Sigfrid kirjoitti:Sami Raninen kirjoitti:Kainulaiset on ymmärtääkseni historiallinen murrenimitys, joka dokumentoiduissa merkityksissään viittaa nimenomaan Perämeren rannikkoon. Nimellä on toki (ainakin teoriassa) voinut olla aiemmin muita merkityksiä. Toisaalta Etelä-Suomen kainu-paikannimillä ei ymmärtääkseni tarvitse olla kainulaisiin muuta yhteyttä kuin etymologinen yhteys. Kainuahan on arveltu maasto- tai vesistötermiksi.
En nyt jatka tästä, koska emme nähtävästi löydä riittävää yhteistä asiapintaa. Joka tapauksessa asiasta on löydettävissä useita historiantutkijoiden näkemyksiä, eikä tämä nyt mielestäni lähde niistä liikkeelle.
Miepä jatkan
Olen Sigfridin kanssa samaa mieltä. Mielestäni asiantuntijat Sami ja Jaska puhuvat hieman eri asiasta, eivätkä taida olla aivan samaa mieltä keskenäänkään...
Mielestäni viimeisen vrk:n keskustelu osoittaa, että, jos kainulainen-nimitystä käyttää niin se vaatii kyllä sitten aina tarkennuksia mitä porukkaa tarkoittaa. Sami on sitä mieltä, että Kvenland ja kainuu nimienkin ymmärtäminen synonyymeiksi on epävarmaa. Tätä olen pitänyt nimenomaan yleisesti hyväksyttynä, ainakin alueesta - kansanakin ennen vuotta 1000. Ymmärsin kyllä pointin, että kansojen nimitykset ovat saattaneet vaihdella, riippuen nimityksen antajan omasta kielestä ja varmaan läheisyydestäkin, tässä tapauksessa kveeneihin / kainulaisiin / finneihin /saamen kielisiiin /paleoihmisiin /germaaneihin / bjarmeihin... ja monesta muustakin seikasta.
Sami Raninen kirjoitti:Etymologia ei voi todistaa yhtään mitään: eri kielissä samanalkuiset termit voivat kehittyä merkityksiltään eri suuntiin. Myöskään asutusjatkuvuus ei todista etnisyydestä mitään, koska jatkuvuuteen on voinut liittyä kielenvaihdoksia, monikielisyyttä, uusien identiteettien muodostumista, vanhojen häviämistä ja niin edelleen.
Noin varmasti yleensä. Mutta kun otetaan huomioon mitä tiedetään asutusjatkumosta ja kielten leviämisestä tällä alueella niin, eikö kaikki viittaa siihen että tuo Sigfridin esittämä etymologinen yhteys on täysin mahdollinen, jopa todennäköinen? Tarkoitan nyt, että Etelän kainu-nimet ovat yhteydessä sieltä pohjoiseen siirtyneeseen väestöön. Eihän se yksistään tietenkään mitään voi todistaa, niin kuin ei sekään, että karjalaisten mukana siirtyi pohjoiseen Karjala-alkuisia paikannimiä.
Tällä hetkellä ainoa alue Pohjanlahdella, jossa suomenkielellä sanotaan asuvan kainulaisia, on Kalixin seutu. Minusta tuota voisi pohtia tarkemminkin. Se on nimenomaan suomenkielisten antama nimitys vieraskielisen väestön asuttamalle alueelle ja myös ko väestölle. Muutenkin onko nykyisen Suomen Kainuun nimitys samaa lähtöä? Onko Kajanaland nimitys vanhempi, virkamiesten tuoma nimi, joka sitten on kääntynyt suomeksi Kainuuksi?
Sami Raninen kirjoitti:Kveeni on skandinaavinen, ensimmäistä kertaa jo 800-luvulla dokumentoitu sana, eikä yhtikäs mikään velvoita olettamaan, että se olisi kaikissa aikatasoissa täysin synonyyminen suomenkielisen kainulaiset-käsitteen kanssa. Emmehän me oikeasti tiedä, millä perusteella pohjoisen Fennoskandian viikinkiaikaiset asukkaat määrittelivät sen ihmisryhmän, jota he kutsuivat kveeneiksi. Niin arvoituksellista ryhmää ei kannata kutsua suomenkielisellä nimellä, joka viittaa paljon myöhemmältä ajalta tunnettuun suomenkieliseen ihmisryhmään.
Missä nykyjulkaisuissa muuten mainitaan, että kainulaiset nimityksellä tarkoitetaan nimenomaan suomalaista kansanryhmää?
No laitan tähän vielä yhteenvedon. Tuosta jutustani tuli taas niin sekava.
1. Kveenit = norjalaisten nimitys muinaisuudessa nykyistä Lappia asuttaneille, emme tiedä ketä varsinaisesti tarkoittivat, muuta kuin ei saamelaisia. Nykyisinkin norjalaisten nimitys Ruijan suomalaisille.
2. Kvenland = ennen vuotta 1000 alue Perämeren ympäristöstä pohjoiseen, emme tiedä asukkaista juuri mitään.
3. Kainulaiset, suomalainen nimitys pohjanmaata asuttaneelle heimolle. Siirtyivät 1000-luvulta alkaen Kvenlandin alueelle.
4. Kveeni ja kainulainen eivät ole synonyymejä, vaikka niin usein luullaan.
Edit: yhteenveto
Tämän ketjun voisi kyllä siirtää Muinaiset kainulaiset otsikon alle jostain kohtaa.