan turhan keskustelusta saa ehkä käsityksen, että opus olisi huono. Olen Samin kanssa taas samaa mieltä, kirja on arkeologisena esityksenä todella hyvä ja hyvin esitetty. Siinä on useissa kohdin esitelty aiempaa tutkimusta, viimeisimpiä havaintoja ja tehty sitten niistä omat perustellut johtopäätökset.

Fossumin teoksessa on mielestäni mukavasti kirjoitettu etnisyyden määrittämisestä ja olemuksesta. Kannattaa lukea. Liittyy nimenomaan viimeisiin keskustelun juonteisiin. Muutenkin mainio väitös. Linkki on ketjun sivulla 15.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3099
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Touko 2014 23:34

Sami Raninen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Epäilemättä arkeologisesta aineistosta selviää sellaisia identiteettejä kuin "polttokenttähautaajan identiteetti" ja "puukuksan käyttäjän identiteetti". Tietty etninen identiteetti (tai sen muutos), jota etnonyymi (nimenomaan endonyymi) heijastaa, kuitenkaan tuskin voi mitenkään erottua arkeologisesta aineistosta.


Tästä minun on pakko olla eri mieltä. Etnisyys ei ole vain kielen tai endonyymin funktio, vaan paljon monimutkaisempi sosiaalinen konstruktio, jonka rakentamisessa ja rakentumisessa esineellisellä kulttuurilla ja arkeologisia jälkiä jättävillä toimintakäytännöillä on usein hyvin keskeinen rooli (tämän väitteen tueksi kulttuuritieteillä ja historiankirjoituksellaa on yllin kyllin näyttöä). Helppoa asian tutkiminen ei ole, mutta sen rajaaminen arkeologisesti tutkittavan ulkopuolelle ei ole realististista.

Kieltä ei voi tutkia esineistä, mutta etnisyydessä on siis muustakin kyse.

Sian Jonesin The Archaeology of Ethnicity (1999) on aika seikkaperäinen johdatus tähän ongelmakenttään. Suomeksi asiasta ei ole kirjoitettu kovin paljon.

OK, tuohon pitää tutustua.
Osaisitko lyhyesti kertoa, miten etnisen identiteetin muutos voisi näkyä arkeologisessa aineistossa? Kun saamelainen kieli ja saamelainen endonyymi levisivät Lappiin, tapahtui kiistatta etnisen identiteetin vaihtuminen, ja luultavasti myös etnisen identiteetin leviäminen uusille porukoille (olettaen että ennen saamelaistumista niin laajan alueen porukat olivat etnisesti hajanaisia).

Käsittääkseni ei ole mitään keinoa nähdä, minkä uusien esinemuotojen, asumusmuotojen tai hautamuotojen mukana tämä uusi etninen identiteetti levisi alueelle. Ainoa tieteenala, joka pääsee riittävän lähelle etnisen identiteetin tasoa voidaakseen arvioida etnisen muutoksen ajoituksia, on historiallinen kielentutkimus.

P.S:
Tai sitten arkeologit tarkoittavat etnisellä identiteetillä jotain ihan muuta - jotain sellaista, mitä en näin vähällä taustoituksella hahmota. Liittyisikö se jotenkin siihen, että etninen identiteetti olisi jatkumo, joka muuttuisi muttei vaihtuisi kokonaan? Vähän niin kuin arkeologinen kulttuurijatkuvuuskin.

Jos näin, niin kutsuisin tätä tasoa jollain toisella nimityksellä - esimerkiksi "me-henkinen jatkuvuus". Se vallitsee varmasti jääkauden jälkeisistä alkuasuttajista nykypäivään, mutta silloin sillä ei olisi mitään tekemistä todellisen etnisen identiteetin muutosten kanssa.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 16 Touko 2014 09:07

Jaska kirjoitti:Osaisitko lyhyesti kertoa, miten etnisen identiteetin muutos voisi näkyä arkeologisessa aineistossa?

"Lukemattomin eri tavoin" on ainoa lyhyt vastaus, jonka pystyn muotoilemaan.

Kun saamelainen kieli ja saamelainen endonyymi levisivät Lappiin, tapahtui kiistatta etnisen identiteetin vaihtuminen, ja luultavasti myös etnisen identiteetin leviäminen uusille porukoille (olettaen että ennen saamelaistumista niin laajan alueen porukat olivat etnisesti hajanaisia).


Tuohon liittyy pohjoisen Fennoskandian keskirautakautinen arkeologisen niukkalöytöisyyden ongelma. Kun se alkaa täyttyä, asiasta on enemmän sanottavaa.

Tai sitten arkeologit tarkoittavat etnisellä identiteetillä jotain ihan muuta - jotain sellaista, mitä en näin vähällä taustoituksella hahmota. Liittyisikö se jotenkin siihen, että etninen identiteetti olisi jatkumo, joka muuttuisi muttei vaihtuisi kokonaan? Vähän niin kuin arkeologinen kulttuurijatkuvuuskin.


Jatkuvuus ei liity tähän kysymykseen. Etninen identiteetti voi muuttua radikaalistikin, vaikka väestö tai kulttuuri muuttuisivat vain osittain. Etninen identiteetti on identiteetti, joka perustuu käsitykseen yhteisestä alkuperästä ja olemuksellisesta samankaltaisuudesta. Se pitää aktiivisesti rakentaa ja sitä pitää ylläpitää. Tässä käytetään aina materiaalisia symboleja (kuten Suomen lippu, leijonariipukset), ja myös aivan arkiset toimintakäytännöt, kuten vaikka asumistapa ja hygieniakäsitykset (sauna!), voivat saada myös etnisyyteen viittaavia merkityksiä. Lyhyesti sanottuna arkeologinen aineisto on täynnä potentiaalisia etnisiä tunnuksia ja etnisyyden rakennuspalikoita. Niiden tunnistaminen vaatii kontekstuaalista tutkimusta ja vankan teoriapohjan kulttuuriantropologisen ja sosiologisen etnisyystutkimuksen puolelta (Jonesin kirjassa otetaan lähtokohdaksi Bourdieun habitus-teoria, joka onkin siihen tarkoitukseen aika hyvä).

Kapea kielitieteellinen näkökulma ei etnisyystutkimukseen voi mitenkään riittää, koska etnisyydessä on aina kyse muustakin kuin kielestä. Toki kielitieteelliset tutkimustulokset pitää ehdottomasti hyödyntää tulkinnoissa silloin kuin niitä on käytettävissä. Esimerkiksi esihistoriallisten etnisten ryhmien nimet ja niiden puhumat kielet voidaan tavoittaa vain kielitieteellisin menetelmin. Toisaalta kielitiede ei voine kertoa paljoakaan siitä, mistä etnisyydessä oli minkäkin yhteisön kohdalla kyse.

Ei siis riitä, että läiskimme menneisyyteen etnisiä nimilappuja. On myös yritettävä tutkia, miten etninen identiteetti milloinkin muodostui, miten sitä ylläpidettiin, mihin sitä käytettiin ja miten se vaikutti ihmisten valintoihin ja kulttuurin kehitykseen. Arkeologisesti tästä voi olla jotain tietoa saavutettavissa. Siihen pitää tyytyä niin kauan kuin esihistoriallisten ihmisten haastattelututkimukset eivät ole mahdollisia...
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

EdellinenSeuraava

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa