aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Vai oli näkemykseni turhan rajoittunut. Jostain syystä ohitit edellä antamani käytännön esimerkit täysin. Helsingistäkin löydät ruotsinkieliset vaimot A ja B ja vielä monta tuhatta lisää, mutta ei sekään muuta asiaa miksikään.
En suinkaan ohittanut. Vai väitätkö sinä, että useimpien noiden ruotsinkielisten vaimojen lapset eivät osaisi lainkaan ruotsia? Että he olisivat yksikielisesti suomenkielisiä? Missä todisteet?
Hei kuules. Tuo lasten kielen kysyminen osoittaa, että et ole alkuunkaan ymmärtänyt analogiaa paleokylän ja helsinkikylän välillä. Otetaan uudestaan.
Kas, jos esität paleokylän saamelaistuneen siten, että aluksi siellä rouvat A ja B (vähemmistö) puhuivat saamea, niin vastine olisi, että suomenkielisen Helsinki-kylän ruotsinkieliset rouvat A, B, ... Å, Ä ja Ö ja vielä tuhat muuta rouvaa puhuvat ruotsia, ja boonuksena vielä heidän aviopuolisonsakin puhuvat ruotsia ja kotona lasten kanssa he kaikki puhuvat ruotsia, joten saavat Helsinki-kylän ruotsinkielistymään. Vaan kuinkas tässä testitapauksessa käykään - käy se mitä sinulle on yritetty esimerkkien voimin selittää, eli että Helsinki-kylän yhteiskieli on yhä suomi, eli kieli ei vaihdu. Vastaavasti tämän perusteella voidaan olettaa, että paleokylän kielenä säilyy paleo, vaikka ne saamettaret A ja B kuinka keskenään pälättäisivät.
Nyt katsot asiaa turhan mustavalkoisesti.
Ei ole olemassa mitään sääntöä, että kieli aina vaihtuisi kun olosuhteet ovat oikeat. Joissain tapauksissa kieli vaihtuu eli uusi kieli leviää vanhan kustannuksella, joissain tapauksissa näin ei käy. Sen ratkaisevat kunkin tilanteen ainutkertaiset sosiologiset tekijät. Ja niiden arvioiminen nykyhetkestä muinaisuuteen päin on äärimmäisen vaikeaa. Voidaan vain olla jälkiviisaita ja sanoa, että Lapissa saame levisi, kun taas Helsingissä ruotsi vetäytyi ja suomi levisi.
Helsinki-tapauksessa oikea vertauskohta olisikin tarkastella niitä suomenkielisiä eikä ruotsinkielisiä vaimoja.
aikalainen kirjoitti:Sitä paitsi, ihan vastaavastihan paleorouvia X ja Y voitaisiin naida saamelaiskylään, joten tämä ei edes olisi mikään yksisuuntainen ilmiö, mikä sekin vesittää teoriaasi.
Miten niin vesittää?
Olen vain kertonut, että kielenvaihto yleensä lähtee käyntiin seka-avioliittojen kautta.
Jos olet tästä eri mieltä, kerropa miten sitten kielenvaihdot yleensä lähtevät käyntiin.Ja nimenomaan minähän en ole väittänyt ilmiötä yksisuuntaiseksi, vaan olen sitä mieltä, että mahdollisia suuntia on niin monia kuin on kilpailevia kieliäkin. Sosiologiset olosuhteet ratkaisevat, mikä kieli voittaa ja leviää muiden tilalle.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Nyt pitää täsmentää maalin sijaintia: En ole keskustelemassa siitä, miten kaksikielinen alue muuttuu yksikieliseksi, vaan miten yksikielinen alue muuttuu kaksikieliseksi.
Sitähän minä juuri kuvailin - etkö lukenut viestiäni?
1. Yksikieliselle alueelle tulee toiskielisestä porukasta vaimoja.
2. Seka-avioliittojen lapset osaavat yleensä molempia kieliä.
3. Muutkin lapset oppivat tulokaskielen sanoja.
4. Jos tulokaskielellä on prestiisi, kuten nyt tiedämme olleen kaikilla niillä kielillä, jotka ovat levinneet voittoisasti toisten kielten kustannuksella, on kaksikielisyys seuraavissa sukupolvissa käynyt yhä yleisemmäksi.
Ahaa, maali yhä hukassa. Täsmennän sanojani:
En ole keskustelemassa siitä, miten kaksikielinen maakunta tai kaksikielinen kyläkunta muuttuu yksikieliseksi, vaan että miten yksikielinen alue (monta kylää, esim. maakunta) alunperin muuttuu kaksikieliseksi. Eli mikä sinne maakuntaan alunperin tuo niitä tulokkaita.Seka-avioliitot tulevat runsaiksi vasta sitten, jos maakuntaan on jo tullut uutta tulokaskielistä väkeä, sillä tällöin voidaan helposti naida kylästä toiseen. Tosin kielenvaihdon kannalta huonolla menestyksellä ja naimisiahan olisi vieläpä kumpaankin suuntaan. Prestiisikin voi tehdä vipuvaikutustaan vasta tässä tilanteessa, kun niitä tulokkaita seudulla jo on. Mutta maalini onkin tulokkaiden maakuntaan muuttamisen syyssä.
Näitähän ei voi todellisuudessa täysin erottaa, koska
jo siinä vaiheessa, kun yhtään saamelaista ei ole paleoeurooppalaisten alueella, voi syntyä seka-avioliittoja "rajan" yli. Näin ollen seka-avioliitot voidaan listata jo niiden tekijöiden joukkoon, jotka tuovat ensimmäiset saamenkieliset paleoeuroopankielisten alueelle.
Muinoinhan ei ollut yhtenäisiä asutusvyöhykkeitä vaan hajanaisia asutussoluja siellä täällä. Äärimmäisestä saamelaissolusta on ollut lyhyempi matka "rajan" yli lähimpään paleoeuroopankieliseen soluun kuin saamelaisalueen keskuksen asutussoluihin.
Verkostoitumisen suuntautumisen muuttuminen voi johtaa siihen, että
yhtä äkkiä (<-- kielikapinaa) paleoeuroopankielinen asutussolu onkin tiiviissä vuorovaikutuksessa saamenkielisen asutussolun kanssa "rajan" yli. Tämä johtaa ensin joidenkin yksilöiden vieraan kielen opetteluun, myöhemmin ehkä kaksikielisiin perheisiin tai lapsiin, ja siitä sitten todennäköisyydet alkavat painaa kehitystä prestiisikielen puolelle (jonka jälkiviisaasti tiedämme olleen saame). Ja prosessi etenee seuraavaan asutussoluun.
Aivan vastaava tapahtuma oli Mikkelin-Savilahden sekä Lappeen seudun muinaishämäläisten uudelleenorientoituminen muinaiskarjalaiseen verkostoon, mikä on hyvin nähtävissä 1100-luvun arkeologisessa aineistossa. Tämän verkostoitumisen muutoksen (läntisestä itäiseksi) vuoksi myös kieli vaihtui muinaiskarjalaan, mutta savossa on edelleen havaittavissa jokunen muinaishämäläinen substraattipiirre.
Epäilemättä verkostoitumisen seurauksena tapahtui myös seka-avioliittoja, jotka lienevät olleet jälleen pääasiallinen väylä kielenvaihdolle. Sen sijaan tuskin voidaan tuossa aikatasossa olettaa muinaiskarjalaisten "tehneen unkarilaiset" ja alistaneen Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan muinaishämäläiset vahvan keskusvallan alle,
jolloin kielenvaihdon väylänä olisi toiminut ns. eliittidominanssi eli yläluokan hallinta.aikalainen kirjoitti:Vauraus, naittaminen, kauppa: Seka-avioliitot on käsitelty, ei ollut lupaava selitys.
On sikäli, että seka-avioliitotkin voivat tuoda kielen uudelle alueelle "rajan" yli. Lisäksi seka-avioliitot toimivat väylänä kielenvaihdolle (nämä kaksi tasoa on erotettava). Toisena väylänä toimisi esim. eliittidominanssi, joka kuitenkin edellyttää melko kehittynyttä keskusvaltaista yhteiskuntajärjestelmää.
aikalainen kirjoitti:Kauppaverkosto toimii sikäli, että se toisi paikalle vähän toiskielisiä.
Ja antaisi selvän prestiisin kauppiaiden kielelle. Alkuasukkaat tarjoaisivat tyttäriään kilpaa tulijoille oman edun toivossa. Lapsille opetettaisiin myös tulijoiden kieli, jotta he pääsisivät osallisiksi vauraudesta.
aikalainen kirjoitti:Väkivalta, paleokieliset suotuisiksi: Suotuisiksi mille, saamen kielikurssille ilmoittautumiseenko?
Suotuisiksi sille, että uutta porukkaa asettuisi heidän keskuuteensa ilman turhia ämpyilyjä. Väkivalta liittyy lähinnä eliittidominanssiin.
aikalainen kirjoitti:Veroalamainen: Selittäisitkö vielä, miten veroalamaisuus muuttaa kieltä? Sitenkö, että kun se saamelainen vouti käy kerran vuodessa tulkkinsa kanssa paleokylässä hakemassa nahkoja, niin kylän väki oppii samantien saamen?
Ei tietenkään saman tien. Verottajalla on samanlainen prestiisi kuin vauraalla kauppiaalla. Taas tulee seka-avioliittoja jne.
aikalainen kirjoitti:Elinkeino: Tämä toimii. Etelämpänä (mm. Kokemäenjoella) olet kertonut saamelaisten olleen maajusseja, joten laidunmaiden ja viljelymaiden tarve olisi motiivi muuttaa syvemmälle paleokielisten sekaan, aivan kuten suomalaisilla myöhemmin. Tundralla porotalous olisi sellainen motiivi. Kauppiaana toimiminenkin periaatteessa, mutta siinä toimessa tarvittavien muuttajien määrä olisi kovin pieni.
Elinkeino on mahdollisuus muiden joukossa. Siitäkin on vain vaikea löytää todisteita.