Kinaporin kalifi kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Liivin diftongisaatio on mitä ilmeisimminkin peräisin latviasta. Uuden, Petri Kalliolta kuulemani näkemyksen mukaan liivin diftongisaatio voitaisiin jopa ajoittaa vasta Kuurinmaan liivin ja salatsinliivin eriytymisen jälkeiseksi, n. 1500-luvulle; löytyy nimittäin sanoja kuten *konna > kliv. kūona ~ sliv. kona, joissa diftongisaatio esiintyy sellaisissa pitkissä vokaaleissa, joita on syntynyt vain kuurinliiviin. Myös liivin myöhäiskeskiajalle ajoittuva umlaut on varhaisempi kuin diftongisaatio. Eli mahdollisilla 800-lukulaisilla muuttajilla tässä on tuskin mitään relevanssia.
Kuulostaa varsin mahdolliselta mutta eikö tässä taas ole ongelmana se, että Salatsin alue on liivin ja eteläviron sekoitusalue ja liivi on siellä esillä oikeastaan vain substraattina etelävirossa?
Ei ole. Varhaiset Liivinmaan reportaasit sotkivat liivin ja eteläviron toisiinsa sujuvasti (yksi sen murteista jopa tunnetaan nimellä "leivu", jonka tosiaan voi epäillä pohjautuvan liiviläiseen substraattiin), mutta salatsinliivistä Sjögrenin vielä 1800-luvun puolessavälissä kokoamat systemaattiset aineistot ovat selvästi nimenomaan liiviä eivätkä mitään sekakieltä. Esim. 'konna' on eteläviroksi kunn, ja tätä ei luulisi tumpelommankaan tutkijan vahingossa kirjoittavan tuossa salatsinliivin asussa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:juuri Viron länsirannikolta ja itäiseltä Saarenmaalla odottaisi löytyvän liiviläisen substraatin, ihan maantieteen pohjalta.
Ihan uskottavaa juu. Mutta mahtaako onnistua sopivalla aikasyvyydellä?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielestäni taloudellisin selitys diftongeille on liiville (siirtolaisten tuomien vaikutteiden tasolla) ja pohjoiselle rannikkomurteelle yhteinen aikaisempi balttivaikutteinen innovaatiokeskus jossain Suomenlahden pohjukan vaiheilla, viereinen Pihkovan aluehan on tiettävästi on vaihtanut kieltään aika ajoin baltin ja uralin välillä. Diftongisaatio on mahdollisesti omaksuttu baltista vasta vepsän irtoamisen jälkeen, arvaan että ajoitus olisi noin 500 jaa. Myöhäiskantasuomi olisi taas jo siten edustanut hajonneita murteita, että varsinainen viro ei olisi omaksunut diftongeja, mutta ne olisivat olleet läsnä siinä murteessa, jota puhuttiin Narvajoen suiston ympärillä. Täältä diftongisaatio olisi levinnyt myös Suomen alueelle ja IMS-Hämeeseen.
Toisaalta jos diftongiutumisen syntyaluetta olisi ollut Narvan suisto, niin tällöin on pikku pakko olettaa, että ne olisivat inkeroisesta ja vatjasta tosiaan sekundäärisesti hävinneet. Ja jos sieltä, niin miksei myös virosta?
Virossahan esiintyy myös yleispätevä korkeiden vokaalien madallussääntö, esim.
*lugun > *luɣon > *luon > loo 'luvun'
*tuban > *tuβan > *tuan > toa 'tuvan'
*tugën > *tuɣen > *tuen > toe 'tuen'
*igän > *iɣan > *ian > ea 'iän'
Voi myös epäillä, oliko baltissakaan diftongeja vielä noin aikaisin. Lyhyen googlettamisen tuloksena sain kasaan, että baltissa /ie uo/ esiintyvät vain latviassa ja liettuan sisämaamurteissa, ja ovat kehittyneet vasta nasaalivokaalien synnyn ja kadon jälkeen, eli vaikuttavat suhteellisen myöhäsyntyisiltä. Latvian ja liettuan eron ajoituksesta en (vielä!) tiedä tarkemmin, mutta Wikipedia tarjoaa 800-lukua.
Siitä toki olen samaa mieltä, että diftongisaation aikaisempaa esiintymistä vepsässä ei oikein kannata olettaa. Saamelaiskielten historia osoittaa, että vokaalin lyhentyminen ei yleensä riitä poistamaan diftongiutumista, vaan tuloksena odottaisi olevan vokaalin joka on lyhyt mutta edelleen diftongi.
(Ohimennen, oletan myös, että liki kaikkialla saamessa tavattavat /ie uo/ ovat vasta myöhäistä suomalais/karjalaisvaikutusta. Aukkoisemmin edustuvat /ea oa/ sen sijaan voisivat olla vanhempia, ehkä jopa kantasaamelaisia.)
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä asia on esillä omilla sanoillasi: "En tiedä noiden viron palu-paikannimien levikkiä, mutta jos jotain vanhempia uralilaisia kieliä Virosta pitäisi kaivella, niin ehdottaisin ettei mennä merta edemmäksi kalaan & harkitaan ensin vaikka liiviläistä substraattia." Jos levikkialue oli Kaakkois-Viro, se vastaisi myös diftongisaation leviämisreittiä, "liiviläistä substraattialuetta".
En tainnut mainita murremaantieteen faktoja tarpeeksi selvästi. Diftongisaatio Viron murteissa ei suinkaan rajoitu länsirannikolla/Saarenmaalle; se on esiintynyt myös liki kaikissa pohjoisrannikon murteissa (ainoastaan Tallinnaa ja Paldiskinlahtea lukuunottamatta), sekä Peipsijärven länsirannalla puhutussa, vatjalle läheistä sukua olevassa Kodaveren murteessa. Nykytilannetta en toki tiedä, kirjaviron diftongittomuus on voinut viimeisten 100-150 vuoden aikana hävittää paljonkin vanhoja murremuotoja…
(Niin, ja "Kaakkois-Virolla" tarkoitin tietenkin Lounais-Viroa. Pahoittelen.)