TTJ kirjoitti:Muistaakseni Vahtola esittää, että Perämeren rannikoiden suomalaisasutus on vähintään 1000 vuotta vanhaa, mikä ei siis poissulje vanhempaakin asutusta.
Ei suljekaan, mutta näissä asioissa jonkin olettaminen aikaisemmaksi kuin on tarpeen johtaa pelkästään absurdeihin lopputuloksiin; sen olemme oppineet tieteen harharetkestä nimeltä "jatkuvuusteoriat". Tiedetään toki, että yhteyksiä Etelä-Suomeen oli jo aikaisemmin rautakaudella, mutta ei ole mitään syytä olettaa koko Kvenlandin kielellisesti suomalaistuneen kovinkaan paljon ennen vuotta 1000.
TTJ kirjoitti:Varhaisin todennettu lähde (Ottarin matkakertomus) mainitsee että kveenit tekivät Kölivuoriston yli hyökkäyksiä pohjanmiesten kimppuun, ja päinvastoin. Tällainen käytös ei sovi mihinkään historiallisesti tunnettuun saamelaisryhmään, sen sijaan se kyllä sopisi sekä skandinaaveihin että itämerensuomalaisiin.
Tuolta ajalta ei olekaan kuin satunnaisia ja epätarkkoja historiallisia lähteitä. Se, ettei myöhemmin tiedetä saamelaisten sotineen naapureitaan vastaan, ei todista mitään rautakaudesta. Jos Kvenland oli saamenkielinen kuten on hyvin mahdollista (saamelaisethan ovat ainoa varma kieliryhmä tuolla päin ensimmäisen vuosituhannen lopulla), silloinhan saamelaiset sotivat naapureitaan vastaan. Niin päin meidän on ajateltava – on nurinkurista ajatella, että Kvenlandin asukkaat eivät ole voineet olla saamelaisia vain koska he myöhempinä aikoina olivat liian vähäväkisiä vastustamaan naapureitaan.
TTJ kirjoitti:Lisäksi kveenejä ei koskaan mainita saamelaisiksi (finnit): selvästi kveenit olivat sen verran järjestäytyneitä ja aseistatuneita että heidän alueestaan käytettiin 'maa' -nimitystä (kuten tavallista, finnien eli saamelaisten alueita ulkopuoliset pitivät asumattomina: eihän tuollaisia villi-ihmisiä nyt lasketa!).
Edelleen saamelaisten myöhempi tilanne vääristää näkemyksesi. Finni saattoi hyvin olla elinkeinon perusteella annettu nimitys, kuten eräs etymologia selittää. Kvenlandissahan oli ihan muut elinkeinot kuin tuntureilla, joten nimityskin olisi eri.
Kuten jo moneen kertaan olen hokenut, muinoin ei kansoja nimitetty kielitieteellisin perustein.Tästä seuraa, että finni-nimitys ei voi todistaa alkuperäisten kveenien saamelaisuutta vastaan: ei ole mitään syytä olettaa, että nimitys olisi kattanut
kaikki saamenkieliset.
TTJ kirjoitti:Ei tietenkään voida TÄYSIN sulkea pois mahdollisuutta että joku saamelaisyhteisö olisi voinut omaksua tällaiset elämänmallin, tai ehkä se olisi jopa saamelaisten alkuperäisin elämänmuoto! Asia kuitenkin jää spekulaation asteelle.
Vähemmän siinä on spekulaatiota kuin muissa vaihtoehdoissa: saamelaisethan ovat ainoa varma kieliryhmä tuolla päin ensimmäisen vuosituhannen lopulla.
TTJ kirjoitti:Nimistössä ei käsittääkseni myöskään ole itämerensuomalaista asutusta edeltävää muinaisskandinaavista kerrostumaa.
Ne -ei-loppuiset saaret. Kun länsisuomalaisetkin luultavimmin muuttivat vesitse, skandinaavisperäiset saarennimet viittaavat skandinaavien olleen rannikolla aikaisemmin.
Uskoisin, että ongelma olisi selitettävissä siten että 'Kvenland' sijaitsi paljon etelämpänä ja tarkoitti yksinkertaisesti muinais-Hämettä. Perämeren rannikolla ei ollut vielä pysyvää asutusta vaan siellä asuttiin vain kenties kausiluontoisesti: pienet asutukset eivät olisi jättäneet paljon jälkiä arkeologeille löydettäviksi, mutta vesistöjä pitkin niistä oltaisiin voitu lähteä verottamaan lappalaisia, ja välistä kenties kurmottamassa samoilla apajilla liikkuvia skandinaaveja.
Sikäli mahdollista, että saagatekstien on katsottu voivan kuvata oman kirjoitusaikansa tilannetta ja lähihistoriaa, vaikka monet tapahtumat sijoitetaankin vuosisatoja aikaisemmaksi.
Mutta lähempänäkin oli esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan vanha asutuskeskus, joka kukoisti 500-800 jKr. eikä näytä täysin autioituneen senkään jälkeen (sekä arkeologia että genetiikka viittaavat siihen). Sillekin skandinaaveilla on täytynyt olla nimi, kun kauppaa käytiin merenkurkun yli.
TTJ kirjoitti:Asiaan liittyy minua askarruttava asia: germaaninen asutus Skandinaviassa on hyvin vanhaa, ja germaaneilla on ollut kosketuksia pitkään sekä saamelaisiin että itämerensuomalaisiin. Kuitenkin näitä kahta näytetään kutsutun samalla nimellä (Finn). Tuntuu vähän kummalliselta, ellei sitten 'Kven' olisi (kenties hiukan myöhäisempi) nimitys itämerensuomalaisille.
Nimitysten alkuperäinen käyttökohde on kuitenkin epäselvä, ja skandinaavien käytössäkin on eroja: norjalaisille jossain vaiheessa finnit olivat saamelaisia ja kveenit suomalaisia, ruotsalaisille lappir olivat saamelaisia ja finnit suomalaisia. Sitten olivat vielä scrithifinnit.