jussipussi kirjoitti:1. Sami Raninenkin myönsi, että paleoita ei varsinaisesti ole "tunnettu" pitkään ja paleoasia on tutkimatta.
Tällä ei ole mitään todistusvoimaa siihen, keistä finn-nimitystä ensiksi käytettiin. Paleoeurooppalaisista käytetty nimitys on voinut kadota kauan sitten. Ja vaikka se olisi säilynytkin, se on voinut olla jokin ihan muukin: turjalainen, jatuli jne.
jussipussi kirjoitti:2. Todennäköisyys on etelästä pohjoiseen leviämisen puolella vain, kun unohdetaan, että paleoita ei ole huomioitu ja oletetaan, että germaanien kontaktit olivat ensin saameapuhuviin, vasta sitten paleoihin ja ilmeiseti tulisi olettaa, että germaanit eivät koskaan oikeastaan ehtineet edes olla kontakteissa paleoihin.
Ei paleoita ole unohdettu! Minä tiedostan heidän olemassa olleisuutensa jatkuvasti. Sinä vain olet aivan perusteettomasti päättänyt, että heihin viitattiin finn-nimityksellä. Kun asiaa tarkastellaan nimityksen käyttöalueen ja tunnettujen asutusvirtausten taustaa vasten, niin leviäminen etelästä pohjoiseen on paljon todennäköisempi.
Kerropa vihdoinkin, miten ihmeessä Lapin paleoeurooppalaisten nimitys olisi periytynyt varsinaissuomalaisille?jussipussi kirjoitti:3. Finn-nimitys on alkujaan norjalaisten, tai ainakin heilläkin todella vanha, onko varmaa tai todennäköistä historian, kielitieteen, tai muulla perusteella, että germaanit tapasivat Suomessa asuvia ennen kuin Lapin asukkeja? Kumminpäin tahansa, mistä tiedetään kummassa paikassa finn nimitys otettiin ensin käyttöön? Miksi todennäköisyys olisi etelän puolella, kun se kuitenkin tiedetään olleen norjalaisten käyttämä, ei ruotsalaisten, siis saamelaisista?
Et voi ohittaa sitä, että ihan sama finn-nimitys viittaa
ruotsalaisilla suomalaisiin ja alkuaan viimeistään jo keskiajalla nimenomaan varsinaissuomalaisiin! Sinun pitää ottaa nimen koko käyttö huomioon, ei pelkästään norjalaisten käyttötapaa, kuten nyt teet. Sitten huomaat, että paleo-selityksesi on hutera.
Kielitieteen perusteella germaanit tapasivat itämerensuomalaisia Etelä-Suomen ja Baltian liepeillä jo pronssikaudella. Skandinavian kontakteista ei ole mitään näyttöä niin varhaisilta ajoilta.
jussipussi kirjoitti:5. Jos norjalaiset nimittivät paleoita finneiksi, ja heidän asuttamaansa maata finnmarkiksi = saamenmaaksi (nykyään suomenmaa), niin mikä ongelma siinä on, että alueelle myöhemminkin muuttaneita kutsutaan saman alueen asukkaiksi, eli finner eli suomalaiset.
Se ongelma, että
1) ohitat ruotsalaisten käytön,
2) jossa nimi viittaa nimenomaan varsinaissuomalaisiin
jussipussi kirjoitti:6. Eteläsuomalaiset nimittäisivät nykyisinkin Lapin suomalaisia lappalaisiksi, ilman saamelaisten kansallista heräämistä viime vuosikymmeninä.
Ei liity mihinkään eikä voi todistaa mitään mistään.
jussipussi kirjoitti:7. Nykytiedon mukaan germaanit asuivat vuoden 0-1000 tienoilla vielä Etelä-Ruotsissa tai sitten aivan rannikolla jos olivat pohjoisempana. Tarkoitan Skandinaviaa ja Suomea. Ensikontakti saameapuhuviin tapahtui vuoden nolla tienoilla Etelä-Suomessa ja jos nämä germaanit nimesivät saameapuhuvat finneiksi, niin kuinka todennäköistä on se, että germaanit joskus 500-800 vuotta myöhemmin toteaisivat Norjan vuonoilla samaa kieltä puhuvien ihmisten olevan samoja finnejä? Tuota aiemminhan siellä ei Aikion teorian mukaan ole saamea puhuttu. Eikä niitä germaaneja sisämaassa paljoa liikkunut, Ainakaan Lapin alueella (Oulusta pohjoiseen). Nykytiedon mukaan, luulisin.
Saamelais-germaaniset kontaktit Skandinaviassa alkoivat kielihistoriallisesti samassa tasossa kuin saamelais-germaaniset kontaktit tapahtuivat Länsi-Suomessa: "pohjoisgermaanin" eli varhaiskantaskandinaavin aikatasossa, jota hämäävästi nimitetään englanniksi pelkäksi kantaskandinaaviksi (Proto-Nordic, Proto-Norse). Siis ajallisesti hyvin lähekkäin, joskus
ennen vuoden 500 jKr. tienoilla kiihtyneitä kantaskandinaavisia äänteenmuutoksia. Lisäksi pohjoisgermaanit eli skandinaavit edustivat tuolloin vielä yhtä ja samaa kieliyhteisöä, asuivatpa he Norjan rannikolla tai Länsi-Suomessa.
P.S. Eri tieteenaloilla on omat kauan sitten vakiintuneet ja usein surkeasti valitut nimityksensä. "Itämerensuomalaistiikassa" ja uralistiikassa on sentään luovuttu nimittämästä mahdollista suomalais-saamelaista kantakieltä varhaiskantasuomeksi, mutta esimerkiksi slavistiikassa keskislaavi edeltää epäloogisesti kantaslaavia, ja skandinavistiikassa kantaskandinaavi-nimityksellä viitataan typerästi erottelematta kaikkiin kielentasoihin luoteisgermaanista alkaen läpi keskikantaskandinaavin muutoskauden aina varsinaiseen myöhäiskantaskandinaaviin saakka.