aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoinen tieto. Tiedon oikeisiin mittasuhteisiin asettamiseksi pitäisi myös tietää, oliko koltilla jokin sellainen elinkeino, joka itsessään oli suurporonhoitoon verrattava hyödyiltään, ja siksi jarrutti sellaiseen siirtymistä, vai levisikö suurporonhoito kaikkialla hitaasti.
Poronhoito näyttää levinneen suhteellisen nopeasti tunturisaamelaisalueella, ja huomattavasti hitaammin metsä- ja kalastajasaamelaisten alueelle. Jälkimmäiset näyttävät omaksuneen suurporonhoidon vasta sitten kun oli pakko, villipeuran hävitessä (joka oli osin suurporonhoidon syytä). Suomalaiset olivat vielä hitaampia omaksumaan suurporonhoitoa ja yleisesti ottaen rupesivat harrastamaan sitä vasta tunturisaamelaisten levitessä heidän alueilleen. Kolttien ja yleensäkin Kuolan saamelaisten myöhäistä siirtymistä suurporonhoitoon ei siis ilmeisesti tarvitse selittää muulla kuin kulttuurillisella ja maantieteellisellä etäisyydellä.
Suurporonhoito on siis kiistatta ollut sentapainen merkittävä elinkeinoinnovaatio kuin kuvailet, sillä se johti suoraan tunturisaamelaiseen muuttoliikkeeseen ja ekspansioon. Se ei ole kuitenkaan levinnyt naapurikansojen keskuuteen yhtä nopeasti: omista elinkeinoista ei niin vain luovuta vain siksi että naapurissa asuvat vieraskieliset ovat keksineet muka jotain uutta. Näyttää että poronhoito ainakin suomalaisten keskuudessa on usein tarvinnut sukupolven vaihdoksen, eli porosaamelaisten saavuttua alueelle paikalliset nuoret ovat voineet omaksua poronhoidon. Jaskan puheita tarkentelen sen verran että suurporonhoito on toki mahdollinen metsäalueellakin, suurin osa poronhoitoaluettahan on nykyään metsäistä! Vain sellainen nomadinen poronhoito jota tunturisaamelaiset harrastivat on metsäalueella mahdotonta.
aikalainen kirjoitti:TTJ kirjoitti:Ei ole syytä olettaa pienporonhoidon olevan sellainen innovaatio joka leviäisi salamana mantereen halki (eihän se juuri levinnyt muinaisten suomalaistenkaan keskuuteen)
Muinaiset suomalaiset eivät liity tähän, heillä on ollut oma rautakautinen maatalous, joka on varmaankin tarjonnut huomattavasti suuremman ravintotuotannon per pinta-ala (eli väkitiheyden), kuin poronhoito, joten sellaiseen siirtyminen ei olisi kannattavaa (kuin jossain Lapin perukoilla).
Mikseivät muinaiset suomalaiset olisi voineet hoitaa poroja sivutoimisesti, hoitavathan he nykyäänkin ja olihan se rautakautinen poronhoito saamelaisillakin yleensä sivutoimista. Poro oli vain apueläin, ei olennainen osa elintapaa toisin kuin nykyään.
aikalainen kirjoitti:TTJ kirjoitti:Verokirjojen mukaan esimerkiksi koko Inarissa oli 1600-luvun alussa vain 80 poroa, ja monella saamelaisperheellä ei ollut ainuttakaan. Saamelaiset siis pärjäsivät kyllä kokonaan ilman poroakin.
Tuskin oli kovin montaa asukastakaan. Eteläsuomalaisessa maatalouskunnassa saattoi olla noihin aikoihin muutama sata asukasta. Siihen nähden pienen väkimäärän 80 lihakasaa ei ole mikään pikku juttu. Ilman poroa olisi vähälukuisilta inarilaisilta jäänyt 80 poron liha-annokset saamatta.
Ei poroja nyt lihaksi kasvatettu vaikka tietysti niitä syötiinkin jos oli tarvetta. Poroista huolimatta lapinkylissä kuitenkin joskus oli nälänhätiä, joskus hyvin pahojakin. 80 poron elon vuosittainen lihantuotanto ei kuitenkaan mikään valtava ole.
Pitää tietenkin aina olla varovainen johtopäätöksissä joita yrittää vetää uuden ajan saamelaisasutuksista, sillä he ovat olleet vahvassa riippuvaisuussuhteessa naapureihinsa ja heidän elinkeinorakenteensa oli luultavasti selkeästi erilainen kuin rautakaudella ennen lapinverojärjestelmää.
aikalainen kirjoitti:TTJ kirjoitti:-se on todennäköisesti keksitty paljon ennen saamen kielen ekspansiota
Mihin perustat jälkimmäisen oletuksesi?
Myönnän ettei minulla ole todistetta heittää (en tiedä mitä arkeologia sanoo) mutta tuntuisi luontevalta. Ihmisiä on elänyt tunturipeurojen rinnalla ainakin 10 000 vuotta, ja alusta alkaen heillä on ollut muita kesytettyjä eläimiä joten ajatus ei ole ollut heille vieras. Todennäköisesti melkein kaikkia mahdollisia eläimiä on yritetty kesyttää vuosituhansien varrella, vain muutama on onnistunut. Wikipedia esittää että poro olisi kesytetty n. 3000 ekr jossain Venäjällä, mutta toimivaa referenssiä ei ole.
aikalainen kirjoitti:Niin, tundraa pitkin olen tarjonnutkin poronhoidon leviävän, koska tundra on sitä tunturipeuran/poron elinaluetta. Tundrahan on lähes yhtenäinen vana Skandinavian vuoriston eteläosista Siperian rannikolle.
Ja jos pienporonhoito on levinnyt samaa vauhtia kuin suurporonhoito levisi Fennoskandiassa, niin Lapista Siperiaan olisi kestänyt sellaiset 2000-3000 vuotta linnuntietäkin (ja vain joulupukin porot lentävät).
aikalainen kirjoitti:Hieman olen epäluuloinen väitettyjen lähteiden (Venäjä, Skandinaavia) ja murrediversiteetin todistusvoimasta tarkan ajoituksen suhteen. Lisäksi edelleen on mahdollista, että ensin on levinnyt pienporonhoito (= muutama talviruokittu elättiporo muun elinkeinon täydentäjänä) ja sitten suurporonhoito, jolloin väestöaaltoja on voinut olla enemmän kuin yksi. Vähien faktojen varassa tätä on vaikea hahmottaa varmasti.
Ilman muuta, ja kuten todettiin niin aivan kiistatta suurporonhoito saapui esimerkiksi Kuolan niemimaalle vasta 1800-luvulla. Ei tunnu uskottavalta että se olisi levinnyt sinne jossain hyvin varhaisessa vaiheessa vain hävitäkseen jälkiä jättämättä tai että Kuolan saamelaiset olisivat harjoittaneet suurporonhoitoa kenenkään huomaamatta vuosisatoja.