hunninko62 kirjoitti:Toisessa yhteydessä (tuloksia eri projekteissa) ihmeteltiin kielten vaihtumista ja geenien vaihtumista kulttuurien leviämisessä.
Olen aiemmin ihmetellyt saamenpuhujien historiaa. Mikä ryhmä aiheutti hedän kielenvaihtonsa?
Muutamat kielimiehet ovat väittäneet, että lappi saamelaistui vasta 1000-luvulla. Silloin siellä hääri (idästä) vain satakuntalaiset tai hämäläiset. Oliko se niin?
Kukaan ei ole julkisesti väittänyt, että Satakunnassa olisi puhuttu saamea 1000-luvulla, enkä usko, että hämäläisten kieleksi olisi väitetty samaa. Miten asiat sopivat yhteen?
1) "Meh puhumma suomea, mutta teideän tulle nyt puhua saamee!!"
2) Satakuntalaiset ja hämäläiset liioittelevat: lapinveroa keräsivätkin esi-vepsäläiset tai arkangelin tsuudit, sata-häme vain auttoi siinä...
3) Kielimiesten ajoitus pitää korjata aiemmaksi. Mutta mihin ja miksi? Mikä prosessi aiemmin olisi vaikuttanut pohjois-skandinaaveihin niin voimakkaasti.
OIKEESTI: Miten aivan lähimenneisyyteen (?) sijoittuva kielenvaihto on selitettävissä?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos Mälarin laaksoon tuli saamea puhuva uralilainen vaikutusaalto ennen sen germaanistumista, saame olisi levinnyt pohjoiseen Skandinaviaan kahta kautta, Suomesta meren yli ja maata pitkin.
Jaska kirjoitti:Tarkemmin aiheesta täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf
Kinaporin kalifi kirjoitti:Poropaimentolaisuus elämäntapana tarjoaa ehkäpä paremman selityksen saamen leviämiselle.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos Mälarin laaksoon tuli saamea puhuva uralilainen vaikutusaalto ennen sen germaanistumista, saame olisi levinnyt pohjoiseen Skandinaviaan kahta kautta, Suomesta meren yli ja maata pitkin.
hunninko62 kirjoitti:Miten joku "uralilainen aalto", joka ulottui tuolloin Baikalilta Mälariin, pääsi väliin ja kauppasi taviksille työkirveitä? Tämä Euraasialainen pronssikirveskuvio voi olla monimutkaisempi vyyhti. En usko, että kellään on ollut monopolia sellaisessa asiassa Itämeren yli, ellei itse asu lähellä.
hunninko62 kirjoitti:Mutta kuka möi kirveet? Mälarin kirvestä ei ole onnistuttu ajoittamaan (?). Jos arviot ovat oikeita, on se sopivan ikäinen (500 eKr). Jos asialla olivat saamenkieliset, ajoitus olisi kohdallaan. On mahdollista, että Mälarin kirveet olisivat kolmannen osapuolen valmistetta (tosin vain pieni mahdollisuus).
Jos saamelaisuus oli tuolloin alkava ilmiö, ja saamenkieliset olisivat olleet elitistisesti toimivia, tulisi niiden ylläpitää jatkuvaa läsnäoloa seuduilla. Oliko kellään tähän mahdollisuutta? Kuinka etelässä saamenkieliset asuivat tällöin?
hunninko62 kirjoitti:Koska balttilainoja oli ennen germaanilainoja, mistä ne saatiin? Ranta-balttiasta vai Itä-baltiasta?
hunninko62 kirjoitti:Muuten, mikä fi-ug- kielistä on lähinnä saamea?
hunninko62 kirjoitti:Koska balttilainoja oli ennen germaanilainoja, mistä ne saatiin? Ranta-balttiasta vai Itä-baltiasta?
Muuten, mikä fi-ug- kielistä on lähinnä saamea?
hunninko62 kirjoitti:Jos oletetaan, että saamenkieliset levittäytyivät länteen vieden kielensä mukanaan ei-saamelaisten keskuuteen sisä-suomessa. Lopulta kohdattiin länsirannikko, johon ei arkeologisten löytöjen valossa oltu kaupallisesti tiiviissä tekemisissä. Jos heidän kielensä oli germaani ja he elivät ei-saamenkielisten joukossa, tapahtui erikoinen juttu.
Molemmat ei-saamelaiset vaihtoivat saamen kielelle. Mietin vain, miten se on mahdollista. Germaanit olivat länteen orientoituneita, ainakin yhteydet lahden yli oli tiivistä. Menikö valta alta? Mitä arkeologisia tunnusmerkkejä tapahtumalle on tarjolla?
hunninko62 kirjoitti:Lisäys: Olen lukenut, että saamelaisuus ja saamelaisuus elivät rinnakkain. Tapahtuiko edelläkuvattu ennen tätä?
Kalevanserkku kirjoitti:Mielenkiintoinen sana tuo Heikkilän esille ottama kantaskandinaavinen *wangaz, joka siis merkitsee mm. mutkaa ja kaarretta. Näsijärven pohjoispuolella on melko mutkainen vesireitti, jonka yksi osa on nimeltään Vankavesi. Mahtaisiko kuulua tähän yhteyteen joko suoraan kantaskandinaavista tai saamen kautta saatuna?
Kalevanserkku kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Mielenkiintoinen sana tuo Heikkilän esille ottama kantaskandinaavinen *wangaz, joka siis merkitsee mm. mutkaa ja kaarretta. Näsijärven pohjoispuolella on melko mutkainen vesireitti, jonka yksi osa on nimeltään Vankavesi. Mahtaisiko kuulua tähän yhteyteen joko suoraan kantaskandinaavista tai saamen kautta saatuna?
Taisipa muistini pettää pahan kerran, sillä Vankavesi onkin vesistön viimeinen laaja selkä ennen Muroleen koskea, jonka jälkeen vesistö jatkuu kiemurtelevana ja kapeana.
Mitenkähän *wangas-sanan muut merkitykset: niitty, laidun ja mitä niitä olikaan sopisivat tuommoiseen avaraan selkäveteen? Voisiko sitä ajatella metaforisesti "kalalaitumeksi"?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa