Sigfrid kirjoitti:Yritin vain edetä Jaskan kommentteja aukkoja katsellen. Hänen mukaansa historia alka vuodesta 1000
Voi palikka, ainoat aukot ovat sinun ymmärryskyvyssäsi.
historia alkaa silloin kun alueelta alkaa olla säännöllisiä kirjoitettuja lähteitä. Suomessa se alkaa siis selvästi 1000-luvun jälkeen, etelämpänä Euroopassa sitä ennen.
Kompastut täydellisesti omaan virhetulkintaasi:
Vuoden 1000 tienoo Peräpohjan länsisuomalaisasutuksen alkuna perustuu Jouko Vahtolan paikannimistötutkimuksiin, ei mihinkään ennalta päätettyyn historialliseen rajaan!Peräpohjassa historiallinen aika alkaa vasta 1300-luvulla, kun Ruotsin kruunun vaikutusvalta leviää alueelle. Olet todella tietämätön, jos luulet historiallisen ajan alkaneen vuonna 1000.
Thurisaz kirjoitti:Itse epäilen että virta pohjoiseen oli kova 500-1000 luvuilla Virosta mutta muualtakin, onko sinulla löytynyt mitään uusia kadonneita germaaneja? Esim Frankkien vainoja pakeni monikin eri suuntiin.
Epäily ei kylläkään tieteessä riitä perusteluksi. Onko sinulla osoittaa arkeologisia vaikutusaaltoja Virosta, muualta Baltiasta tai Frankiasta Peräpohjanrantaan? Minun tiedossani ei moisia ole. Sen sijaan Länsi-Suomesta ja Skandinaviasta on sinne ollut yhteyksiä jo keskisellä rautakaudella, mutta nuo vaikutukset eivät näytä vielä riittäneen levittämään alueelle uutta kieltä.
Sigfrid kirjoitti:Mielestäni on kuitenkin selvää, että varsinaissuomalaiset, satakuntalaiset ja hämäläiset pitivät yhteyttä pohjoisene jo ensimmäisellä vuosituhannella. Jos Jaskan tapaan emme hyväksy pohjoisen muuttoliikettä tuona aikana, niin sitten voi sanoa heidän pitäneen yhteyttä. Sitten on kysyttävä, että keneen yhteyttä pidettiin, eikä asia muutu miksikään. Se on kuitenkin varmaa, että lahden yli oli yhteyksiä.
Hienoa että pystyt ymmärtämään, että yhteys voi olla heikompi kuin massamuutto tai muu kielen leviämisen mahdollistava prosessi. Varmasti yksittäisiä muuttajia on rautakaudella ollut, mutta länsisuomalaisen kielen leviäminen on tapahtunut vasta vuoden 1000 tienoilla, muinaisnorjalaisen ilmeisesti sitä vähän aikaisemmin, ja saamen vieläkin aikaisemmin.
Sigfrid kirjoitti:Kauppayhteydet Baltiaan vaikuttavat varmoilta.
Minkä alueen kauppayhteydet? Onko sinulla arkeologisia todisteita Baltian ja Peräpohjan yhteyksistä vai?
Sigfrid kirjoitti:Toki alueella oli muitakin, mutta kun kveeneistä puhutaan, niin ei kyse ei liene saameista. Paleokielen puhujista emme ilmeisesti tiedä juuri mitään.
Kuten edellisissä viesteissäni kerroin, niin suomalaisia todennäköisemmin ensimmäisen vuosituhannen Kvenlandia asuttivat:
1. saamelaiset
2. paleoeurooppalaiset
3. muinaisnorjalaiset
Sinä vain jostain syystä haluat uskoa suomenkielisten varhaiseen läsnäoloon alueella, koska et ole lukenut Jouko Vahtolan paikannimistöntutkimukseen perustuvaa asutushistoriallista väitöskirjaa etkä ollut tietoinen noista muistakaan mainitsemistani – saamelaisten sentään luultavasti tiesit asuneen siellä, mutta jostain syystä et näe heitä Kvenlandin asukkaina. Miksi? Rasismia?
Sigfrid kirjoitti:Norjalaiset eivät mainitse kieltä, joten se on voinut olla mikä tahansa edellä manituista, mutta norjalaisten kommenttien mukaan heillä oli jonkilainen kuningaskunta. Tämä yhteiskunnallinen järjestys onkin ainoa vihje heistä summittaisen maantieteen lisäksi. Mainittu kuningas oli nimeltään Faravid, joka on tulkittu germaaniseksi nimeksi. Siksi näen heidät saameista erillisenä ryhmänä, siis kielestä riippumatta omana ryhmänään. He eivät voineet olla pelkästään metsästyksestä, poronhoidosta tms. elinkeinosta elävä hajanainen ryhmä, vaan kiinteä klaani, joka harjoitti ns. "verotusta". Olisko tässä vihjeitä? Mutta toisaalta myös saamehistoria kertoo saamelaisten muinaisesta kuningaskunnasta...
Suurporonhoito syntyi vasta keskiajalla, joten sillä ei ole mitään tekemistä rautakauden saamelaisten kanssa. Rannikon asukkailla oli tiiviimmät kontaktit etäisempien seutujen kauppiaisiin, joilta vieraita vaikutteita omaksuttiin, eikä ole mitään syytä sulkea pois saamenkielisiä rautakauden Kvenlandin asuttajina.
Rannikon saamenkieliset ovat voineet naapureidensa mallin mukaan perustaa "kuningaskunnan" aivan yhtä hyvin kuin minkä muun tahansa kieliset. Aivan kuten "suomenkieliset" eivät asuneet rautakaudella yhtenä valtiona tai edes heimona, ei saamelaistenkaan ole syytä olettaa niin tehneen.
Rannikolla tietysti helpon tavoitettavuuden vuoksi tulokaskielet (suomi, ruotsi) sitten pääsivät keskiajalla valtaan, kun taas vaikeakulkuisilla tuntureilla tai vuorilla ja niiden takana vanha kieli säilyy yleensäkin pidempään.
Jussipussilla on ihan uskottava näkemys saamen kielen leviämistä koskien.