Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Onko Perämerenseutu mahdoton ajatus saamen ja germaanin lainausten paikaksi? Nimistöä löytyy, molempia. Jopa täsmälleen sama mella-nimistökin, joka on yksi niistä nimiperusteista, joilla Lappiin lähtöaluetta perustellaan ja aikautetaan. Vuotsojakin löytynee ainakin jossain muodossa.
Perämerellä on selvästi nuorempaa, aikaisintaan myöhäiskantaskandinaavista nimistöä kuten ne -ei-loppuiset saarennimet. Lounais-Suomessa taas germaanisperäiset nimet voivat olla 1000 vuotta vanhempia, ja saameenkin on siellä omaksuttu lainasanoja jo ennen myöhäiskantasaamelaisia vokaalimuutoksia.
Mella-nimien taustalla oleva sana on lainattu saameen vasta myöhäiskantasaamen tasossa, joten sekään ei todista pohjoisen varhaisista kontakteista. Tällä hetkellä todistusaineisto viittaa siihen, että Lapissa kontaktit ovat paljon myöhäisempiä.
Ok, outoja paikannimiä Perämeren ympäristössä kyllä riittää vaikka vanhoiksi germaanilainoiksi; Aavasaksallekin sellainen etymologia löytyi, joka tosin epätodennäköiseksi todettiin. Mella ja Raasa-nimethän olivat nimenomaan ne, jotka aikauttavat yhdessäolon noin vuoden 0 tienoille, mieluummin hiemen vielä myöhempään. Pohjoisen mellat ovat siis siirtyneet sinne, joko kielentuojien mukana tai lainattu suomeen vielä myöhemmin saamesta? Raasa-niminen paikkakin muuten löytyy Övertorneålta.
Jos vanhoja germaanisperäisiä paikannimiä löytyy Perämeren muinaisen rantaviivan läheisyydestä niin silloinhan saataisiin kielen leviämisnopeutta hieman hidastettua, vai?