TTJ kirjoitti:Hesarin kuukausiliitteessä mainio suomalaisesta 'metsäläismyytistä', joka katsotaan (ei toki vallan väärin) romantiikan ajan tuotteeksi, niinkuin moni muukin kansallinen myytti. Oma näkemykseni tosin on että 'metsäläisyyteen' vaikutti isojako, joka etenkin syrjäseuduilla tuotti hyvin hajanaisia yhteisöjä. Etenkin Lapissa tilat saattoivat hyvinkin olla kymmenen kilometrin päässä toisistaan.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Mek%C3%B6+mets%C3%A4l%C3%A4isi%C3%A4/a1369879518517
Ilkka Malmberg kirjoitti:Metsäsuhteemme on ideologisen kasvatuksen tulosta. 1800-luvun puolivälissä suomenmielinen sivistyneistö alkoi rakentaa Suomelle omaa identiteettiä. Sen piti olla erilainen kuin Ruotsin. Siksi läntisen Suomen pelto- ja kylämaisemat eivät kelvanneet, vaikka valtaosa suomalaisista asui sellaisessa maisemassa. Se näytti liiaksi Ruotsilta tai Keski-Euroopalta. Mutta idässä oli erilaista, syviä metsiä.
Samaan aikaan Eurooppa intoili romantiikasta. Alpit ja Skotlannin nummet olivat muotia Ihailtiin jaloja villejä ja koskematonta luontoa vuorenhuippuja, koskien kuohuja ja "aitoja" ihmisiä.
Samoihin aikoihin Elias Lönnrot vaelsi syvälle idän mystisiin metsiin ja nostatti suuren Kalevala-innostuksen. Siellä, aarnimetsien kohdussa, oli urotekoja tekevien sankarien alkukoti.
sumu kirjoitti:Se että osassa maata kylät ovat olleet ryhmä kyliä ei viellä toista sen puolesta etteikö ihmisten menttaliteetti olisi ollut jotenkin pois metsistä sata vuotta sitten
Pystynen kirjoitti:Metsäläisidentiteettiä olen viime aikoina useammin nähnyt enemmän ankkuroitavan kaukaisempaan menneisyyteen, jonnekin hamaan kantauraliin, kuin perinteiseen Ruotsin vallan maaseutuelämään. Periaatteessa sitä voisi pohjata myös hieman lähemmäs suomen kieltä edeltävään "järviseutusaamelaiseen" elämäntapaan. Luulen että tämä ei silti olisi kovin suurta suosiota keräävä kansallinen kertomus.
TTJ kirjoitti:
Ilman muuta, entisajan maatalouteenhan kuului myös eränkäynti, ja ne olivat pitkiä reissuja tiettömään korpeen. Nautintametsämaat tai kalastusjärvi saattoi hyvinkin olla sadan kilometrin päässä. Mutta nekin reissut tehtiin isoilla porukoilla, tämä kansallisromanttinen kuva yksinäisestä Jussista kuokan kanssa isolla suolla, lähin naapuri peninkulmien päässä, ei kuitenkaan kovin hyvin pidä paikkaansa.
miksu68 kirjoitti:Lapissa: Sodankylässä, Savukoskella ja Kuolajärvellä (nyk. Sallassa) oli paljon omavaraisia yksinäistaloja ,joiden välinen etäisyys saattoi olla kymmeniä kilometrejä. Nämä yksittäistalot muodostivat oman pienen "kylänsä", koska väkeähän saattoi olla talossa isäntäperheen lisäksi piiat ja rengit, isännän ja emännän sisarusten perheitä sekä isovanhempia.
Näissä taloissa lähes kaikki tehtiin itse.
mh kirjoitti:Jukka Korpela kirjoitti viime vuonna Historialliseen aikakauskirjaan (3/2012) artikkelin "Sisä-Suomen asuttaminen ja väestön kasvu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa". Siinä todetaan Suomen nykyisen alueen jakautuneen vielä 1600-luvulla kahteen talousalueeseen, toinen viljely- ja toinen erä-/metsätaloutta. Tuolla on vähän keskustelua ja linkki skannattuun artikkeliin.
Eli kysymys "mitä suomalaiset olivat" on sinällään harhaanjohtava, koska halutaan etsiä jotain yhtenäiskulttuurista "suomalaisuutta" tilanteesta, josta sitä on vaikea löytää. Näin ollen mikä tahansa suora vastaus on väärä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa