Muinainen Suomi

Jaska kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Ottamatta kantaa osin keskisuomalaisen ja kainuulaisen poliitikon ulkonäköön, tässä varmaankin historian tunnetuimmat eteläpohjalaiset. 66%:lla on on leuat kuin Ridge Forresterilla, mutta kenelläkään ei näytä olevan leveää nenää

Kenet lisäsit siihen keskelle? En tunne... Duudsonit ovat tunnetumpia.

Tarkistin ja keskellä on kuvatekstin mukaan joku Sakari Kuosmanen Ilmankos naama on ku George Naaderilla.

Onko niistä Kalixjoen ruotsinkielisistä kainulaisista kuinka DNA testejä?

jussipussi kirjoitti:Nyt kuitenkin ilmeisesti ollaan samaa mieltä siitä, että Kalixin alueen kainu-nimet viittaavat alueella asuneeseen Pohjanmaalta tulleeseen porukkaan tai alueella heitä enne olleisiin.
Jaskakin on käsittääkseni nyt sitä mieltä, että nimet ovat vanhoja.

Toki nimet ovat vanhoja. Pointtini on kuitenkin se, että nimet eivät välttämättä ole vanhoja juuri sen kohteen nimenä (Kalix-joki) johon ne nykyään viittaavat.

Ymmärrät varmaan, että vanha nimi on voinut siirtyä hyvin myöhäänkin viittaamaan tiettyyn kohteeseen. Sitä ennen se vanha nimi on viitannut johonkin toiseen kohteeseen.

Minä olen sanonut, että Kainuu-nimi (niin vanha kuin se onkin) ei ole alkuaan viitannut Kalix-jokeen vaan laajaan Peräpohjanrantaan ja/tai Pohjanmaahan.

Ymmärrätkö eron?

Sigfrid kirjoitti:Toistan vielä toistamisen. Ruotsalaiset nimittivät jokea nimellä Kalix kansaa nimellä kven. Torniojokilaaksolaiset nimittivät sekä jokea että kansaa nimellä kainuu. Tässä on kolme elementtiä a) ruotsalaiset, b) torniojoklaaksolaiset ja c) tietyllä alueella asunut kansa, jota kutsutttiin kveneiksi ja kainulaisiksi. Voisi tietenkin olettaa, että alueella asui useitakin kansoja samanaikaisesti ja kainut ja kvenit olisivat olleet eri ihmisiä, mutta en usko siihen.

Tässä ovat kuitenkin tieteelliset tulokset:
- Skandinaavit puhuvat Kvenlandista jo viikinkiajalla.
- Länsisuomalaisia muutti Peräpohjanrantaan vasta vuoden 1000 tienoilta alkaen.
= Vasta sen jälkeen suomenkieliset kainulaiset ovat voineet olla sama kansa kuin kveenit (sulautettuaan aiemman porukan).

Sigfrid kirjoitti:Alueella asui saameja ja kainulaisia eli kveenejä, ruotsalaiset ja torniojokilaakoslaiset osasivat varmasti erottaa saamet tästä toisesta kansasta. Missä muualla ikinä kainulaisia ja kveenejä, tai heiksi joidenkin toimesta nimettyjä ihmisiä asuikin, se ei kuulu nyt tähän. Tuliko Jaskallekin selväksi? Jos tämä voitaisiin hyväksyä, niin päästäisiin eteenpäin.

En ole tuosta koskaan ollutkaan eri mieltä, sinä vain olet ymmärtänyt jotain väärin.

Jaska

Tässä ovat kuitenkin tieteelliset tulokset:
- Skandinaavit puhuvat Kvenlandista jo viikinkiajalla.
- Länsisuomalaisia muutti Peräpohjanrantaan vasta vuoden 1000 tienoilta alkaen.
= Vasta sen jälkeen suomenkieliset kainulaiset ovat voineet olla sama kansa kuin kveenit (sulautettuaan aiemman porukan).

Vaikka en pidäkään välttämättömänä muinaiskveenien suomenkielisyyttä, tai edes SU-kielisyyttä, niin mistä sinä tiedät, että ensimmäiset suomalaiset muuttivat alueelle vasta vuoden 1000 tienoolla. Et voi tietää sitä, kun sitä ei tiedä kukaan muukaan, jos et ole aikamatkaaja, jota epäilen.

Toiseksi, kainulaiset ja kvenit ovat voineet olla sama kansa jo ensimmäisellä vuosituhannella. Suomalainen nimitys "kainulaiset" ei edellytä tiettyä nykyisin tunnettua etniteettiä ensimmäisellä vuosituhannella, tai edes ennen vuotta 1300. Me puhumme ruotsalaisista ja venäläisisitä, vaikka he itse nimittivät itseään sveoiksi ja ruseiksi tms. Ts. väittelet juuri itseäsi vastaan, kun edellytät kanulaisen ja kveenien tarkoittaneen aina sitä mitä nyt ajatellaan niiden tarkoittavan. Torniojokilaakson kvenit ovat todennäköisesti saaneet nimensä jonkun vanhemman alueella vaikuttaneen kansan mukaan. Kainulaisten osalta totean, että Torniojoelta käsin juuri Kalix/Kainuujoen alueen asukkaita on kutsuttu kainuiksi, ei Pohjalaisia lahden itäpuolella. Itäsuomalaisten pohjalaisille antama nimitys kainulaiset voi sekin olla siirtymä, kutsuivathan he pohjalaisia myös ruotseiksi.

Ajattelet ilmeisesti, että suomalaista/suomenmaalaista historiaa ei ollut ennen vuotta 1000, vaikka arkeologia osoittaa yhteyksiä lahden yli jo rensimmäisellä vuosituhannella. No, ei tämä ole yllätys enää.

Thurisaz kirjoitti:Onko niistä Kalixjoen ruotsinkielisistä kainulaisista kuinka DNA testejä?

On, mutta vain Dienekes/Dodecad v3

Rannikolta http://i1075.photobucket.com/albums/w42 ... 3/dod1.jpg
Sisämaasta (Ruotsin saame-alueelta) http://i.imgur.com/qYALD.png?1
Vertailun vuoksi tavallinen pohjalainen poro (en minä) http://i1116.photobucket.com/albums/k57 ... pohja1.gif

Jaska kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Nyt kuitenkin ilmeisesti ollaan samaa mieltä siitä, että Kalixin alueen kainu-nimet viittaavat alueella asuneeseen Pohjanmaalta tulleeseen porukkaan tai alueella heitä enne olleisiin.
Jaskakin on käsittääkseni nyt sitä mieltä, että nimet ovat vanhoja.

Toki nimet ovat vanhoja. Pointtini on kuitenkin se, että nimet eivät välttämättä ole vanhoja juuri sen kohteen nimenä (Kalix-joki) johon ne nykyään viittaavat.

Ymmärrät varmaan, että vanha nimi on voinut siirtyä hyvin myöhäänkin viittaamaan tiettyyn kohteeseen. Sitä ennen se vanha nimi on viitannut johonkin toiseen kohteeseen.

Minä olen sanonut, että Kainuu-nimi (niin vanha kuin se onkin) ei ole alkuaan viitannut Kalix-jokeen vaan laajaan Peräpohjanrantaan ja/tai Pohjanmaahan.

Ymmärrätkö eron?.

No joo, ymmärrän eron, en vain ymmärrä ajatuksenjuoksuasi edelleenkään. Jankkaan lisää. Milloin arviot, että joki sai Kaihnuunväylä nimen? Samoin meri?

Minun alkuperäinen ajatukseni oli, että Kalixin alue on pohjanlahdella ainoa seutu, jota edelleen kutsutaan Kainuuksi ja sen asukkaita kainulaisiksi. Tätä asiaa halusin pohdiskeltavan. Sillä ei ole oikeastaan väliä vaikka jokea olisi alettu kutsua Kaihnuunväyläksi myöhäänkin, jota en kyllä usko, enkä varsinkaan meren osalta. Sillä on väliä, että miksi Peräpohjanrannalla ja/tai Pohjanmaan alueella Kalix on seutu, jossa nimitykset ovat yhä voimissaan. Luulisi olevan päivänselvää, että kuvaamasi kainuu-alue ja joen ja meren nimet ovat yhteydessä toisiinsa. Nimeämisjärjestyksellä ei ole niinkään väliä, kun tiedetään, että alueella varmasti on asunut heimo jota kainulaisiksi on kutsuttu. Niin ja asuu vieläkin. Silloin nimeämisjärjestyksellä on väliä, jos mietitään tulojärjestystä, jota minä en ainakaan ole tässä yhteydessä ajatellut.
[/quote]

Näissä keskusteluissa on sellainen vika, että oman asiansa selittäminen kirjallisesti on todella vaikeaa. Eri keskustelijoiden ajatuksenjuoksu poikkeaa toisistaan niin paljon, että kuluu paljon energiaa rautalankamalleihin, mikä sekin on toisinaan aivan hauskaa. Asian käsittely vai jää usein vähemmälle.

Sigfrid kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Onko niistä Kalixjoen ruotsinkielisistä kainulaisista kuinka DNA testejä?

On, mutta vain Dienekes/Dodecad v3

Rannikolta http://i1075.photobucket.com/albums/w42 ... 3/dod1.jpg
Sisämaasta (Ruotsin saame-alueelta) http://i.imgur.com/qYALD.png?1
Vertailun vuoksi tavallinen pohjalainen poro (en minä) http://i1116.photobucket.com/albums/k57 ... pohja1.gif

Voiko tästä päätellä yhtään mitään edes kokeneena harrastajana? Olisi kyllä tärkeä saada sieltä isälinjat perattua.

Sigfrid kirjoitti:Jaska

Tässä ovat kuitenkin tieteelliset tulokset:
- Skandinaavit puhuvat Kvenlandista jo viikinkiajalla.
- Länsisuomalaisia muutti Peräpohjanrantaan vasta vuoden 1000 tienoilta alkaen.
= Vasta sen jälkeen suomenkieliset kainulaiset ovat voineet olla sama kansa kuin kveenit (sulautettuaan aiemman porukan).

Vaikka en pidäkään välttämättömänä muinaiskveenien suomenkielisyyttä, tai edes SU-kielisyyttä, niin mistä sinä tiedät, että ensimmäiset suomalaiset muuttivat alueelle vasta vuoden 1000 tienoolla. Et voi tietää sitä, kun sitä ei tiedä kukaan muukaan, jos et ole aikamatkaaja, jota epäilen.

Toiseksi, kainulaiset ja kvenit ovat voineet olla sama kansa jo ensimmäisellä vuosituhannella. Suomalainen nimitys "kainulaiset" ei edellytä tiettyä nykyisin tunnettua etniteettiä ensimmäisellä vuosituhannella, tai edes ennen vuotta 1300. Me puhumme ruotsalaisista ja venäläisisitä, vaikka he itse nimittivät itseään sveoiksi ja ruseiksi tms. Ts. väittelet juuri itseäsi vastaan, kun edellytät kanulaisen ja kveenien tarkoittaneen aina sitä mitä nyt ajatellaan niiden tarkoittavan. Torniojokilaakson kvenit ovat todennäköisesti saaneet nimensä jonkun vanhemman alueella vaikuttaneen kansan mukaan. Kainulaisten osalta totean, että Torniojoelta käsin juuri Kalix/Kainuujoen alueen asukkaita on kutsuttu kainuiksi, ei Pohjalaisia lahden itäpuolella. Itäsuomalaisten pohjalaisille antama nimitys kainulaiset voi sekin olla siirtymä, kutsuivathan he pohjalaisia myös ruotseiksi.

Ajattelet ilmeisesti, että suomalaista/suomenmaalaista historiaa ei ollut ennen vuotta 1000, vaikka arkeologia osoittaa yhteyksiä lahden yli jo rensimmäisellä vuosituhannella. No, ei tämä ole yllätys enää.

Looginen päättely ja lähteet viittaavat että he eivät olleet germaaneja, ainakaan kielellisesti, suomalaiset ja baltit jä jäljelle joista ensimmäinen todennäköisempi.

Thurisaz kirjoitti:

Looginen päättely ja lähteet viittaavat että he eivät olleet germaaneja, ainakaan kielellisesti, suomalaiset ja baltit jä jäljelle joista ensimmäinen todennäköisempi.

Olet harvinaisen oikeassa. Yritin vain edetä Jaskan kommentteja aukkoja katsellen. Hänen mukaansa historia alka vuodesta 1000

Onko kellään tältä Bjarmien evakko alueelta näytteitä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Malangen_(fjord)

Sigfrid kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:

Looginen päättely ja lähteet viittaavat että he eivät olleet germaaneja, ainakaan kielellisesti, suomalaiset ja baltit jä jäljelle joista ensimmäinen todennäköisempi.

Olet harvinaisen oikeassa. Yritin vain edetä Jaskan kommentteja aukkoja katsellen. Hänen mukaansa historia alka vuodesta 1000

Itse epäilen että virta pohjoiseen oli kova 500-1000 luvuilla Virosta mutta muualtakin, onko sinulla löytynyt mitään uusia kadonneita germaaneja? Esim Frankkien vainoja pakeni monikin eri suuntiin.

Thurisaz kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:

Looginen päättely ja lähteet viittaavat että he eivät olleet germaaneja, ainakaan kielellisesti, suomalaiset ja baltit jä jäljelle joista ensimmäinen todennäköisempi.

Olet harvinaisen oikeassa. Yritin vain edetä Jaskan kommentteja aukkoja katsellen. Hänen mukaansa historia alka vuodesta 1000

Itse epäilen että virta pohjoiseen oli kova 500-1000 luvuilla Virosta mutta muualtakin, onko sinulla löytynyt mitään uusia kadonneita germaaneja? Esim Frankkien vainoja pakeni monikin eri suuntiin.

Olen kyllä lukenut germaaneistakin, mutta asiaan pitänee suhtautua varauksella, ei kuitenkaan kieltäen mahdollisuutta. Mielestäni on kuitenkin selvää, että varsinaissuomalaiset, satakuntalaiset ja hämäläiset pitivät yhteyttä pohjoisene jo ensimmäisellä vuosituhannella. Jos Jaskan tapaan emme hyväksy pohjoisen muuttoliikettä tuona aikana, niin sitten voi sanoa heidän pitäneen yhteyttä. Sitten on kysyttävä, että keneen yhteyttä pidettiin, eikä asia muutu miksikään. Se on kuitenkin varmaa, että lahden yli oli yhteyksiä.

Kauppayhteydet Baltiaan vaikuttavat varmoilta.

Sigfrid kirjoitti:
Olen kyllä lukenut germaaneistakin, mutta asiaan pitänee suhtautua varauksella, ei kuitenkaan kieltäen mahdollisuutta. Mielestäni on kuitenkin selvää, että varsinaissuomalaiset, satakuntalaiset ja hämäläiset pitivät yhteyttä pohjoisene jo ensimmäisellä vuosituhannella. Jos Jaskan tapaan emme hyväksy pohjoisen muuttoliikettä tuona aikana, niin sitten voi sanoa heidän pitäneen yhteyttä. Sitten on kysyttävä, että keneen yhteyttä pidettiin, eikä asia muutu miksikään. Se on kuitenkin varmaa, että lahden yli oli yhteyksiä.

Kauppayhteydet Baltiaan vaikuttavat varmoilta.

Missä katsot itse kveenien/finnien ja norssien rajan menneen nykyisen ruotsin puolella vaikka 500 luvulla?

Thurisaz kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:
Olen kyllä lukenut germaaneistakin, mutta asiaan pitänee suhtautua varauksella, ei kuitenkaan kieltäen mahdollisuutta. Mielestäni on kuitenkin selvää, että varsinaissuomalaiset, satakuntalaiset ja hämäläiset pitivät yhteyttä pohjoisene jo ensimmäisellä vuosituhannella. Jos Jaskan tapaan emme hyväksy pohjoisen muuttoliikettä tuona aikana, niin sitten voi sanoa heidän pitäneen yhteyttä. Sitten on kysyttävä, että keneen yhteyttä pidettiin, eikä asia muutu miksikään. Se on kuitenkin varmaa, että lahden yli oli yhteyksiä.

Kauppayhteydet Baltiaan vaikuttavat varmoilta.

Missä katsot itse kveenien/finnien ja norssien rajan menneen nykyisen ruotsin puolella vaikka 500 luvulla?

Pitäisi kaivella arkeologiaa, mutta missä se Uplannin raja kulkikaan? Aika etelässä vielä Vendel-aikaan, siis vähän myöhemmin. Kysymykseen osaisivat vastata arkeologit. En suinkaan yritä esittää tietävämpää kuin olen. Vendel-aikaisia löytöjä on kuitenkin löydetty Pohjanmaalta, jossa oli tunnetusti asutusta. Jos yhteys olisi ollut Merenkurkun yli (yhteys meren yli Pohjanmaalle varmasti oli), niin se olisi ehkä ollut Norjasta, jolloin norssit olisivat olleet Etelä-Pohjanmaan tasolla ja kveenit siitä pohjoiseen eli Perämeren rannoilla. Kysymys ei luonnollisestikaan ollut suuresta määrästä väkeä.

Thurisaz kirjoitti:Looginen päättely ja lähteet viittaavat että he eivät olleet germaaneja, ainakaan kielellisesti, suomalaiset ja baltit jä jäljelle joista ensimmäinen todennäköisempi.

Mielestäni oikaiset. Vaihtoehtoja ovat mielestäni, myös paleot, saamenkielentuojat ja miksei bjarmitkin vai luetko nämä kaikki suomalaisiksi? Käsittääkseni tuo 1000 vuoden tienoille arvioitu suomalaisten tulo perustuu nimenomaan loogiseen päättelyyn ja saamenkielen leviämisen ajoitukseen = suomi levisi perässä. Kovin monta sataa vuotta aiemmin suomenkieliset eivät oikein ole voineet alueella laajasti olla.

jussipussi kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Looginen päättely ja lähteet viittaavat että he eivät olleet germaaneja, ainakaan kielellisesti, suomalaiset ja baltit jä jäljelle joista ensimmäinen todennäköisempi.

Mielestäni oikaiset. Vaihtoehtoja ovat mielestäni, myös paleot, saamenkielentuojat ja miksei bjarmitkin vai luetko nämä kaikki suomalaisiksi? Käsittääkseni tuo 1000 vuoden tienoille arvioitu suomalaisten tulo perustuu nimenomaan loogiseen päättelyyn ja saamenkielen leviämisen ajoitukseen = suomi levisi perässä. Kovin monta sataa vuotta aiemmin suomenkieliset eivät oikein ole voineet alueella laajasti olla.

Toki alueella oli muitakin, mutta kun kveeneistä puhutaan, niin ei kyse ei liene saameista. Paleokielen puhujista emme ilmeisesti tiedä juuri mitään.

Mitä aluetta tarkoitat kun viittaat suomalaisten tuloon saamepuhujien perässä noin vuonna 1000? Kysyn varmistaakseni ettemme kierrä kehää ja totea ettei ketään voinut olla ennen hämäläisiä, koska hämäläisiä ei ollut Torniojokilaaksossa ennen vuotta 1000.

Sigfrid kirjoitti:Toki alueella oli muitakin, mutta kun kveeneistä puhutaan, niin ei kyse ei liene saameista. Paleokielen puhujista emme ilmeisesti tiedä juuri mitään.

Mitä aluetta tarkoitat kun viittaat suomalaisten tuloon saamepuhujien perässä noin vuonna 1000? Kysyn varmistaakseni ettemme kierrä kehää ja totea ettei ketään voinut olla ennen hämäläisiä, koska hämäläisiä ei ollut Torniojokilaaksossa ennen vuotta 1000.

Tarkoitan tätä samaa Kvenlandin aluetta, vaikkapa Perämeren rannikkoa. En tarkoittanut tuota ajoitusta ihan noin. Saamenkielen leviäminen Etelä-Suomesta alkoi noin vuonna 0? Jonkin aikaa siinäkin on täytynyt mennä. Jos kovin paljon aikaistetaan suomalaisten tuloa tuosta vuodesta 1000, niin silloin suomi ja saame olisivat levinneet käytännössä yhtäjalkaa, se ei ilmeisesti ole nykykäsityksen mukaista.

Mikseivät saamenpuhujat sinusta sopisi kveeneiksi?

Minusta on muutamia asioita jotka puoltaisivat sitä:
- saamenkielisillä on täytynyt olla tehokas yhteiskuntajärjestys, koska kykenivät levittämään kielensä niin nopeasti niin laajalle
- molemmat kansat "katosivat"
- Norjalaisten silmissä suomenkieliset, paleot ja saamenkielentuojat ovat erottuneet: Finnit = paleot, saamenkieliset = kveenit, suomenkieliset=Kveenit jälkeen vuoden 1000. Näihin aikoihin kielentuojat ja finnit ovat sekoittuneet = nykyiset saamelaiset. Kveenit katosivat, samoin kielentuojat.

jussipussi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Toki alueella oli muitakin, mutta kun kveeneistä puhutaan, niin ei kyse ei liene saameista. Paleokielen puhujista emme ilmeisesti tiedä juuri mitään.

Mitä aluetta tarkoitat kun viittaat suomalaisten tuloon saamepuhujien perässä noin vuonna 1000? Kysyn varmistaakseni ettemme kierrä kehää ja totea ettei ketään voinut olla ennen hämäläisiä, koska hämäläisiä ei ollut Torniojokilaaksossa ennen vuotta 1000.

Tarkoitan tätä samaa Kvenlandin aluetta, vaikkapa Perämeren rannikkoa. En tarkoittanut tuota ajoitusta ihan noin. Saamenkielen leviäminen Etelä-Suomesta alkoi noin vuonna 0? Jonkin aikaa siinäkin on täytynyt mennä. Jos kovin paljon aikaistetaan suomalaisten tuloa tuosta vuodesta 1000, niin silloin suomi ja saame olisivat levinneet käytännössä yhtäjalkaa, se ei ilmeisesti ole nykykäsityksen mukaista.

Mikseivät saamenpuhujat sinusta sopisi kveeneiksi?

Minusta on muutamia asioita jotka puoltaisivat sitä:
- saamenkielisillä on täytynyt olla tehokas yhteiskuntajärjestys, koska kykenivät levittämään kielensä niin nopeasti niin laajalle
- molemmat kansat "katosivat"
- Norjalaisten silmissä suomenkieliset, paleot ja saamenkielentuojat ovat erottuneet: Finnit = paleot, saamenkieliset = kveenit, suomenkieliset=Kveenit jälkeen vuoden 1000. Näihin aikoihin paleot ja finnit ovat sekoittuneet = nykyiset saamelaiset. Kveenit katosivat, samoin kielentuojat.

Kyllähän ne saamenkielisetkin käyvät ensimmäisen vuosituhannen kveeneistä. Silloin tulisi erottaa toisistaan saamet ja saamet, lappalaiset ja saamet, paleot ja saamet, lappalaiset ja paleot. Ja ehkä vielä hajanaiset germaaniryhmätkin. Kieli ei ole tiedossa olevien "faktojen" pohjalta riittävä määrittelemään kveenejä, koska ne erottuivat, ainakin norjalaisille saagan mukaan omana ryhmänään. Norjalaiset eivät mainitse kieltä, joten se on voinut olla mikä tahansa edellämanituista, mutta norjalaisten kommenttien mukaan heillä oli jonkilainen kuningaskunta. Tämä yhteiskunnallinen järjestys onkin ainoa vihje heistä summittaisen maantieteen lisäksi. Mainittu kuningas oli nimeltään Faravid, joka on tulkittu germaaniseksi nimeksi. Siksi näen heidät saameista erillisenä ryhmänä, siis kielestä riippumatta omana ryhmänään. He eivät voineet olla pelkästään metsästyksestä, poronhoidosta tms. elinkeinosta elävä hajanainen ryhmä, vaan kiinteä klaani, joka harjoitti ns. "verotusta". Olisko tässä vihjeitä? Mutta toisaalta myös saamehistoria kertoo saamelaisten muinaisesta kuningaskunnasta...

Mietitään: Sinä ja useimmat ajattelette, että saamea puhunut kielentuojaväestö eli nykyisen saamestereorypian mukaan. Olenko oikeassa?

Minä taas arvelen että he oppivat eteläsuomen alueella germaaneilta raudankäsittelyn taidon. Tällä edulla ja järjestäytyneellä yhteisöllä he levittivät kielensä ja alueensa koko pohjolaan. Se metsästelevä ja marjasteleva ja varmaan porojakin hyödyntävä porukka oli paleot=finnit.

jussipussi kirjoitti:Mietitään: Sinä ja useimmat ajattelette, että saamea puhunut kielentuojaväestö eli nykyisen saamestereorypian mukaan. Olenko oikeassa?

Minä taas arvelen että he oppivat eteläsuomen alueella germaaneilta raudankäsittelyn taidon. Tällä edulla ja järjestäytyneellä yhteisöllä he levittivät kielensä ja alueensa koko pohjolaan. Se metsästelevä ja marjasteleva ja varmaan porojakin hyödyntävä porukka oli paleot=finnit.

Näin voi olla, ainakin jossain muodossa.