Taavetti kirjoitti:http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=416835&n=7051786&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... n=&lang=fi
Tässä pari paikkaa näin alkuun.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ue&lang=fi
Täällä tutkittiin että saivat asentaa maalämmön eläkeläisten talolle.
putkonen kirjoitti:No jos niitä resursseja olisi rajattomasti, niin ensi nälkään vaikka:
3. Sukulaisen mökkitontti Karhijärven rannalla Satakunnan Laviassa. Tämä ei saa paljon möyriä tontillaan, siinä kun on kuulemma sijainnut ikivanha asuinpaikka (ehkä jo kivikaudelta). Joka kerran, kun olen siellä käynyt, niin melkein halkean uteliaisuudesta ja tekisi ihan mieli alkaa krapsuttaa...
Thurisaz kirjoitti:Nimi lähtöisin Huittisista?
putkonen kirjoitti:Thurisaz kirjoitti:Nimi lähtöisin Huittisista?
No mikäpä ettei Lavian Karhijärven
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... na&lang=fi
nimi olisi voinut olla yhteydessä Huittisten Karhiniemeen! Tai sitten Karhi-nimi kuvailee maaston tai kasvillisuuden piirteitä molemmilla kohdilla. En tunne sanan merkitystä. Tämä Lavian ikivanha asuinpaikka sijaitsee mäennyppylällä Arinlahden rannalla. Sitä ei siihen ole kuitenkaan muinaisjäännöksenä ainakaan merkitty.
Kivikaudelle asti en ole sukututkimuksessani vielä päässyt , mutta rajaamasi alue on useiden sukulinjojeni varsinainen hot-spot. Melkein kaikki tilannimet kartalla ovat jossain tekemisissä esi-isieni kanssa ja Lavia asutettiinkin aikoinaan (keskikajallako?) myös Huittisista käsin. Kokemäen ja Karkun suunnalta, luultavasti myös pohjoisen suunnalta Pohjanmaaltakin tultiin perustamaan tiloja vanhoille eräsijoille. Kivikausi tai pronssikausikin tosin on jo ihan eri juttu ja silloin merellekään ei paikalta voinut olla pitkä matka.
Lavian ensimmäiseksi asukkaaksi 1500-luvulla on merkitty Per Pyhänoja, jolla oli monta lasta ja itse olen useamman, jollen peräti kaikkien näiden jälkeläinen ja vieläpä useita kertoja, vaikka ainoastaan mummuni mummu on paljasjalkainen lavialainen ja puoliksi kankaanpääläinen tämäkin. Hyvin sikiäväinen Pyhänojan suku on levinnyt laajalti naapuripitäjiinkin ja Pyhänojan sukua se on jo levinnyt pitkin maailmaa... Pyhänojan Pekka olisi ihmeissään, jos tietäisi!
mikko kirjoitti:Huittisten ja Lavian nimi- ja muut yhteydet kuulostavat hyvin mahdollisilta tai todennäköisiltä. Porin Ahlaista löytyy Hvittisbofjärden eli Huittislaistenlahti. Vanhaa huittislaisten eräaluetta siis. Lavia on matkareitillä suunnilleen puolivälissä.
putkonen kirjoitti:mikko kirjoitti:Huittisten ja Lavian nimi- ja muut yhteydet kuulostavat hyvin mahdollisilta tai todennäköisiltä. Porin Ahlaista löytyy Hvittisbofjärden eli Huittislaistenlahti. Vanhaa huittislaisten eräaluetta siis. Lavia on matkareitillä suunnilleen puolivälissä.
No just näin. Kiitos, Mikko. Vauhtisokeus pääsi iskemään. Lavia tosiaankin on huittislaisten Pohjanlahden kala-apajilleen suuntautuvalla eräreitillä suurinpiirtein keskivaiheilla.
Satakuntassarjassa
( http://www.pori.fi/material/attachments ... sarja5.pdf ) kerrotaan Pohjois-Satakunnan vanhasta eräkulttuurista:
Yhtä edullisessa asemassa kuin Huittinen oli Kauvatsan tietä »nautittaviin erämaihin» 3 nähden, olivat vanhan Sastamalan, s. o. nykyisen Tyrvään ja Karkun seudun asukkaat heidän rintamailtaan luoteista päin johtaviin eräteihin nähden. Ettei huittislaisten eränkävijäin voima, joka ilmeisesti oli ensi sijassa käytettävä merelle pyrkimiseen, riittänyt vesilinjalla Sääksjärvi Mouhijärvi Suodenniemi katkaisemaan vanhan Sastamalan asukkaiden pääsyä erälle, on niin ilmeistä, ettei se kaivanne erikoisempaa perustelua.
Niinpä sijaitsi mainittu vesilinja miltei joka kohdaltaan vain noin parin peninkulman päässä muinaisen Sastamalan Kokemäenjoen varrella sijaitsevasta rinta-asutuksesta ja oli täten miltä kohdalta hyvänsä katkaistavissa.
Erälinja Kiikka Kiikoinen Kiikoisjärvi, jonka vieritse vieläkin vanha rajalinja kulkee, merkitseekin yhtä selvää ja vanhaa sastamalaisten läntistä eräseinää huittislaisia vastaan kuin linja Mouhijärvi Suodenniemi Lavia, jonka lähellä pohjoispuolella raja Kyröä vastaan kulkee, koillista vastaan. Ja kun vetämiemme äärilinjojen väliset vesitiehyeet säännöllisyydellä, jonka merkitystä ei ole vähäksi arvioitava, johtavat luoteispuoliselle erämaalle ja viime kädessä Laviaa päin, niin on tämän maantieteellisen välttämättömyyden pakosta eränkäynninkin täytynyt suuntautua juuri tänne ja lähinnä Lavian Karhijärveä kohden. 4 Ja Karhijärvestä johti saniainen luontainen välttämättömyys eränkäyntiä edelleen linjaa Inhottujärvi Isojärvi sastamalaisillekin tärkeälle Pohjanlahdelle.
Täältäkin löytyy asiaa Sastamalan-Merikarvian (ruots. Sastmola!) erälinjasta:
http://www.satakuntalainenosakunta.fi/s ... rja_XI.pdf
s.133-156
mikko kirjoitti:Putkosen ja Tursaan kanssa jaamme yhteisiä seutuja. Minun esipolvet sijoittuvat Kokemäen, Huittisten, Sastamalan ja Kiikoisten kulmille.
putkonen kirjoitti:Thurisaz kirjoitti:Nimi lähtöisin Huittisista?
No mikäpä ettei Lavian Karhijärven
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... na&lang=fi
nimi olisi voinut olla yhteydessä Huittisten Karhiniemeen! Tai sitten Karhi-nimi kuvailee maaston tai kasvillisuuden piirteitä molemmilla kohdilla. En tunne sanan merkitystä. Tämä Lavian ikivanha asuinpaikka sijaitsee mäennyppylällä Arinlahden rannalla. Sitä ei siihen ole kuitenkaan muinaisjäännöksenä ainakaan merkitty.
putkonen kirjoitti:Niin mun ennen ääni juoksi,
kuin lyly lumella juoksi,
venonen jokivesillä,
mastilaiva lainehilla.
Nyt on ääneni poloisen,
minun kurjan kulkkutorvi,
on kuin karhi kaskimailla,
hangella havupetäjä,
vene kuivilla kivillä,
reki rannna hiekkasilla.
Kanteletar
Wikipedia kuvaa karhea äestyypiksi, joka kehitettiin Savossa suurkasken äestykseen.
Kansalaisen karttapaikassa kun pistää hakusanaksi karhi*, niin saa nauhamaisen karhi-nimisten paikkojen esiintymän. Keski-Suomeen jää tyhjä paikka ja rannikoltakin ne puuttuvat, Kokkolan pohjoispuolella on esiintymä. Suurin osa karhi-nimistöstä on Itä-Suomessa. Hmmm, miksi nämä nimet puuttuvat juuri niiltä seuduilta, missä on eniten peltoja: Pohjanmaan ja Satakunnan peltoaukeilta? Onko tässä kysymyksessä karhen sopimattomuus raskaille savimaille?
putkonen kirjoitti:Wikipedia kuvaa karhea äestyypiksi, joka kehitettiin Savossa suurkasken äestykseen.
Kansalaisen karttapaikassa kun pistää hakusanaksi karhi*, niin saa nauhamaisen karhi-nimisten paikkojen esiintymän. Keski-Suomeen jää tyhjä paikka ja rannikoltakin ne puuttuvat, Kokkolan pohjoispuolella on esiintymä. Suurin osa karhi-nimistöstä on Itä-Suomessa. Hmmm, miksi nämä nimet puuttuvat juuri niiltä seuduilta, missä on eniten peltoja: Pohjanmaan ja Satakunnan peltoaukeilta? Onko tässä kysymyksessä karhen sopimattomuus raskaille savimaille?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 16 vierailijaa