Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 24 Kesä 2018 18:01



Vastaa viestiin  [ 348 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 14, 15, 16, 17, 18  Seuraava
 Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksistä 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
jussipussi kirjoitti:
Varsinkin äärimmäisestä pohjolasta Varangin vuonolta on olemassa havaintoja 1400 luvulta suurporonhoitoa muistuttavasta peuranpyynistä. Kivestä tehtyjä aitauksia pyyntikuoppien sijaan, Vuopmjat.

Tässä kirjoitetaan saman tyyppisestä rakennelmasta: Linkki.


03 Touko 2014 22:51
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2126
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Vietin välissä oikeaa elämää, mutta palasin sitten aiheeseen :-P

Lueskelin noita ruotsinkielisiä lähteitä vielä. Arkeologian perusteella on arvioitu saamelaisen identiteetin syntyminen ajalle 500 ekr - 0. Kielitieteen näkökulma Samernas historia kirjan mukaan on nykykäsityksen mukaan väärä. Kirjassa todetaan olevan yleisesti hyväksyttyä, että koko fennoskandiassa puhuttiin protosaamea ennen kuin nykysaame levisi Etelä-Suomesta koko Fennoskandiaan ja Kuolaan. Muuten saamen leviäminen on aikautettu suurinpiirtein samoin, kuin Aikion käsitys aiheesta on. En tiedä kovin hyvin mitä ennen Aikion havaintoja saamen leviämisestä ajateltiin, mutta kirjan lähteinä oli enimmäkseen käytetty suomalaisia tutkijoita mm Sammallahtea.

Kirjassa käytetään termejä saamelaiset ja saamelaisuus siis huomattavan aikaisin, johtuneeko sitten tuosta protosaame-teoriasta. Kuitenkin arkeologisten havaintojen perusteella saamelaisen kulttuurin "erottuvat" ainekset ovat olleet olemassa jo ajanlaskun alun tienoilla ja joitakin satoja vuosia aiemmin, Samernas historia-kirjan mukaan. Sana "erottavat" on omani ja käytän sitä kuvaamaan niitä kulttuurin osia, jotka erottivat paleot ja myöhemmin saamelaiset muista alueella toimivista ryhmistä ja jotka ovat myös nykyisin niitä asioita joita saamelaisiin yhdistetään. Viimeinen lause on siis nykykäsityksen mukainen. Voi olla, että vedän liian suoria johtopäätöksiä tukemaan omaa näkemystäni, mutta perustelkaa ne vääriksi tai muuten heikoiksi.

Finn-nimitys on ainakin arkeologisin perustein voitu antaa jo paleoille ja kielenvaihtumisen myötä se on sujuvasti pysynyt saman porukan, nyt siis saamenkieltä käyttävän nimityksenä.

Arkeologiasta ei ole tehty suoraan havaintoja kielentuojien kulttuurista. Ei varmaan ole etsittykään, kun asiaa ei ole tiedetty tai oivallettu. Joitain havaintoja on mutta niitä ei ole sen kummemmin yhdistetty mihinkään. Ei välttämättä ole tarpeenkaan, sen verran vähän niitä on. Taalainmaalta on vuoden 500 jkr tienoille ajoitetusta haudasta löydetty itäistä alkuperää olevia tavaroita naisen haudasta: Tisjön, pieni hautapaikka, järvihautoja, naisen haudassa suomalaisugrilaistyylinen nahkakaavin. "Järvihauta-malli" on yhdistetty opuksessa varovasti Lapin raunioihin. "Järvihaudat" ja suomalaisugrilainen nahkakaavin ovat varhaisimmat havainnot mahdollisesta kielentuojaväestön vaikutuksesta (oma kommentti, ei kirjasta).

aikalainen kirjoitti:
Esimerkiksi, jos germaanit/skandit olisivat olleet läsnä jo aiemmin, niin heidän saari-loppuliitteensä olisi muuttunut muun kielen mukana 'ei':ksi. Perämeren 'ei':t voivat olla vasta suomeen lainattuja, eli lappalaisten ja paleoiden mahdollisesti lainaamat saarten nimet ovat voineet olla jotain varhaisempaa kielentasoa, mutta kadonneet saamen kadotessa seudulta. Niin, ja ne vanhimmat saaret ovat sulautuneet mantereeseen, mikä myös kadottaa vanhimpia nimiä.


Aikalaisen esittämän ylläolevan mallin mukaan saamen leviäminen on voinut olla nykykäsitystä paljon pitempikin prosessi. Ainoastaan nuorimmat lainaukset (germaani->saame) ovat täytyneet levitä Aikion teorian mukaisella aikautuksella. Saame on voinut levitä jo vuoden 0 tienoilla kauas Etelä-Suomesta. Vuoden 0 jälkeen tapahtuneet muutokset germaanissa ja sen jälkeen tehdyt lainaukset germaanista saameen ovat päivittyneet tässä ketjussa käsitellyn teorian mukaisella kauppaverkostolla alueille, joissa on jo aiempaa saamea puhuvia.


10 Touko 2014 21:44
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Viestit: 475
Paikkakunta: Tampere
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Onko tässä jutussa järkeä:
”Lappalaisten alkuperä on edelleen epävarma, mutta jos Etelä-Suomen lappalaiset olivat samaa geneettistä alkuperää kuin nykyiset saamelaiset, suomalaisten esivanhemmat saapuivat Suomeen vain vähän yli 2000 vuotta sitten. Jos taas Etelä-Suomen lappalaiset olivat geneettisesti samaa alkuperää kuin ei-saamelaiset eurooppalaiset, suomalaisten geneettiset esivanhemmat olisivat voineet saapua Suomeen jo 10 000 vuotta sitten.”

Teksti löytyy ruotsalaisten suomenkielisestä historian opetusaineistosta:
http://www.modersmal.net/finska/index.p ... a-lyhyesti

Käsittääkseni nykyisin ollaan sitä mieltä, että nykyiset saamelaiset ja muinaiset Etelä-Suomen lappalaiset ole pääosin samaa alkuperää. Toisekseen kai suomalaisten esivanhempia on tullut Suomeen useassa vaiheessa esim. aikavälillä 10 000 -1000 vuotta sitten

_________________
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta


11 Touko 2014 11:42
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jola kirjoitti:
Onko tässä jutussa järkeä:
”Lappalaisten alkuperä on edelleen epävarma, mutta jos Etelä-Suomen lappalaiset olivat samaa geneettistä alkuperää kuin nykyiset saamelaiset, suomalaisten esivanhemmat saapuivat Suomeen vain vähän yli 2000 vuotta sitten. Jos taas Etelä-Suomen lappalaiset olivat geneettisesti samaa alkuperää kuin ei-saamelaiset eurooppalaiset, suomalaisten geneettiset esivanhemmat olisivat voineet saapua Suomeen jo 10 000 vuotta sitten.”

Teksti löytyy ruotsalaisten suomenkielisestä historian opetusaineistosta:
http://www.modersmal.net/finska/index.p ... a-lyhyesti

Käsittääkseni nykyisin ollaan sitä mieltä, että nykyiset saamelaiset ja muinaiset Etelä-Suomen lappalaiset ole pääosin samaa alkuperää. Toisekseen kai suomalaisten esivanhempia on tullut Suomeen useassa vaiheessa esim. aikavälillä 10 000 -1000 vuotta sitten


Kovin tarkkoja em. opetusaineiston teossa ei ole oltu. Tekstissä mainitaan Birger-jaarlin suojelukirje Karjalan naisille vuodelta 1316. Ainakin Wikipedian mukaan ko. jaarli kuoli 1266. Oppimateriaalissa olisi syytä olla täsmällisempi. Pelkäänpä, että oppilaille jää sellainen mielikuva, että teksti ei muutenkaan ole kovin luotettavaa.

_________________
Kalevanserkku


11 Touko 2014 12:26
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jola kirjoitti:
Onko tässä jutussa järkeä:
”Lappalaisten alkuperä on edelleen epävarma, mutta jos Etelä-Suomen lappalaiset olivat samaa geneettistä alkuperää kuin nykyiset saamelaiset, suomalaisten esivanhemmat saapuivat Suomeen vain vähän yli 2000 vuotta sitten. Jos taas Etelä-Suomen lappalaiset olivat geneettisesti samaa alkuperää kuin ei-saamelaiset eurooppalaiset, suomalaisten geneettiset esivanhemmat olisivat voineet saapua Suomeen jo 10 000 vuotta sitten.”

Teksti löytyy ruotsalaisten suomenkielisestä historian opetusaineistosta:
http://www.modersmal.net/finska/index.p ... a-lyhyesti

Käsittääkseni nykyisin ollaan sitä mieltä, että nykyiset saamelaiset ja muinaiset Etelä-Suomen lappalaiset ole pääosin samaa alkuperää. Toisekseen kai suomalaisten esivanhempia on tullut Suomeen useassa vaiheessa esim. aikavälillä 10 000 -1000 vuotta sitten

Lapsille suunnatuissa oppimateriaaleissa pitää aina vetää mutkia suoriksi... Mutta todellisuudessa ei ole mielekästä puhua suomalaisten tai minkään muunkaan kansan geneettisistä esivanhemmista yhtenä könttinä. Kansan geenijuuret ovat yhtä moninaiset kuin puun juuret. Lainauksen koko looginen rakenne perustuu tuohon samaan harhaan.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


13 Touko 2014 16:22
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
jussipussi kirjoitti:
Lueskelin noita ruotsinkielisiä lähteitä vielä. Arkeologian perusteella on arvioitu saamelaisen identiteetin syntyminen ajalle 500 ekr - 0. Kielitieteen näkökulma Samernas historia kirjan mukaan on nykykäsityksen mukaan väärä.

Identiteettiä ei voi päätellä esineistä. Lähimmäs muinaista identiteettiä päästään etnonyymejä ja "me"-näkemyksiä (folklore) tutkimalla, ja sápmelash-etnonyymi näyttää syntyneen Etelä-Suomessa arviolta aikaisintaan pronssikauden lopun tienoilla.

Arkeologit tarkoittanevat identiteetillä esineellisen kulttuurin jatkuvuutta, eivät muuta. Ainakaan muusta identiteetistä heillä ei voi ollakaan käsitystä yksin arkeologian pohjalta.

Mitä kielitieteen näkemystä he vastustavat? Uutta vai vanhaa? Jos vanhaa, niin OK. Jos uutta, niin he ovat väärässä ja uskovat erheellisesti jatkuvuuskorttiin. :wink:

jussipussi kirjoitti:
Kirjassa todetaan olevan yleisesti hyväksyttyä, että koko fennoskandiassa puhuttiin protosaamea ennen kuin nykysaame levisi Etelä-Suomesta koko Fennoskandiaan ja Kuolaan. Muuten saamen leviäminen on aikautettu suurinpiirtein samoin, kuin Aikion käsitys aiheesta on.

Tässä selvästikin tarkoitetaan "protosaamella" paleokieliä, eli saamea edeltäviä kieliä (ns. Proto-Lappisch-teoria). Proto-sanan yleisempi merkitys on kielitieteessä kuitenkin 'kanta(kieli)', mutta sitä ei voida tuossa tarkoittaa, koska kantasaame sijoittuu nykysaamen leviämisen alkupisteeseen eli sinne Etelä-Suomeen.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


13 Touko 2014 16:29
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2126
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Lueskelin noita ruotsinkielisiä lähteitä vielä. Arkeologian perusteella on arvioitu saamelaisen identiteetin syntyminen ajalle 500 ekr - 0. Kielitieteen näkökulma Samernas historia kirjan mukaan on nykykäsityksen mukaan väärä.

Identiteettiä ei voi päätellä esineistä. Lähimmäs muinaista identiteettiä päästään etnonyymejä ja "me"-näkemyksiä (folklore) tutkimalla, ja sápmelash-etnonyymi näyttää syntyneen Etelä-Suomessa arviolta aikaisintaan pronssikauden lopun tienoilla.

Arkeologit tarkoittanevat identiteetillä esineellisen kulttuurin jatkuvuutta, eivät muuta. Ainakaan muusta identiteetistä heillä ei voi ollakaan käsitystä yksin arkeologian pohjalta.

Mitä kielitieteen näkemystä he vastustavat? Uutta vai vanhaa? Jos vanhaa, niin OK. Jos uutta, niin he ovat väärässä ja uskovat erheellisesti jatkuvuuskorttiin. :wink:


Niin esineellistä kulttuuria tietenkin tarkoittavat. Aiemmin oli puhetta siitä milloin paleolappilaisten kulttuuri alkoi muistuttaa sitä kulttuuria millä me saamelaiset ja heidän historiansa tunnistamme. Kirjan tekijöiden käsitys aiheesta on tuo 500 ekr - 0.

Eivät varmaan vastusta mitään. Tarkoitin väärällä juuri protosaamen levinneisyyttä koko alueella ennen varsinaista saamea. Jos protosaamella tarkoitetaan paleokieliä, niin sittenhän se ei ole väärin. Harhauttaa se silti, jos paleokieliä kutsutaan protosaameksi (pitää ottaa huomioon, että termistö poikennee meikäläisestä ja kielitaitoni on vajavainen ruotsiksikin). Kirja on julkaistu 2004, Aikioita ei lähteissä mainita. Alkusanoissa kiitellään suomalaisista Janne Vilkunaa ja Jussi Pekka Taavitsaista.

jussipussi kirjoitti:
Kirjassa todetaan olevan yleisesti hyväksyttyä, että koko fennoskandiassa puhuttiin protosaamea ennen kuin nykysaame levisi Etelä-Suomesta koko Fennoskandiaan ja Kuolaan. Muuten saamen leviäminen on aikautettu suurinpiirtein samoin, kuin Aikion käsitys aiheesta on.

Jaska kirjoitti:
Tässä selvästikin tarkoitetaan "protosaamella" paleokieliä, eli saamea edeltäviä kieliä (ns. Proto-Lappisch-teoria). Proto-sanan yleisempi merkitys on kielitieteessä kuitenkin 'kanta(kieli)', mutta sitä ei voida tuossa tarkoittaa, koska kantasaame sijoittuu nykysaamen leviämisen alkupisteeseen eli sinne Etelä-Suomeen.


Asia on varmaan juuri kuten arvelet. Kirjassa on selkeästi esitetty saamen leviäminen Etelä-Suomen kautta, eikä siinä juuri ole eroa nykyiseen suomalaiseen käsitykseen.


13 Touko 2014 17:40
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2126
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Kopioin tähän tekstinpätkän kirjasta, ettei tule tehtyä vääryyttä kirjoittajia kohtaan huonolla käännöksellä:

"Enligt vår uppfatning är det meningsfullt att tala om samisk etnicitet, i varje fall som en retrospektiv kategori, från slutet av sista årtusende fkr. Under detta årtusende kan vi första gången dokumentera att fångstsamhällena i det inre, norra och östliga Fennosskandia var involverade i mer omfattande externa transaktioner; vi ser tydliga spår av en ekonomisk och social differentiering, samtidig som det i samma område utvecklades tydligt symbolspråk som kan ha varit uttryck för en medveten etnisk signalering. Under samma period ser vi för övrigt tillkomsten av enskilda materiella kulturuttryck som senare har uppfattats som centrala i den samiska kulturen: det speciella gravskicket med urgravar där kroppen är svept i näver och den karaktäristiska indelning av av golvytan i kåtan. Detta är emmelertid argument som bör hanteras med varsamhet; inom det samiska området tycks dessa ottryck vara avgränsande till det nordöstra kustområdet, samtidig som de har en vid distribution - både tidigare och senare - inom det cirkumpolära området."


13 Touko 2014 19:26
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Huom huom huom!

Samenes historie -kirjan norjankielinen alkuperäisteos on tosiaankin vuodelta 2004, jolloin paleokielistä ei tietenkään vielä tiedetty yhtään mitään. Kirjan kirjoittajat tietenkin tarkoittavat "protosaamella" kantasaamea. He antavat sille väärän ajoitus- ja levinneisyystulkinnan, koska he yli 10 vuotta sitten kirjoittaessaan tukeutuivat nykyisellään jo vanhentuneeseen kielitieteelliseen tutkimukseen.

Tuolta osin kannattaa siis unohtaa tuon kirjan väitteet. Arkeologisesti havaittava saamelaisetnisyyden heijastyminen pohjoisessa Fennoskandiassa jo ennen ajanlaskun alkua täytynee tosiaan tulkita joksikin paleolappilaisten keskuudessa tapahtuneeksi ilmiöksi.

Kirja on oikein pätevä arkeologien yleisesitys, kunhan vain muistetaan, että sen alkupäässä käsitellyt varhaiset saamelaiset olivat oikeasti paleolappilaisia.


14 Touko 2014 08:33
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jaska kirjoitti:

Arkeologit tarkoittanevat identiteetillä esineellisen kulttuurin jatkuvuutta, eivät muuta. Ainakaan muusta identiteetistä heillä ei voi ollakaan käsitystä yksin arkeologian pohjalta.


Kyllä he (tai oikeammin Björnar Olsen) tässä yhteydessä tarkoittavat sillä ihan identiteettiä. Perustana on (paikkansapitävä) ajatus, että esineellistä kulttuuria joissakin konteksteissa käytetään aktiivisesti identiteetin rakentamiseen (tämä on eri asia kuin aiempi ajattelu, jossa esineellisen kulttuurin ajateltiin passiivisesti vain heijastavan kieltä tai etnisyyttä, ja mahdollistaa hyvin toisenlaiset tulkinnat). Pelkistä kulttuurijatkuvuuksista puhuminen on loppujen lopuksi liian tylsää tehdäkseen arkeologiasta tekemisen arvoista...

Joitakin identiteetin tasoja voi todennäköisesti päätellä esineistä.


14 Touko 2014 10:53
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2126
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Kai identiteetti on muutakin kuin kieli. Saamen tapauksessa minusta on nimenomaan käynyt niin, että pääasiassa kieli on vaihtunut ei kulttuuri. Vaihtuuko identiteetti tällaisessa tapauksessa kielen mukana jos oletetaan että kulttuuri kuitenkin on pysynyt lähes samana? Minusta ei. Pitkällä aikajänteellä identiteettikin vaihtuu ja muuttuu jos uuden kielen tuonut väestö jatkaa "painostamista" ja on koko ajan väkirikkaampana syrjäyttämässä toista väestöä sekä kielellisesti, että kulttuurisesti. Saamenkielen tapauksessa ei käsittääkseni näin ole.


14 Touko 2014 14:00
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Sami Raninen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:

Arkeologit tarkoittanevat identiteetillä esineellisen kulttuurin jatkuvuutta, eivät muuta. Ainakaan muusta identiteetistä heillä ei voi ollakaan käsitystä yksin arkeologian pohjalta.


Kyllä he (tai oikeammin Björnar Olsen) tässä yhteydessä tarkoittavat sillä ihan identiteettiä. Perustana on (paikkansapitävä) ajatus, että esineellistä kulttuuria joissakin konteksteissa käytetään aktiivisesti identiteetin rakentamiseen (tämä on eri asia kuin aiempi ajattelu, jossa esineellisen kulttuurin ajateltiin passiivisesti vain heijastavan kieltä tai etnisyyttä, ja mahdollistaa hyvin toisenlaiset tulkinnat). Pelkistä kulttuurijatkuvuuksista puhuminen on loppujen lopuksi liian tylsää tehdäkseen arkeologiasta tekemisen arvoista...

Identiteetti olisi varmaan pitänyt määritellä tarkemmin.
Epäilemättä arkeologisesta aineistosta selviää sellaisia identiteettejä kuin "polttokenttähautaajan identiteetti" ja "puukuksan käyttäjän identiteetti". Tietty etninen identiteetti (tai sen muutos), jota etnonyymi (nimenomaan endonyymi) heijastaa, kuitenkaan tuskin voi mitenkään erottua arkeologisesta aineistosta.

Tiedämme, että kaikkien saamelaisten omakielinen nimitys on täysin säännöllisesti samaa juurta kuin nimitys "hämäläinen", ja se edustaa myöhäiskantasaamen tasoa, joka levisi Lappiin vasta kaksi vuosituhatta sitten. Sitä ennen Lapin asukkaiden etninen identiteetti ja kieli olivat jotain ihan muita kuin saamelaisia.

Etnisessä mielessä ei siis voida mitenkään puhua saamelaisista Lapissa esim. pronssikaudella, vaikka geneettinen ja kulttuurinen jatkuvuus aina jossain määrin vallitseekin.

jussipussi kirjoitti:
Kai identiteetti on muutakin kuin kieli. Saamen tapauksessa minusta on nimenomaan käynyt niin, että pääasiassa kieli on vaihtunut ei kulttuuri. Vaihtuuko identiteetti tällaisessa tapauksessa kielen mukana jos oletetaan että kulttuuri kuitenkin on pysynyt lähes samana? Minusta ei. Pitkällä aikajänteellä identiteettikin vaihtuu ja muuttuu jos uuden kielen tuonut väestö jatkaa "painostamista" ja on koko ajan väkirikkaampana syrjäyttämässä toista väestöä sekä kielellisesti, että kulttuurisesti. Saamenkielen tapauksessa ei käsittääkseni näin ole.
Joitakin identiteetin tasoja voi todennäköisesti päätellä esineistä.

Jos puhutaan etnisestä identiteetistä, eli "keitä me olemme ja keitä me emme ole", niin se käsitys on väkisinkin muuttunut. Lapin asukkaat eivät nimittäneet itseään saamelaisiksi eivätkä puhuneet saamea ennen kuin pari tuhatta vuotta sitten.

Ennen kuin saame levisi sittemmin tunnetulle alueelleen, siellä ei välttämättä edes ollut mitään yhtä etnistä identiteettiä, vaan Lappi saattoi olla useiden etnis-identiteetillisesti erillisten muinaiskansojen temmellyskenttänä. Yhtenäinen identiteetti ehkä levisi alueelle vasta saamen kielen ja saamelaisen etnonyymin mukana.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Touko 2014 14:22
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Sami Raninen kirjoitti:
Huom huom huom!

Samenes historie -kirjan norjankielinen alkuperäisteos on tosiaankin vuodelta 2004, jolloin paleokielistä ei tietenkään vielä tiedetty yhtään mitään. Kirjan kirjoittajat tietenkin tarkoittavat "protosaamella" kantasaamea. He antavat sille väärän ajoitus- ja levinneisyystulkinnan, koska he yli 10 vuotta sitten kirjoittaessaan tukeutuivat nykyisellään jo vanhentuneeseen kielitieteelliseen tutkimukseen.

Tarkennan sen verran, että kadonneista muinaiskielistä perityistä aineksista ei vielä ollut onnistuttu saamaan käsitystä (ennen kuin juuri Ante Aikion artikkelissa 2004), mutta itse käsitys on elänyt jo vuosikymmeniä. Ennen jatkuvuusteorioiden villiintymistä saamelaisia pidettiin sangen myöhään Lappiin "vaeltaneina", joten yleisesti pidettiin mahdollisena tai todennäköisenä, että heitä edelsi siellä jokin vieraskielinen porukka.

Minusta tuo jussipussin kertoma kirjan sisällöstä...
Lainaa:
Kirjassa todetaan olevan yleisesti hyväksyttyä, että koko fennoskandiassa puhuttiin protosaamea ennen kuin nykysaame levisi Etelä-Suomesta koko Fennoskandiaan ja Kuolaan. Muuten saamen leviäminen on aikautettu suurinpiirtein samoin, kuin Aikion käsitys aiheesta on.

...viittaa nimenomaan tähän vanhaan Proto-Lappisch-käsitykseen (saamelaisia edeltänyt pohjoisen porukka), koska jos kyseessä olisi kantasaame, niin miten sitä olisi voitu puhua missään ennen "nykysaamen" (joka polveutuu siitä kantasaamesta) leviämistä sinne?

Aikioiden Heimovaellus-artikkelissa käsitellään tätä Wiklundilta jo 1900-luvun taitteesta periytyvää näkemystä sivulla 3, mutta selain ei anna kopioida siitä pätkää:
http://cc.oulu.fi/~anaikio/Heimovaelluk ... uuteen.pdf

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Touko 2014 14:29
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jaska kirjoitti:
Epäilemättä arkeologisesta aineistosta selviää sellaisia identiteettejä kuin "polttokenttähautaajan identiteetti" ja "puukuksan käyttäjän identiteetti". Tietty etninen identiteetti (tai sen muutos), jota etnonyymi (nimenomaan endonyymi) heijastaa, kuitenkaan tuskin voi mitenkään erottua arkeologisesta aineistosta.


Tästä minun on pakko olla eri mieltä. Etnisyys ei ole vain kielen tai endonyymin funktio, vaan paljon monimutkaisempi sosiaalinen konstruktio, jonka rakentamisessa ja rakentumisessa esineellisellä kulttuurilla ja arkeologisia jälkiä jättävillä toimintakäytännöillä on usein hyvin keskeinen rooli (tämän väitteen tueksi kulttuuritieteillä ja historiankirjoituksellaa on yllin kyllin näyttöä). Helppoa asian tutkiminen ei ole, mutta sen rajaaminen arkeologisesti tutkittavan ulkopuolelle ei ole realististista.

Kieltä ei voi tutkia esineistä, mutta etnisyydessä on siis muustakin kyse.

Sian Jonesin The Archaeology of Ethnicity (1999) on aika seikkaperäinen johdatus tähän ongelmakenttään. Suomeksi asiasta ei ole kirjoitettu kovin paljon.

Mitä tulee Hansenin ja Olsenin kirjaan, niin jussipussin referaatti ei täysin vastaa omia muistikuviani. Kun luin kirjan 4 tai 5 vuotta sitten, muistan harmitelleeni, että esitys nojautui puhtaasti ja yksinomaan maltilliseen jatkuvuusteoriaan. Paleolappilaisista ei muistini mukaan puhuttu yhtikäs mitään.


15 Touko 2014 15:07
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2126
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Sami Raninen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Epäilemättä arkeologisesta aineistosta selviää sellaisia identiteettejä kuin "polttokenttähautaajan identiteetti" ja "puukuksan käyttäjän identiteetti". Tietty etninen identiteetti (tai sen muutos), jota etnonyymi (nimenomaan endonyymi) heijastaa, kuitenkaan tuskin voi mitenkään erottua arkeologisesta aineistosta.


Tästä minun on pakko olla eri mieltä. Etnisyys ei ole vain kielen tai endonyymin funktio, vaan paljon monimutkaisempi sosiaalinen konstruktio, jonka rakentamisessa ja rakentumisessa esineellisellä kulttuurilla ja arkeologisia jälkiä jättävillä toimintakäytännöillä on usein hyvin keskeinen rooli (tämän väitteen tueksi kulttuuritieteillä ja historiankirjoituksellaa on yllin kyllin näyttöä). Helppoa asian tutkiminen ei ole, mutta sen rajaaminen arkeologisesti tutkittavan ulkopuolelle ei ole realististista.

Kieltä ei voi tutkia esineistä, mutta etnisyydessä on siis muustakin kyse.

Sian Jonesin The Archaeology of Ethnicity (1999) on aika seikkaperäinen johdatus tähän ongelmakenttään. Suomeksi asiasta ei ole kirjoitettu kovin paljon.

Mitä tulee Hansenin ja Olsenin kirjaan, niin jussipussin referaatti ei täysin vastaa omia muistikuviani. Kun luin kirjan 4 tai 5 vuotta sitten, muistan harmitelleeni, että esitys nojautui puhtaasti ja yksinomaan maltilliseen jatkuvuusteoriaan. Paleolappilaisista ei muistini mukaan puhuttu yhtikäs mitään.


Tällä vähäisellä tiedollani aiheesta, olen lähinnä Samin linjoilla; identiteetti muodostuu muustakin kuin kielestä. Mutta Jaskan kuvaamaa "temmellyskenttää" pidetään kirjassakin todennäköisenä mallina ja vasta tuolloin 500-0 "heimot" olisivat yhtenäistyneet. Vaikuttimena arveltiin olleen nimenomaan turkiskauppa. Kielen tulo oli aikautettu 1500-500 ekr. Mutta toisaalla taas Saamenkielen Suomesta lähtöä aikautettiin samoin ja samoihin germaanilainoihin perustuen kuin täälläkin. Suomalaisia lähteitä oli käytetty.

Minulla ei juuri nyt ole sitä opusta käsissäni, mutta referoin nämä keskustellut aiheet på svenska lähipäivinä tänne. Paleolappilainen termiä ei taidettu kirjassa käyttää, protosame termiä sen sijaan käytettiin. Pitää lukea vielä ajatuksen kanssa. Keskustelua kirjan sisällöstä ei kannata jatkaa ennekuin saan nämä aiheet kopsattua tänne, voi olla että muistan jotain väärinkin. Luin samaan aikaan Myös Fossumin teosta ja muutamaa muuta opusta, joten sekaannus on mahdollista, jopa todennäköistä.

Nämä omat kommenttini liittyvät enimmäkseen kirjan kielitieteelliseen antiin, jonka Sami jo totesi vanhentuneeksi ja aivan turhan keskustelusta saa ehkä käsityksen, että opus olisi huono. Olen Samin kanssa taas samaa mieltä, kirja on arkeologisena esityksenä todella hyvä ja hyvin esitetty. Siinä on useissa kohdin esitelty aiempaa tutkimusta, viimeisimpiä havaintoja ja tehty sitten niistä omat perustellut johtopäätökset.

Fossumin teoksessa on mielestäni mukavasti kirjoitettu etnisyyden määrittämisestä ja olemuksesta. Kannattaa lukea. Liittyy nimenomaan viimeisiin keskustelun juonteisiin. Muutenkin mainio väitös. Linkki on ketjun sivulla 15.


15 Touko 2014 20:45
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Sami Raninen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Epäilemättä arkeologisesta aineistosta selviää sellaisia identiteettejä kuin "polttokenttähautaajan identiteetti" ja "puukuksan käyttäjän identiteetti". Tietty etninen identiteetti (tai sen muutos), jota etnonyymi (nimenomaan endonyymi) heijastaa, kuitenkaan tuskin voi mitenkään erottua arkeologisesta aineistosta.


Tästä minun on pakko olla eri mieltä. Etnisyys ei ole vain kielen tai endonyymin funktio, vaan paljon monimutkaisempi sosiaalinen konstruktio, jonka rakentamisessa ja rakentumisessa esineellisellä kulttuurilla ja arkeologisia jälkiä jättävillä toimintakäytännöillä on usein hyvin keskeinen rooli (tämän väitteen tueksi kulttuuritieteillä ja historiankirjoituksellaa on yllin kyllin näyttöä). Helppoa asian tutkiminen ei ole, mutta sen rajaaminen arkeologisesti tutkittavan ulkopuolelle ei ole realististista.

Kieltä ei voi tutkia esineistä, mutta etnisyydessä on siis muustakin kyse.

Sian Jonesin The Archaeology of Ethnicity (1999) on aika seikkaperäinen johdatus tähän ongelmakenttään. Suomeksi asiasta ei ole kirjoitettu kovin paljon.

OK, tuohon pitää tutustua.
Osaisitko lyhyesti kertoa, miten etnisen identiteetin muutos voisi näkyä arkeologisessa aineistossa? Kun saamelainen kieli ja saamelainen endonyymi levisivät Lappiin, tapahtui kiistatta etnisen identiteetin vaihtuminen, ja luultavasti myös etnisen identiteetin leviäminen uusille porukoille (olettaen että ennen saamelaistumista niin laajan alueen porukat olivat etnisesti hajanaisia).

Käsittääkseni ei ole mitään keinoa nähdä, minkä uusien esinemuotojen, asumusmuotojen tai hautamuotojen mukana tämä uusi etninen identiteetti levisi alueelle. Ainoa tieteenala, joka pääsee riittävän lähelle etnisen identiteetin tasoa voidaakseen arvioida etnisen muutoksen ajoituksia, on historiallinen kielentutkimus.

P.S:
Tai sitten arkeologit tarkoittavat etnisellä identiteetillä jotain ihan muuta - jotain sellaista, mitä en näin vähällä taustoituksella hahmota. Liittyisikö se jotenkin siihen, että etninen identiteetti olisi jatkumo, joka muuttuisi muttei vaihtuisi kokonaan? Vähän niin kuin arkeologinen kulttuurijatkuvuuskin.

Jos näin, niin kutsuisin tätä tasoa jollain toisella nimityksellä - esimerkiksi "me-henkinen jatkuvuus". Se vallitsee varmasti jääkauden jälkeisistä alkuasuttajista nykypäivään, mutta silloin sillä ei olisi mitään tekemistä todellisen etnisen identiteetin muutosten kanssa.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Touko 2014 23:34
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jaska kirjoitti:
Osaisitko lyhyesti kertoa, miten etnisen identiteetin muutos voisi näkyä arkeologisessa aineistossa?

"Lukemattomin eri tavoin" on ainoa lyhyt vastaus, jonka pystyn muotoilemaan.

Lainaa:
Kun saamelainen kieli ja saamelainen endonyymi levisivät Lappiin, tapahtui kiistatta etnisen identiteetin vaihtuminen, ja luultavasti myös etnisen identiteetin leviäminen uusille porukoille (olettaen että ennen saamelaistumista niin laajan alueen porukat olivat etnisesti hajanaisia).


Tuohon liittyy pohjoisen Fennoskandian keskirautakautinen arkeologisen niukkalöytöisyyden ongelma. Kun se alkaa täyttyä, asiasta on enemmän sanottavaa.

Lainaa:
Tai sitten arkeologit tarkoittavat etnisellä identiteetillä jotain ihan muuta - jotain sellaista, mitä en näin vähällä taustoituksella hahmota. Liittyisikö se jotenkin siihen, että etninen identiteetti olisi jatkumo, joka muuttuisi muttei vaihtuisi kokonaan? Vähän niin kuin arkeologinen kulttuurijatkuvuuskin.


Jatkuvuus ei liity tähän kysymykseen. Etninen identiteetti voi muuttua radikaalistikin, vaikka väestö tai kulttuuri muuttuisivat vain osittain. Etninen identiteetti on identiteetti, joka perustuu käsitykseen yhteisestä alkuperästä ja olemuksellisesta samankaltaisuudesta. Se pitää aktiivisesti rakentaa ja sitä pitää ylläpitää. Tässä käytetään aina materiaalisia symboleja (kuten Suomen lippu, leijonariipukset), ja myös aivan arkiset toimintakäytännöt, kuten vaikka asumistapa ja hygieniakäsitykset (sauna!), voivat saada myös etnisyyteen viittaavia merkityksiä. Lyhyesti sanottuna arkeologinen aineisto on täynnä potentiaalisia etnisiä tunnuksia ja etnisyyden rakennuspalikoita. Niiden tunnistaminen vaatii kontekstuaalista tutkimusta ja vankan teoriapohjan kulttuuriantropologisen ja sosiologisen etnisyystutkimuksen puolelta (Jonesin kirjassa otetaan lähtokohdaksi Bourdieun habitus-teoria, joka onkin siihen tarkoitukseen aika hyvä).

Kapea kielitieteellinen näkökulma ei etnisyystutkimukseen voi mitenkään riittää, koska etnisyydessä on aina kyse muustakin kuin kielestä. Toki kielitieteelliset tutkimustulokset pitää ehdottomasti hyödyntää tulkinnoissa silloin kuin niitä on käytettävissä. Esimerkiksi esihistoriallisten etnisten ryhmien nimet ja niiden puhumat kielet voidaan tavoittaa vain kielitieteellisin menetelmin. Toisaalta kielitiede ei voine kertoa paljoakaan siitä, mistä etnisyydessä oli minkäkin yhteisön kohdalla kyse.

Ei siis riitä, että läiskimme menneisyyteen etnisiä nimilappuja. On myös yritettävä tutkia, miten etninen identiteetti milloinkin muodostui, miten sitä ylläpidettiin, mihin sitä käytettiin ja miten se vaikutti ihmisten valintoihin ja kulttuurin kehitykseen. Arkeologisesti tästä voi olla jotain tietoa saavutettavissa. Siihen pitää tyytyä niin kauan kuin esihistoriallisten ihmisten haastattelututkimukset eivät ole mahdollisia...


16 Touko 2014 09:07
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2126
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jaska kirjoitti:
OK, tuohon pitää tutustua.
Osaisitko lyhyesti kertoa, miten etnisen identiteetin muutos voisi näkyä arkeologisessa aineistossa? Kun saamelainen kieli ja saamelainen endonyymi levisivät Lappiin, tapahtui kiistatta etnisen identiteetin vaihtuminen, ja luultavasti myös etnisen identiteetin leviäminen uusille porukoille (olettaen että ennen saamelaistumista niin laajan alueen porukat olivat etnisesti hajanaisia).

Käsittääkseni ei ole mitään keinoa nähdä, minkä uusien esinemuotojen, asumusmuotojen tai hautamuotojen mukana tämä uusi etninen identiteetti levisi alueelle. Ainoa tieteenala, joka pääsee riittävän lähelle etnisen identiteetin tasoa voidaakseen arvioida etnisen muutoksen ajoituksia, on historiallinen kielentutkimus.

P.S:
Tai sitten arkeologit tarkoittavat etnisellä identiteetillä jotain ihan muuta - jotain sellaista, mitä en näin vähällä taustoituksella hahmota. Liittyisikö se jotenkin siihen, että etninen identiteetti olisi jatkumo, joka muuttuisi muttei vaihtuisi kokonaan? Vähän niin kuin arkeologinen kulttuurijatkuvuuskin.

Jos näin, niin kutsuisin tätä tasoa jollain toisella nimityksellä - esimerkiksi "me-henkinen jatkuvuus". Se vallitsee varmasti jääkauden jälkeisistä alkuasuttajista nykypäivään, mutta silloin sillä ei olisi mitään tekemistä todellisen etnisen identiteetin muutosten kanssa.


Mm Fossumin väitöksessä väitettiin etnisen identiteetin olevan nimenomaan jatkuvassa muutoksessa. Voisiko tässä olla näkökulma ero? Jos asiaa tarkastellaan saamelaisten näkökulmasta niin tuskinpa heidän käsityksensä itsestään ja omasta joukostaan on muuttunut nimenomaan kielen vaihtumisen myötä. Miksi olisi? Ulkopuolelta tarkasteltuna näin on voinut käydä, jos he ovat omaksuneet jotain sellaista mitä kielentuojaväestöllä oli tullessaan ja se ominaisuus on nimenomaan yhdistetty aiemmin kielentuojiin, esimerkiksi vaikka vaatetus (tämä nyt on vain esimerkki). Suomalaisten identiteetti nykyisin on eri kuin sata vuotta sitten. Identiteetti muuttuu, kielikin on muuttunut, ei toki vaihtunut. Jossain toisessa ketjussa käytin esimerkkinä meänkielistä väestöä. Eivät he ole identiteetiltään suomalaisia, vaikka kieltä puhuvatkin. Eli kansan identiteetti on vaihtunut jollain muulla mekanismilla, kuin kielen vaihtumisella. Tietenkin voidaan ajatella, että prosessi on kesken, mutta nykyinenkin tilanne osoittaa, että kielenvaihtoa ei välttämättä tarvita ja toisinpäin (?) kielenvaihto ei välttämättä muuta identiteettiä.

Fossumin väitöksessä todettiin, että aina pitää olla ulkoinen vaikutus, jotta jonkin ryhmän identiteetti syntyy. Kielen omaksumisesta todettiin, että kielentuojilla oli jokin etu, jonka sai ottamalla ja käyttämällä sitä. Kun joku ryhmä sai tämän hyödyn, muutkin ympäristön ryhmät totesivat tämän ja luonnollisesti halusivat saman edun. Saamelaisia edeltävillä ryhmillä on ollut jotain yhteistä joka on erottanut heidät muista ja se yhteinen on osaltaan vaikuttanut ryhmien yhtenäistymiseen. Toisia ryhmiä pidettiin siis samana porukkana verrattuna ulkopuolelta tulleisiin vaikuttajiin. Kielen ja muun, ilmeisesti turkiskaupan kautta pikkuhiljaa muodostui yhteinen identiteetti, jota nykyisin nimitetään saamelaiseksi. Katosiko tuossa prosessi sitten se palolappilainen identiteetti? Mielestäni ei, mutta kyllähän se varmasti muuttui.


16 Touko 2014 11:53
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Jussipussi on pääpiirteissään oikeassa.

Nykyisestä näkökulmasta ei ole mielekästä nimittää paleolappilaisia saamelaisiksi, koska meidän käsityksemme saamelaisuudesta on niin vahvasti yhteydessä saamen kieleen (eivätkä paleolappilaiset voineet ennen kielenvaihdosta kutsua itseään saamelaisiksi, jos etnonyymi on kielentuojaväestön mukanaan tuoma, kuten voitaneen olettaa).

Mutta on aivan totta, että todennäköisesti monet pohjoiset yhteisöt muistivat paleolappilaisen menneisyytensä ainakin jonkin aikaa kielenvaihdoksen jälkeen. Kokivatko he muuttuneensa kielenvaihdoksen myötä joksikin olemuksellisesti toiseksi kuin mitä he olivat aiemmin olleet? Vai mielsivätkö he olevansa pohjimmiltaan samaa väkeä kuin aina ennenkin? Samaistuivatko he enemmän paleolappilaisten muistoon vai kielentuojien muistoon? Vaikea kysymys. Mutta heidän etnisen identiteettinsä kannalta tuo kysymys oli hyvin tärkeä.

Myöhäisrautakaudella, jolloin paleolappilainen aika oli kenties jo kokonaan unohdettu, kysymys ei välttämättä enää ollut merkittävä kenenkään identiteetille.

Tänä päivänä, kun tieto muinaisista paleolappilaisista alkaa vähitellen levitä historiasta kiinnostuneiden saamelaisten tietoisuuteen, he saavat itse päättää, haluavatko ajatella paleolappilaisia muinaisina esivanhempinaan vai vieraana kauan sitten kadonneena kansana...

Etninen identiteetti on siis diskurssi, jos tuota aikoinaan trendikästä akateemista ilmaisua tohtii enää 2010-luvulla käyttää. Etnisyyden tutkiminen tuskin voi olla mitään muuta kuin etnisyyttä määrittelevien, ylläpitävien ja muuttavien puhetapojen - ja materiaalisten muotojen ja toimintakäytäntöjen - tutkimista.


16 Touko 2014 12:09
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 400
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti Re: Lapin suomalaismurteiden synty ynnä kansojen nimityksist
Merkitys on pitkälti sitä, millaisen merkityksen kukin tutkija jollekin asialle antaa, toki sitä mitataan jotenkin. Tutkija voi siis antaa merkityksen esimerkiksi jonkin käyttöesineen funktiolle tai dekoraatiolle, mutta tosiasiassa hän ei koskaan saa tietää, mitä esineen valmistanut käsityöläinen esineestä ajatteli, suonette tällaisen pelkistetyn käsityöläisnäkökulman asiaan.

Jotkut esineet ovat voineet levitä kauppareittejä pitkin hyvinkin laajoille alueille erilaisten etnisten ryhmien käyttöön ja jos ajattelisi "etniseksi merkiksi" vaikkapa vain hyvin tehtyä ja hyvin toimivaa käyttöesinettä tai sellaisen palasia, osoittaa esineen valinta jo itsessään minkä tahansa etnisen ryhmän pyrkimyksiä ja/tai kykyä selviytymiseen, joka taas on aika universaali etnisyydestä riippumaton ominaisuus.

Pitäisikö siis etnisen identiteetin sijaan puhua selviytymisen identiteetistä?

Edit: Sami ehti vastata väliin ja totean, että olin juuri lisäämässä tähän diskursiivisen identiteetin käsitteen...! :idea:


16 Touko 2014 12:38
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 348 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 14, 15, 16, 17, 18  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia