Asutusyksiköiden jäljittäminen

Arkeologia tutkii menneisyyttä fyysisten muinaisjäännösten kautta.

Asutusyksiköiden jäljittäminen

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Kesä 2011 02:53

Arkeologiassa rautakautisia asutusyksikköjä (~ maatiloja) on jäljitetty lähinnä kalmistojen perusteella, koska asuinpaikkoja on käsittääkseni löydetty suhteellisen vähän. Nyt kuitenkin kehitellään mielenkiintoista menetelmää, jossa hyödynnetään useita erilaisia riippumattomia tekijöitä. Seuraava katsaus on oma referaattini Akuliina Aartolahden kirjoituksesta "Rautakauden Sysmässä asutusyksiköitä metsästämässä" (Muinaistutkija 2/2011).

Kaikkien Sysmän viikinkiajan muinaisjäännösten perusteella saadaan peräti 25 mahdollista alueellisesti eroavaa, samanaikaista asutusyksikköä, olisi niitä kalmistojen perusteella vain 7. Tästä kuvaa voidaan tarkentaa lisätekijöiden avulla.

1. Lähin naapuri -analyysi

Tässä menetelmässä kaikkien muinaisjäännösten sijoittumisesta jonkin laskennallisen mallin avulla (jota artikkelissa ei avata vaan annetaan lähdeviitteitä) Sysmään saadaan 15 mahdollista ja lisäksi 5 epävarmaa asutusyksikköä.

2. Asutusyksikkö ympäristössään

Monien ympäristötekijöiden on nähty toistuvan säännöllisesti tunnettujen asutusyksikköjen kohdalla: esimerkiksi moreenimaita on vältelty ja savimaita suosittu, ja matka lähimmälle kuppikivelle on alle kilometri, useimmiten paljon vähemmänkin; lisäksi viljeltyjen maiden osuus on yli puolet kaikesta maa-alasta. Tässä analyysissa edellisen kohdan asutusyksiköistä 13:a voidaan pitää mahdollisena ympäristötekijöiden perusteella.

3. Verotiedoista asutusyksikkö

1500-luvulla talomäärältään suurimmat kylät ovat samoja, joiden alueelta tunnetaan rautakautisia muinaisjäännöksiä. 1500-luvusta voidaan lähteä taaksepäin kun hyödynnetään arvioitua väestönkasvua vuodessa. Mikäli tämä oli 0,3 %, oli viikinkiajan Sysmässä lähes 200 henkilöä ja noin 24 tai 25 asutusyksikköä (8 per talo), jos se taas oli 0,4 %, oli Sysmässä noin 115 henkeä ja 14 tai 15 asutusyksikköä.

Eri menetelmien tulokset ovat samansuuntaisia: kalmistojen perusteella arvioidun 7 asutusyksikön sijasta Sysmässä näyttäisi viikinkiajalla olleen tuplasti asutusyksikköjä. Osa kalmistoista on ehkä tuhoutunut tai jäänyt löytymättä, tai sitten samaa kalmistoa on käyttänyt useampi asutusyksikkö.

Itse ainakin vakuutuin siitä, että tällaisella monimuuttujamenetelmällä tavoitetaan lähempänä muinaista todellisuutta oleva asutusyksikköjen lukumäärä kuin pelkästään kalmistojen perusteella.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Thurisaz » 26 Heinä 2013 23:44

Uskon että luvut ovat edelleen alakanttiin tai muut arvioivat ylöspäin.

Islannista olen lukenut arvion 60.000 ja Norjasta 200.000.

Jos ne pitävät paikkansa en näe miksi Suomessa ei olisi ollut vähintään saman verran asukkaita kuin Norjassa, pikemminkin enemmän.

Rutot ja nälänhädät iskivät pahimmin kirkon ja kruunun verottamaan kansaan, suurin tappaja Suomessa on ollut verotuksen sapuminen.

