Jaska kirjoitti:kieltäydyn ehdottomasti lyhentämästä vanhan kunnon faarao-sanan vokaalia nykysuositusten mukaiseksi
JakomäenNeruda kirjoitti:Minä en muuten edelleenkään hyväksy sitä, että sanan elämänkerta kirjoittaminen n:n kera olisi muka joku virhe. Virallinen uusi muoto 'elämäkerta' on kokonaan uusi sana. Nimittäin itse käsitän sanan elämänkerta siten, että se merkitsee samaa kuin elämäNtarina, vrt. kerta, kertomus, tarina. Eli siis kerta ei merkitse tuossa sanassa tapahtumaa (vrt. hetki), vaan kertomusta, kerrottua elämää: elämänkertomus, elämänkerta.
Eskous kirjoitti:Tarkka-ampuja ampui yhtäkkiä, ilman heittomerkkiä. En hyväksy muotoa "yhtä-äkkiä", sehän on ääntämyksen vastaista.
Eskous kirjoitti:Selvänäköinen vai "selvännäköinen"? "Hyväkuuloinen" ja "hyvän kuuloinen". Suomessa "selvännäköisestä" tulee helposti "selvän näköinen", vaikka se näköisyys onkin harhanäköä.
Eiväthän "selvännäkijöitä" kannattavat kai sentään ole sitä mieltä, että ei pitäisi "enään" kirjoittaa "selvänäkijä"? Se olisi kyllä jo liikaa, eihän sellaista kestäisi.
Eskous kirjoitti:Tarkka-ampuja ampui yhtäkkiä, ilman heittomerkkiä. En hyväksy muotoa "yhtä-äkkiä", sehän on ääntämyksen vastaista.
Jaska kirjoitti:Miksei sanottaisi vain ennustaja, taannustaja tai ny'ystäjä? (Viime mainittu näkee selvän vain nykyhetkessä.).
Jaska kirjoitti:Oletko jostain sisäheittomurteen alueelta, häh?
Jaska kirjoitti:Eihän "yhtäkkiä" ole suomea. Mistä se koostuu?
Jaska kirjoitti:Esimerkiksi minä kieltäydyn ehdottomasti lyhentämästä vanhan kunnon faarao-sanan vokaalia nykysuositusten mukaiseksi, enkä todellakaan aio kuuna päivänä raiskata sanoja shampoo, shakki, shokki ja shortsit kirjoittamalla niitä tavallisella s:llä!
Jaska kirjoitti:Johdonmukaisuuden nimissä pitäisi sitten lasi-sanakin päivittää glasi-asuun, koska suomalaiset osaavat nykyään jo ääntää keen oikein, eivätkä sananalkuiset konsonanttiyhtymätkään tuota mitään ropleemaa.
Eskous kirjoitti:Jaska kirjoitti:Miksei sanottaisi vain ennustaja, taannustaja tai ny'ystäjä? (Viime mainittu näkee selvän vain nykyhetkessä.).
Joo miks'ei. Selvänä nykyhetkeä tarkkailevan on helpompi olla ny'ystäjä kuin esimerkiksi humal'näkijän.Jaska kirjoitti:Oletko jostain sisäheittomurteen alueelta, häh?
Moon Etelä-Pohojammaalta. Sei oo minkään sisäheittomurtehen aluetta, eikö soo selevä? Muutoonhan mä kirioottaasin, jotta "m'oon", "s'ei" ja "s'oo". Taikka olisinhan mä voinu kirioottaa tuahon jotta: "Etelä-Pohojammaalta, jok'ei oo..." - mutt'en kirioottanu.
Eskous kirjoitti:Muuten, kuka muka oikeasti sanoo "shampoo"? Suomeksi se sanotaan "shamppoo" ja kirjoitusmuoto voisi olla sen mukainen. Vastaavasti po. "shamppanja".
TTJ kirjoitti:Johonmukasestihan se tietenki sanothaan että 'klasi'
TTJ kirjoitti:
Oma ärsykkini on "haaveri" sanan kirjoittaminen "haveri". En ole oikeastaan edes varma kumpi on oikea muoto virallisesti, minulle se on haaveri ja sillä siisti.
Taavetti kirjoitti:TTJ kirjoitti:
Oma ärsykkini on "haaveri" sanan kirjoittaminen "haveri". En ole oikeastaan edes varma kumpi on oikea muoto virallisesti, minulle se on haaveri ja sillä siisti.
Ennen oletin että haaveri olisi oikein, sanoivathan sen naapurin lapsetkin. Vuosia sitten hämmästyin ja ärsytyin, kun radion uutisissa puhuivat haverista. Jonkin tason varmistuksen sain muutamia vuosia sitten radiosta.
Kertoivat että molemmat ovat oikein, toinen pätee maalla, toinen merellä. Jos oikein muistan, meriturma on haveri, mutta maalla haaveri kuten naapurin lapsetkin sanoivat. Vai oliko se päinvastoin?
Jaska kirjoitti:Eskous kirjoitti:Muuten, kuka muka oikeasti sanoo "shampoo"? Suomeksi se sanotaan "shamppoo" ja kirjoitusmuoto voisi olla sen mukainen. Vastaavasti po. "shamppanja".
Totta turiset. Lisätään joukkoon vielä "sekuntti".
Eskous kirjoitti:Jaska kirjoitti:Eskous kirjoitti:Muuten, kuka muka oikeasti sanoo "shampoo"? Suomeksi se sanotaan "shamppoo" ja kirjoitusmuoto voisi olla sen mukainen. Vastaavasti po. "shamppanja".
Totta turiset. Lisätään joukkoon vielä "sekuntti".
Toisaalta ääntäminen jää monessa kohtaa erilaiseksi kuin kirjakieli. Keinotekoisia yksilöllisiä yhdistämisyrityksiä kuitenkin esiintyy. Isäni ei sano "huonekkalu", vaan kirjakielisesti "huonekalu", mikä saa sanan rytmin ja tavujen painotuksen muuttumaan oudoksi. Toinen pojistani ei periaatteensa vuoksi suostu ääntämään "kengkä" ängällä, vaan sanoo "ken'kä" ja monikollisesti "ken'gät".
- Kielelliset änkyrät eivät taivu vängälläkään.
Jaska kirjoitti:Sanat kuten metsä ja katsoa taas on omaksuttu karjalaisessa asussa; länsimurteissa ne olisivat pääosin mettä ja kattoa (paikoin messä ja kassoa), itämurteissa mehtä ja kahtoa.
Eskous kirjoitti:Toinen pojistani ei periaatteensa vuoksi suostu ääntämään "kengkä" ängällä, vaan sanoo "ken'kä" ja monikollisesti "ken'gät".
Jaska kirjoitti:Sen sijaan en koskaan vahingossakaan sano [hernekeitto] vaan kahdennan e:n jälkeisen konsonantin kauniisti. Ulkomaalaisia ja eteläkarjalaisia varten olisi tarpeellista merkitä tämä ilmiö, jotta sanojen taivutus näyttäisi yhtä johdonmukaiselta kuin se todellisuudessa on.
Mikä ruokataloistamme ensimmäisenä laittaa etikettiinsä HERNE˟KEITTO?
TTJ kirjoitti:Juu vanha muoto on 'joni', mitä näkee vielä 70-luvullakin painetussa tai käännetyssä kirjallisuudessa. Ilmeisesti muiden kielien vaikutuksesta käyttöön tuli 'ioni' -muoto.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 24 vierailijaa