Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 21 Syys 2018 17:06



Vastaa viestiin  [ 349 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18  Seuraava
 Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksistä 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5285
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
jussipussi kirjoitti:
Huh, huh on tässä amatöörille tulkitsemista :lol: :) Kainuusen liitetty sanasto on niin laaja ja laajalle levinnyt, ettei oikein mielikuvitus riitä, vaikka se ei minulla ilmeisesti pahiten rajoittava tekijä olekaan.

Voisit tässä samalla pohtia vielä sitä, miksi vepsä-sanasto seuraa laiti- ja kainu-sanastoa kartalla. Nämä kaikki kiertävät oudosti Hämeen.


14 Huhti 2014 09:19
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6415
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Laitila- nimet laajalla alueella ovat siirtonimiä. Samalla tavalla voimme hakea kartalle satoja muita länsisuomalaisia siirtonimiä. Kalifin tulisi tutustua tarkemmin nimistötutkimuksen hienouksiin. Nimen levinneisyyden olisi oltava normaalista poikkeava ollakseen merkityksellinen.

Suurin osa itäsuomalaisista kainuu/kainu-nimistä lienee myöhemmän kainuu-nimistön jatketta. Jos jos tätä rinnakkaisuutta ei voida poissulkea, niin kainu-nimistön tutkimus johtaa umpikujaan. Vrt. myös Venäjä-venäläinen, Finland-finlander. Paikkakunta ja ominaisuus.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


14 Huhti 2014 10:04
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5285
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Siirtonimiä hyvinnii, mutta oliko germaaninpuhujien Laitila saamenpuhujien Kainuu ja onko syy siihen, että nimistöä ei löydy Hämeestä se, että Satakunta erottuu muusta saamea puhuvasta Hämeestä tässä vaiheessa germaanikontaktiensa pohjalta, levittäen samalla saamea ympäri Pohjanlahden?


14 Huhti 2014 10:14
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6415
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Siirtonimiä hyvinnii, mutta oliko germaaninpuhujien Laitila saamenpuhujien Kainuu ja onko syy siihen, että nimistöä ei löydy Hämeestä se, että Satakunta erottuu muusta saamea puhuvasta Hämeestä tässä vaiheessa germaanikontaktiensa pohjalta, levittäen samalla saamea ympäri Pohjanlahden?


Hämeestä ei löydy, koska siellä ei aivan ilmeisesti ole ollut sen nimisiä kantatiloja. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla väestö laajeni pienestä yhteisöstä jokien varsilta, jolloin sama nimistö kertautui uusille asuinpaikoille samalla alueella. Talonninenä ja sukunimenä Laitila edustaa tavallista länsisuomalaista asutusta eikä ole yhteydessä muinais-Laitilaan. Talonimistö syntyi ruotsalaisen verotuksen käyttöönoton yhteydessä. Herra Laitila saattoi toki olla Laitilasta, mutta nimen kertautuminen on eri asia.

Muoks. Mutta jos löydät Suomesta oudon paikannimen ilman selkeää etymologiaa, niin alkuperä voi olla mielenkiintoinen.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


14 Huhti 2014 10:35
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Viestit: 480
Paikkakunta: Tampere
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Tämmöinenkin selitys löytyy Laitilalle:

”Laitilan nimen synnyllä on myös oma historiansa. Kun Valkojärven kautta kulki kuuluisa Uisto eli vesitie, jota myöten friisien kugge-alukset purjehtivat, paikkaa alettiin nimittää meritien (=led) varrella olevaksi eli friisin kielellä lede-la, laido-la. Samaa juurta lienee myös laitilalainen paikannimi Laessaari, joka johdetaan "laido"-termistä. Näin Laitilan nimi ei suinkaan johdu - kuten joskus on väitetty - laita-sanasta, lautaa tarkoittavasta käsitteestä, vaan se juontaa alkunsa friisien muinaisgermaanisesta vesiliikenteen käsitteestä, väylästä kohti aavaa merta.”

http://www.laitila.fi/index.php?id=5

_________________
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta


14 Huhti 2014 15:02
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
TTJ kirjoitti:
Germaaniselityksessä on se huono puoli että Tacituksen 'fennit' selkeästi eivät ole germaaneja.


Tacituksen fenneihin on sikäli hankala vedota, että emme me kai oikeasti tiedä, onko heillä yhteyttä myöhäisempiin Fennoskandian finneihin. Joissakin Tacitus-tulkinnoissa fennit on sijoitettu jonnekin Valko-Venäjän seudulle.

Toisaalta mistä me tiedämme, että Tacituksen fennit eivät ole germaaneja?


14 Huhti 2014 15:32
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24
Viestit: 404
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
" I do not know whether to class the tribes of the Peucini, Venedi, and Fenni with the Germans or with the Sarmatians. "
http://www.unrv.com/tacitus/tacitus-germania-12.php


Viimeksi muokannut Pertinax päivämäärä 14 Huhti 2014 19:19, muokattu yhteensä 1 kerran



14 Huhti 2014 19:17
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 425
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Sami Raninen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Germaaniselityksessä on se huono puoli että Tacituksen 'fennit' selkeästi eivät ole germaaneja.


Tacituksen fenneihin on sikäli hankala vedota, että emme me kai oikeasti tiedä, onko heillä yhteyttä myöhäisempiin Fennoskandian finneihin. Joissakin Tacitus-tulkinnoissa fennit on sijoitettu jonnekin Valko-Venäjän seudulle.

Toisaalta mistä me tiedämme, että Tacituksen fennit eivät ole germaaneja?


Tacituksen kuvaus fenneistä poikkeaa suuresti senaikaisesta germaanikulttuurista. Ja on tosiaan Tacituksen maantieteellisen kuvauksen perusteella mahdollista sijoittaa hänen fenninsä muuallekin kuin Suomeen: mutta tällöin ongelmaksi tulevat sitten myöhemmät kuvaukset fenneistä/finneistä jotka enenevässä määrin selkeästi viittaavat juuri nykyisen Suomen (tai Fennoskandian yleensäkin) alueella asuviin kansoihin.

Nuo ongelmat on toki mahdollista selittää: Tacitus tai joku hänen lähteensä on voinut sotkea fennien nimen ja jotain toista porukkaa koskevan kuvauksen keskenään (tai peräti kokonaan keksiä sen kuten muinaisessa maantieteellisessä kuvauksessa usein tehtiin...), fenni/finni-nimitys on voinut vuosisatojen kuluessa siirtyä tai sitten se on vain sattumalta samankuuloinen kuin myöhempien aikojen Fennoscandian finnit. Nämä kaikki ovat kuitenkin aina mutkistuksia hypoteesiin.


14 Huhti 2014 19:17
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1740
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jola kirjoitti:
Tämmöinenkin selitys löytyy Laitilalle:

”Laitilan nimen synnyllä on myös oma historiansa. Kun Valkojärven kautta kulki kuuluisa Uisto eli vesitie, jota myöten friisien kugge-alukset purjehtivat, paikkaa alettiin nimittää meritien (=led) varrella olevaksi eli friisin kielellä lede-la, laido-la. Samaa juurta lienee myös laitilalainen paikannimi Laessaari, joka johdetaan "laido"-termistä. Näin Laitilan nimi ei suinkaan johdu - kuten joskus on väitetty - laita-sanasta, lautaa tarkoittavasta käsitteestä, vaan se juontaa alkunsa friisien muinaisgermaanisesta vesiliikenteen käsitteestä, väylästä kohti aavaa merta.”

http://www.laitila.fi/index.php?id=5

Selityksen uskottavuutta heikentää, että siinä ei ole mitään lähdeviitteitä. Myös tuo selitykseen kytketty friisien meritie arveluttaa.

Paljon yksinkertaisempi selitys löytyy: Vahtolan mukaan muinoin on ollut käytössä etunimi Laiti.
viewtopic.php?f=24&t=888


14 Huhti 2014 21:07
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1740
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
TTJ kirjoitti:
Sami Raninen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Germaaniselityksessä on se huono puoli että Tacituksen 'fennit' selkeästi eivät ole germaaneja.

Tacituksen fenneihin on sikäli hankala vedota, että emme me kai oikeasti tiedä, onko heillä yhteyttä myöhäisempiin Fennoskandian finneihin. Joissakin Tacitus-tulkinnoissa fennit on sijoitettu jonnekin Valko-Venäjän seudulle.

Toisaalta mistä me tiedämme, että Tacituksen fennit eivät ole germaaneja?

Tacituksen kuvaus fenneistä poikkeaa suuresti senaikaisesta germaanikulttuurista. Ja on tosiaan Tacituksen maantieteellisen kuvauksen perusteella mahdollista sijoittaa hänen fenninsä muuallekin kuin Suomeen: mutta tällöin ongelmaksi tulevat sitten myöhemmät kuvaukset fenneistä/finneistä jotka enenevässä määrin selkeästi viittaavat juuri nykyisen Suomen (tai Fennoskandian yleensäkin) alueella asuviin kansoihin.

Nuo ongelmat on toki mahdollista selittää: Tacitus tai joku hänen lähteensä on voinut sotkea fennien nimen ja jotain toista porukkaa koskevan kuvauksen keskenään (tai peräti kokonaan keksiä sen kuten muinaisessa maantieteellisessä kuvauksessa usein tehtiin...), fenni/finni-nimitys on voinut vuosisatojen kuluessa siirtyä tai sitten se on vain sattumalta samankuuloinen kuin myöhempien aikojen Fennoscandian finnit. Nämä kaikki ovat kuitenkin aina mutkistuksia hypoteesiin.

Koskas ne skandinavian germaanit alkoivat finni-nimityksiä käyttää jostain väestä, Suomessa tai Pohjois-Norjassa, saameja tai paleoita tai suomalaisia? Tacitus on voinut kuulla fenneistä Itämerta tuntevilta germaanien kauppiailta, joten Fennoskandian suuntaa siinä varmaankin täytyy pitää oletusarvona. Jos löytyy viitteitä muihinkin suuntiin, täytyy aluerajausta korjailla laveammaksi tai suppeammaksi.


14 Huhti 2014 21:17
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
TTJ kirjoitti:
Tacituksen kuvaus fenneistä poikkeaa suuresti senaikaisesta germaanikulttuurista.


Mistä tiedetään, että oli yksi ja yhtenäinen germaanikulttuuri, jonka piirissä joka ainoa germaani asui? Ei sellaista ollut ensinkään, ei ainakaan arkeologisessa mielessä. En minä tosissani ole väittämässä fennejä germaaneiksi, mutta mahdollisuutta ei saa suoralta kädeltä tyrmätäkään vain siksi, ettei kuvaus metsästäjä-keräilijöistä sovi valmiisiin mielikuviin.

Lainaa:
[nimi] on vain sattumalta samankuuloinen kuin myöhempien aikojen Fennoscandian finnit.


Tämä lienee täysin realistinen mahdollisuus eikä kummoinenkaan komplikaatio finn-nimen etymologiseen hypoteesiin.


15 Huhti 2014 09:09
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6415
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Keitä ikinä Tacituksen finnit olivatkaan aihe kuuluu korkeintaan "akateemiseen" keskusteluun, jos näin voi sanoa loukkaamatta ketään. Historiayhteyden rakentaminen suomalaisten, saamien tai jonkun muun nykyisen etniteetin ja Tacituksen finnien välille ei ole mielekäs, koska tunnettu historiajatkumo ei anna siihen syytä. Tämä on kuitenkin vain minun mielipiteeni enkä kiistä etteikö vanhoja kuvauksia kannata tutkia jo niiden aikalaiskuvausten vuoksi.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


15 Huhti 2014 10:43
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 425
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Sami Raninen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Tacituksen kuvaus fenneistä poikkeaa suuresti senaikaisesta germaanikulttuurista.


Mistä tiedetään, että oli yksi ja yhtenäinen germaanikulttuuri, jonka piirissä joka ainoa germaani asui? Ei sellaista ollut ensinkään, ei ainakaan arkeologisessa mielessä. En minä tosissani ole väittämässä fennejä germaaneiksi, mutta mahdollisuutta ei saa suoralta kädeltä tyrmätäkään vain siksi, ettei kuvaus metsästäjä-keräilijöistä sovi valmiisiin mielikuviin.


Mutta sopiiko sellainen kuvaus siihen kulttuurin jollainen Suomen 'germaanialueella' tiedetään olleen? Onhan tietenkin mahdollista että Suomessa on ollut joku toisenlainen germaanikulttuuri kuin tuo varhaisskandinaavinen, tai sitten useampi erilainen germaanikulttuuri, mutta eikö tämä nyt sitten ala mennä taas mutkikkaammaksi?

Sami Raninen kirjoitti:
Lainaa:
[nimi] on vain sattumalta samankuuloinen kuin myöhempien aikojen Fennoscandian finnit.


Tämä lienee täysin realistinen mahdollisuus eikä kummoinenkaan komplikaatio finn-nimen etymologiseen hypoteesiin.


Mutta silloin tämä toinen 'fenni' -kansa olisi kadonnut sen kummempia jälkiä jättämättä ja samaan aikaan jossain lähialueilla olisi jotain täysin toista porukkaa alettu kutsumaan samalla tai lähes samalla nimellä ilman yhteyttä edelliseen...kyllä se nyt aikamoiseksi yhteensattumaksi menee.

Tuntuu paljon luontevammalta ajatella että fenni/finnoi/finn-nimityksillä olisi selkeä jatkuvuus, vaikka olisi tietysti täysin anakronistista väittää että Tacitus olisi kuvannut "suomalaisia" tai "saamelaisia". Eri asia olisi, jos Tacituksen kuvaus olisi selkeän fantastinen, tai maantieteellinen sijoitus jossain täysin eri suunnassa, silloin sen voisi helposti vain jättää huomiotta.


15 Huhti 2014 13:31
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
TTJ kirjoitti:
Mutta sopiiko sellainen kuvaus siihen kulttuurin jollainen Suomen 'germaanialueella' tiedetään olleen?


No, eihän se sovi lainkaan lounaisrannikon kulttuuriin, ei germaaniseen eikä kantasuomalaiseen. Tässä tullaan taas sitten siihen, että mikä on kuvauksen luotettavuus, onko se etnografiaa vai roomalainen stereotypia sivistyksen alimmasta portaasta...hankala asia.

Helpoin ulospääsy tästä jamasta olisi se, että Tacituksen fennejä aletaan etsiä jostain muualta kuin Lounais-Suomesta. Tällöin on kuitenkin alistuttava siihen, että fennejä ei voi kytkeä mukaan Jaskan referoimaan finni-nimen etymologiaan.

Lainaa:
Onhan tietenkin mahdollista että Suomessa on ollut joku toisenlainen germaanikulttuuri kuin tuo varhaisskandinaavinen, tai sitten useampi erilainen germaanikulttuuri, mutta eikö tämä nyt sitten ala mennä taas mutkikkaammaksi?


Mutkikkaaksi se ei oikeastaan menisi, koska olisi ihan luontevaa, että kielialueen rajalla kulttuuri on erilaista kuin kielialueen ydinvyöhykkeillä. Esimerkiksi Kanadan syrjäseutujen ranskankieliset mestitsit eivät olisi olleet Pariisin bulevardeilla kuin kotonaan.

Mutta suurempi komplikaatio tulee siitä, että Tacituksen kuvaus ei sovi maatalousyhteisöön, jollaisia lounaisrannikon yhteisöjen on täytynyt olla jo Tacituksen aikana (ja vähän aiemminkin, jos halutaan jättää se mahdollisuus, että Tacitus on saanut fenni-tietonsa jostain itseään vanhemmasta lähteestä).

Lainaa:
Mutta silloin tämä toinen 'fenni' -kansa olisi kadonnut sen kummempia jälkiä jättämättä ja samaan aikaan jossain lähialueilla olisi jotain täysin toista porukkaa alettu kutsumaan samalla tai lähes samalla nimellä ilman yhteyttä edelliseen...kyllä se nyt aikamoiseksi yhteensattumaksi menee.


Suurin osa Tacituksen mainitsemista heimoista oli käsittääkseni kadonnut muutamaa vuosisataa myöhemmin. Sattumaa olisi enää fenni- ja finni-nimien samankaltaisuus, ja sellaisen sattuman mahdollisuuteen pystyy halutessaan uskomaan - varsinkin kun ottaa huomioon, että ihminen-etnonyymejä on voinut syntyä itsenäisesti eri aikoina ja paikoissa.

Lainaa:
Tuntuu paljon luontevammalta ajatella että fenni/finnoi/finn-nimityksillä olisi selkeä jatkuvuus


Tämäkin on varsin looginen tapa ajatella, mutta tässä tapauksessa etymologia ajautuu vaikeuksiin.

Lainaa:
maantieteellinen sijoitus jossain täysin eri suunnassa, silloin sen voisi helposti vain jättää huomiotta.


No, Tacituksen maantiedettä on luettu niinkin, että fennit eivät olleet Fennoskandian lähelläkään (mainitsemani Valko-Venäjän-hypoteesi).


15 Huhti 2014 13:55
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2329
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
aikalainen kirjoitti:
Koskas ne skandinavian germaanit alkoivat finni-nimityksiä käyttää jostain väestä, Suomessa tai Pohjois-Norjassa, saameja tai paleoita tai suomalaisia? Tacitus on voinut kuulla fenneistä Itämerta tuntevilta germaanien kauppiailta, joten Fennoskandian suuntaa siinä varmaankin täytyy pitää oletusarvona. Jos löytyy viitteitä muihinkin suuntiin, täytyy aluerajausta korjailla laveammaksi tai suppeammaksi.


Tuossa on linkki kirjeeseen, jossa suomalaiset mainitaan ensimmäistä kertaa. En löytänyt, koska germaanit aloittivat nimittelyn. Ruotsalaisessa wikissä muistaakseni fenni:n alla oli maininta, että finn oli vaihtoehtoinen nimitys saamelaiselle vielä 1800-luvulla Ruotsissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gravis_admodum


15 Huhti 2014 16:50
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1740
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Vuonna 150 (noin 50 vuotta Tacituksen tarinoiden jälkeen) fennejä/finnoita nähdään kahtaalla. Toinen esiintymä on pohjoisessa Skandinaviassa.

The Greco-Roman geographer Ptolemy, who produced his Geographia in ca. 150 AD, mentions a people called the Phinnoi, generally believed to be synonymous with the Fenni. He locates them in two different areas: a northern group in northern Scandia (Scandinavia), then believed to be an island; and a southern group, apparently dwelling to the East of the upper Vistula river (SE Poland).[3] It remains unclear what was the relationship between the two groups. http://en.wikipedia.org/wiki/Fenni


15 Huhti 2014 22:55
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 425
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Sami Raninen kirjoitti:
TTJ kirjoitti:
Mutta sopiiko sellainen kuvaus siihen kulttuurin jollainen Suomen 'germaanialueella' tiedetään olleen?


No, eihän se sovi lainkaan lounaisrannikon kulttuuriin, ei germaaniseen eikä kantasuomalaiseen. Tässä tullaan taas sitten siihen, että mikä on kuvauksen luotettavuus, onko se etnografiaa vai roomalainen stereotypia sivistyksen alimmasta portaasta...hankala asia.

Helpoin ulospääsy tästä jamasta olisi se, että Tacituksen fennejä aletaan etsiä jostain muualta kuin Lounais-Suomesta. Tällöin on kuitenkin alistuttava siihen, että fennejä ei voi kytkeä mukaan Jaskan referoimaan finni-nimen etymologiaan.


Nimenomaan. Jos Tacitus olisi kirjoittanut jotain selkeää fantasiaa joka ei mitenkään olisi sopinut nykytietoihin Fennoskandian asukeista ("fennit asuvat suurissa kivisissä kaupungeissa joihin he ovat rakentaneet pyramideja..." tjsp) niin kuvaus olisi helpompi sivuuttaa mahdollisena todistusaineistona. Sellaisenaan se kuitenkin voisi viitata fennoskandialaisiin metsästäjä-keräilijöihin.
Pointtini ei siis suinkaan ollut että "finnit eivät voi olla germaaneja, koska Tacitus" vaan se ettei Tacitusta perusteetta voida sivuuttaa finni-arvoituksen ratkaisussa. (Perustellusti niin voidaan toki tehdä). Jaskan germaani-selitys on silti mielestäni vähintään yhtä hyvä kuin mikä tahansa muukin.

Lainaa:
Suurin osa Tacituksen mainitsemista heimoista oli käsittääkseni kadonnut muutamaa vuosisataa myöhemmin. Sattumaa olisi enää fenni- ja finni-nimien samankaltaisuus, ja sellaisen sattuman mahdollisuuteen pystyy halutessaan uskomaan - varsinkin kun ottaa huomioon, että ihminen-etnonyymejä on voinut syntyä itsenäisesti eri aikoina ja paikoissa.


Olisihan se tietysti mahdollista...Ptolemaioksen ja Jordaneksen välissä on 400 vuoden aukko kirjallisissa lähteissä. Siinä välissä niin periaatteessa ehtisi käydä.
Toisaalta monet Tacituksen mainitsemista kansoista ovat säilyneet varsin pitkäänkin (osin nykypäiviinkin asti) nimistössä jos ei muualla.
Ehkä joskus löytyy vielä papyrus tai pergamentti jossa on lisää antiikin aikaisia tietoja 'fenneistä' ja kuva tarkentuu.

Tacituksen kuvaus tosiaan tuntuisi viittaavan enemmän jonnekin Valko-Venäjän tai Baltian suuntaan kuin Fennoskandiaan, koska fennejä ei mainita pohjoisten germaanien yhteydessä vaan idän sarmaattien. Toisaalta fennien naapureiksi mainitut 'veneetit' ovat myös erittäin epämääräinen sakki joita on sijoiteltu aika laajalle alueelle. Lisäksi Tacituksen maantieteellinen hahmotus on muutenkin tietysti aika sekavaa ja hankalaa kun eihän hänellä ole ollut käytössä mitään satelliittikuvia tai edes kelvollisia karttoja vaan maiden ja merien paikat on pitänyt hankalasti päätellä eri ihmisten matkakertomuksista.


16 Huhti 2014 00:51
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6415
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Fenni/finni -nimitys Tacituksen muistiinpanoissa on ilmeisesti toisten antama nimitys jollekin kansanryhmälle. Jos pitäydytään vain tässä Tacituksen kirjauksessa, niin saadaan sellainen kuva, että oli olemassa yksi tietty Fenni/Finni -niminen kohde. Todellisuudessa Fenni/Finni nimitystä on käytetty useista kansanryhmistä tunnetussa historiassa. Tämä nimitys ei yksilöi mitään tiettyä ihmisryhmää.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


16 Huhti 2014 09:42
Profiili WWW
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2329
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Sami Raninen vinkkasi muutamaan lähdeteokseen aiemmin tässä ketjussa. Vahingossa löysin netistä juuri äskettäin yhden niistä,
Birgitta Fossum; Förfädernas land. En ehtinyt vielä lukemaan. Ohessa linkki kiinnostuneille:

http://www.diva-portal.org/smash/get/di ... TEXT01.pdf

Toisesta opuksesta löysin seuraavaa:

1. Mortensnes, Norja (Varanginvuonon pohjukka). Hautauspaikka vähintään 250 hautaa. Kiviröykkiöissä (”ur” / stenras). 900 ekr -1700 jkr.
2. Torniojärvi, Kiiruna, kallionjyrkänteen alla ”kolohauta” tai sinnepäin, jossa nainen, mukana pronssiastia ja rengassolki n 1000 jkr
3. Rautasjärvi ja Gråträsk, Kiiruna, Seitoja, joissa nuolenkärkiä, kolikoita, koruja ja muita metalliesineitä, paljon. Ei aikautusta, metalleista voi jotain päätellä
4. Suollakavalta, Gällivaara/Jokkmokk, sadoittain kodansijoja / asuinsijoja? (stalotomtningar), varasto- ja keittokuoppia ja samalta ajalta ansakuoppia. Viikinkiajalta keskiajalle (ruotsin ajat, ilmeiseti samat kuin meillä?, ainakin viikinkiaika, huom. tunnin jäljessä)
5. Sierkavagge, Gällivare/Jokkmokk, kodansijoja (stalotomtningar) käytössä 500 – 1500 jkr
6. Krankmårtenhögen, Härjedalen, hautapaikka, 30 hautaa nk järvihautoja (insjökravar). Tutkija olettaa läheisiä kontakteja muihin läheisiin kulttuureihin (Det speglar närä kontakter samisk-nordisk kultur.) Saamelaiset oli polttohaudattu kivilatomusten alle. Päälle oli uhrattu hirven- ja poron sarvia ja pääkalloja. Pohjoiseuraasialinen tapa yhdistettynä arktiseen eläinseremonialismiin. Vuoden 0 tienoilla.
7. Tisjön, Taalainmaa, pieni hautapaikka, järvihautoja, naisen haudassa suomalaisugrilaistyylinen nahkakaavin. 500 jkr
8. Vivallen, Härjedalen, hautapaikka 21 hautaa, Ruumiit kääritty tuoheen, lahjat samantyylisiä kuin seidoissa, rautaisia nuolenkärkiä suurristan metsästykseen, mm suomalaisugrilaisi-tyyppisiä pronssikoruja rengas solkia, trapetsformiga riipuksia ja norjalaisia 1000-luvun kolikoita. 1000 -1100 jkr
9. Övre rendal, Hedmark, Norja, asuinpaikka ja noitarummun keppi 1200 jkr

Lähde: Arkeologi i Norden, Göran Burehult 1999, Oheiset löydöt poimittu Inga-Maria Mulk ja Inger Zachrisson kirjoittamasta, kirjassa olevasta artikkelista; Samerna under tidig järnolder-tidig medeltid
Kirjassa oli kaksi sivua asiaa saamelaisista. Eli kaipa tuossa on näiden kirjoittajien näkemys sen aikaisista (1990-luvun puoliväli) merkittävimmistä arkeologisista löydöistä liittyen saamelaisiin.


16 Huhti 2014 18:08
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1740
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
jussipussi kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Voi olla että asia on jo ollut esillä, mutta liittyen siihen, mitä Jaska sanoi Laitila-paikannimen alkuperä-ketjussa:

.. ja siihen, että pohjoissaamen geaidnu ja eteläsaamen ~geajnoe merkitsevät tietä tms. kulkuväylää, voidaan päätellä että *laido-Laitila ja **geainu->Kainu yhteyden takana on suora käännös kieleltä toiselle.

Huh, huh on tässä amatöörille tulkitsemista :lol: :) Kainuusen liitetty sanasto on niin laaja ja laajalle levinnyt, ettei oikein mielikuvitus riitä, vaikka se ei minulla ilmeisesti pahiten rajoittava tekijä olekaan.

Eikös tuo saamen väylää tarkoittava geaidnu/~geajnoe ole käytännössä täysin sama sana, joka suomalaisittain äännettynä on nimessä Kainuunväylä.

jussipussi kirjoitti:
Neljä nimeä joella on. Selvästi kolmella eri kielellä.

Vanhoissa suomalaisissa asiakirjoissa on käytetty ristimänimeä Kalixtus. Nettihaun mukaan se on ollut käytössä germaaneilla, ja sen niminen katolinen pyhimys on ollut olemassa. Ehkä tämä etunimi voisi olla lyhentyneessä muodossaan tavalla tai toisella Kalix/Kainuun kirkkopitäjän ruotsinkielisen nimen taustalla. Ruotsinkieliset olisivat sitten nimenneet joen taajaman mukaan.


16 Huhti 2014 19:14
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 349 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia