Sami Raninen kirjoitti:Veneiden vaihtojärjestelmät voivat olla oikeakin selitys, vaikka on kyllä vaikea keksiä, miten semmoisista saataisiin todisteita.
Pirkkalaisten osalta ei venevaihtoja varmaankaan voi todistaa, mutta yleisellä tasolla sellaisesta on paljon vihjeitä.
Maalaisjärjellä ajatellen siinä on tietysti ollut puntarointia, että onko pienempi vaiva mennä kaikki osuudet kevyellä, mutta isoille vesille sopimattomalla veneellä, ja raahata sitä mukana vedenjakajilla jopa peninkulmien matkoja, vai onko pienempi vaiva rakentaa tai ostaa matkan eri osuuksille erilliset ja mahdollisimman tarkoituksenmukaiset veneet. Mitä useammin toistuva matka, sitä enemmän vaaka kallistuu erillisiin veneisiin.
Kyröläisillä (Hämeenkyrö) oli jonkin teoksen mukaan eräkaudella venevalkama Näsijärvellä. Paikan nimi on yhä Kyrönlahti. Sen ja Kyrösjärven välinen maayhteys oli nimeltään Hämeentaipale, mikä sekin näkyy yhä paikannimenä Kyrösjärven puolella.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 00&lang=fiVielä 1900-luvulla on kirkkomatkoja tehty siten, että jos matkalla on on ollut useampia järviä, niin niissä jokaisessa on ollut eri vene.
Pienet kannakset ovat eri juttu, niiden yli on vedetty isojakin veneitä mennen tullen, ja ylellisimmissä paikoissa oli rakennettuna telatiet tai kaivettu harjua matalammaksi.
Sami Raninen kirjoitti:Olisiko meriveneet saaneet odottaa talven yli jollain autiolla saarella? Vaikka toisaalta, kukas siellä saaressa olisi käynyt ilkivaltaa tekemässä purjehduskauden ulkopuolella.
Meriveneet, siis viikinkityyppiset tai pienemmät, ovat arvokkaita vihollisen tuhottavaksi. Kai niitä olisi kätketty saareen tai soudettu jokea vähän ylös ja vedetty 150m pusikkoon talaksen alle. Paikallisväestön tuki ja myötämielisyys siinä tarvitaan. Kuten nykyisin, kun etelän miehen ökyvene jätetään huvilan rantaan Inarinjärvelle.
[/quote]
Sami Raninen kirjoitti:Mainittakoon että skandinaavien matkat Venäjän jokireiteillä perustuivat nykykäsityksen mukaan usein juuri menopelien vaihtojärjestelmiin. Ainakaan isoja laivoja ei todennäköisesti siirretty vesistöstä toiseen.
Erittäin uskottavaa. Vedenjakajille olisi helposti saattanut syntyä ammattikunta, joka roudaa kamaa jokilatvalta toiselle. Jos siinä on ollut kärrytie, niin hevosmies on lyönyt rahoiksi.
Sami Raninen kirjoitti: Pienten veneiden kuskaaminen maakannasten yli on kaikille tuttua perinnettä, mutta luultavasti myös erilaiset vesiliikenne- ja talvitieyhdistelmät olivat käytössä pitkillä matkoilla.
Niin. Ja usein vesitie taipaleineen ja talvitie olivatkin täysin samoja reittejä - kuten myös niillä kirkkomatkoilla.