Norjan arvio perustui muistaakseni 10-20 henkeen per talokunta.
Thurisaz
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 854
Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07

Re: Asutusyksiköiden jäljittäminen

ViestiKirjoittaja aikalainen » 27 Heinä 2013 10:12

Seuraava katsaus on oma referaattini Akuliina Aartolahden kirjoituksesta "Rautakauden Sysmässä asutusyksiköitä metsästämässä" (Muinaistutkija 2/2011).
---
1500-luvulla talomäärältään suurimmat kylät ovat samoja, joiden alueelta tunnetaan rautakautisia muinaisjäännöksiä. 1500-luvusta voidaan lähteä taaksepäin kun hyödynnetään arvioitua väestönkasvua vuodessa. Mikäli tämä oli 0,3 %, oli viikinkiajan Sysmässä lähes 200 henkilöä ja noin 24 tai 25 asutusyksikköä (8 per talo), jos se taas oli 0,4 %, oli Sysmässä noin 115 henkeä ja 14 tai 15 asutusyksikköä.

Artikkelin perusidea on oivaltava. Yksityiskohtana pielessä on kuitenkin tämä väestökasvu laskenta, jossa oletetaan kasvuprosentti vakioksi. Väkilukua rajoittavana tekijänä on nimittäin seudulta saatava ravinto, joten väestökasvu on voimakkaasti kytkoksissä seudun ravintolähteiden määrän kasvuun. Jos ruokaa riittää, niin väkiluku voi helposti kaksinkertaistua sukupolvessa, mutta sitten kun ravintolähteet on saatu täysin hyödynnetyiksi, väkiluku tasaantuu.

Sysmässäkin ensin on raivattu parhaat paikat pelloiksi (tai kaskiksi), jolloin väkiluku on ollut hurjassa kasvussa, sen jälkeen vähätuottoisempia peltoja (kaskia), mikä on hidastanut väestökasvua ja sitten ei enää ollenkaan, jolloin väkiluku on vakiintunut. Kunnes taas on keksitty jokin uusi viljelymenetelmä (kuten huuhtakaski), joka on lisännyt ravinnon määrää, jolloin edellinen kuvio on toistunut jossain laajuudessa. Tasainen kasvuprosentti on virheellinen oletus.

Muokkaus: korjattu virheellinen sana
Viimeksi muokannut aikalainen päivämäärä 28 Heinä 2013 09:30, muokattu yhteensä 1 kerran
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja aikalainen » 27 Heinä 2013 10:22

Thurisaz kirjoitti:Rutot ja nälänhädät iskivät pahimmin kirkon ja kruunun verottamaan kansaan, suurin tappaja Suomessa on ollut verotuksen sapuminen.

Pidätkö verotusta vielä nykyäänkin kansanterveydellisenä ongelmana?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Thurisaz » 27 Heinä 2013 16:57

aikalainen kirjoitti:
Thurisaz kirjoitti:Rutot ja nälänhädät iskivät pahimmin kirkon ja kruunun verottamaan kansaan, suurin tappaja Suomessa on ollut verotuksen sapuminen.

Pidätkö verotusta vielä nykyäänkin kansanterveydellisenä ongelmana?


Sikäli kun sillä ylläpidetään yhteisvastuullista terveydenhuoltoa niille jotka juovat ja syövät itsensä huonoon kuntoon.
Thurisaz
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 854
Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Heinä 2013 06:14

Thurisaz kirjoitti:Islannista olen lukenut arvion 60.000 ja Norjasta 200.000.

Jos ne pitävät paikkansa en näe miksi Suomessa ei olisi ollut vähintään saman verran asukkaita kuin Norjassa, pikemminkin enemmän.

Puhutko nyt asukasluvusta? Ja jos, niin miltä aikakaudelta?

Olosuhteet ja maatalouden elinkeinokulttuuri lienevät olleet samankaltaiset, joten asukkaita per verotila tai asutusyksikkö lienee suunnilleen saman verran pohjoismaissa. Kuitenkin tiedetään keskiajan verotettavista yksiköistä, että Suomessa niitä on keskiajan alussa ollut noin puolet vähemmän kuin Virossa, ja Ruotsissa kaikkein eniten.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Arkeologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa