Sami Raninen kirjoitti:Lisätään vielä, että ei mullakaan mitään fiiniä sukutaustaa ole. Samoja nälkäisiä turpeenpuskijoita ne esi-isät oli minulla kuin muillakin. Mä vain en pysty henkilökohtaisesti tuntemaan mitään kulttuurista yhteyttä sellaiseen agraariyhteisöön, joka on kadonnut aikapäivät sitten. Jos joku toinen pystyy, niin en todellakaan ole kieltämässä tai tuomitsemassa. Mutta itse koen, että biologisesti olen sellaisen yhteisön jälkeläinen, kun taas kulttuurisesti olen jotain ihan muuta. Mä olen kaupungissa syntynyt ja kasvanut ja tienaan elantoni pääasiassa kirjoittamalla. Teeskentelyähän se olisi, jos identifioisin itseni johonkin karhunkaatajan tai korvenraivaajan arkkityyppiin.
Jaska kirjoitti:Tässä ketjussa saa huutaa julki pisteitään - jos kehtaa...
Ealli kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tässä ketjussa saa huutaa julki pisteitään - jos kehtaa...
22. Apuuva.
Toivottavasti kovin kansallismieliset ei voita vaaleissa. Pitää hakea siinä tapauksessa Norjasta turvapaikkaa. Joutavat rikkaat elättää myös tällaiset melkein skandinaavit
Jaska kirjoitti:Loistava tulos!
Jaska kirjoitti:Kuten edeltävästä viestistäni näkyy, en kuvittele olevani suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen vaan pikemminkin suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen - pakkoruotsiketjussa korostin siis ummikkosuomalaista talonpoikaiskulttuuria siinä mielessä, että ruotsinkielinen kulttuuri on minulle tyystin vieras.
Sami Raninen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kuten edeltävästä viestistäni näkyy, en kuvittele olevani suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen vaan pikemminkin suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen - pakkoruotsiketjussa korostin siis ummikkosuomalaista talonpoikaiskulttuuria siinä mielessä, että ruotsinkielinen kulttuuri on minulle tyystin vieras.
Itse asiassa en ymmärrä mitä eroa on suomalaisella talonpoikaiskulttuurilla ja suomalaisella talonpoikaiskulttuurilla.
Sami Raninen kirjoitti:Historiallisessa mielessä on toki syytä muistaa, että suurin osa Suomen ruotsinkielisistäkin on elänyt ihan muussa kulttuurissa kuin siinä sivistys- tai säätyläiskulttuurissa. Aliravittuja maaseudun pieneläjiä, köyhiä kalastajia ja 14 tunnin työpäiviä paiskineita tehtaantyttöjä nekin enimmäkseen olivat. Ja vastaavasti suomenkielistä herrasväenkulttuuria on ollut jo 1800-luvun lopulla, jolloin syntyi fennomaaninen liikemieskunta ja akateeminen oppineisto.
Kielieron korostaminen voi sikäli osua harhaan, että selvin jakolinja kulki ennen vanhaan ja kulkee luultavasti nykyisinkin herrasväen ja rahvaan eikä kieliryhmien välillä.
Pystynen kirjoitti:Testi on hauska, todettakoon. Pikaisella silmäyksellä joukossa on 12 sanaa, jotka edes luulen tunnistavani. Näistä elävässä kielessä olen tainnut tavata käytettävän ehkä kolmea
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Testi on hauska, todettakoon. Pikaisella silmäyksellä joukossa on 12 sanaa, jotka edes luulen tunnistavani. Näistä elävässä kielessä olen tainnut tavata käytettävän ehkä kolmea
Sanotaan että eskimoilla on valtavasti sanoja lumelle ja jäälle... Tuota koostaessani huomasin, että suomesta voisi löytyä yllättävän paljon sanoja (löysälle) ulosteelle - tuonkin testin otokseen niitä sattui kolme. Jahka viimeiset 12 osaa Suomen murteiden sanakirjasta ilmestyvät, voisi nuokin tärkeät sanat kaivaa esiin. Aihe näyttäisi hyvältä apurahahakemuksessa...
Jaska kirjoitti:Oma hauskuutensa tietysti on, että aina selityskään ei ymmärry - muistan kun joskus nuorena löysin etymologisesta sanakirjasta sanan ketara: sen merkitys oli 'reen kaplas'. Ei ihan auennut mistä on kyse.
Pystynen kirjoitti:Kielitieteiden yhdeksäs käsky tainnut jäädä kertaamatta? Älä anna väärää todistusta eskimoiden meteorologisesta sanastosta.
Taavetti kirjoitti:Yllättävän paljon on lumisanoja Suomenkin kielessä, kun sitä alkaa perusteellisemmin selvittämään. Esimerkiksi vaikka hiutale, kinos, hanki, sohjo, hyyhmä, kide, kantohanki ja monia, jotka ehkä ymmärtää lumisanoiksi vain asian yhteydestä tai tietona niiden erityismerkityksistä ammattikielessä. Unohduksiin ovat tainneet jäädä sellaiset entisten tukinajajien kiusat kuin paatto ja muutamat muut umpihangessa reen eteen kasaantuvaa lunta tarkoittavat sanat, koska niitä ei ole vuosikymmeniin tarvinnut käyttää.
Nämä esimerkit ovat omia muistojani eri ajoilta, itse ilmiöön, suomalaisten lumisanojen runsaudesta, kiinnitin huomiota muutama kuukausi sitten kuulemani esitelmän herättämänä.
Taavetti kirjoitti:Jaska kirjoitti:Oma hauskuutensa tietysti on, että aina selityskään ei ymmärry - muistan kun joskus nuorena löysin etymologisesta sanakirjasta sanan ketara: sen merkitys oli 'reen kaplas'. Ei ihan auennut mistä on kyse.
Kaiketi jo tiedät, mikä on reen kaplas? Sen yhdistyminen ketaraan oli sen sijaan minulle uutta. Olen mieltänyt ketaran erääksi raajaa tarkoittavaksi ilmaisuksi, jollainen toki kaplaskin tavallaan on.
Jaska kirjoitti:Joo, räntä ja tykky voidaan lisätä listaan. Paatto on minulle uusi tuttavuus.
Oliko kyseessä ihan lumisanaesitelmä vai sivuttiinko siinä vain aihetta?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 39 vierailijaa