Kuka sai pohjoisen Skandinavian väen puhumaan saamea?

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Kuka sai pohjoisen Skandinavian väen puhumaan saamea?

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 06 Huhti 2011 10:19

Toisessa yhteydessä (tuloksia eri projekteissa) ihmeteltiin kielten vaihtumista ja geenien vaihtumista kulttuurien leviämisessä.

Olen aiemmin ihmetellyt saamenpuhujien historiaa. Mikä ryhmä aiheutti hedän kielenvaihtonsa?

Muutamat kielimiehet ovat väittäneet, että lappi saamelaistui vasta 1000-luvulla. Silloin siellä hääri (idästä) vain satakuntalaiset tai hämäläiset. Oliko se niin?

Kukaan ei ole julkisesti väittänyt, että Satakunnassa olisi puhuttu saamea 1000-luvulla, enkä usko, että hämäläisten kieleksi olisi väitetty samaa. Miten asiat sopivat yhteen?

1) "Meh puhumma suomea, mutta teideän tulle nyt puhua saamee!!"

2) Satakuntalaiset ja hämäläiset liioittelevat: lapinveroa keräsivätkin esi-vepsäläiset tai arkangelin tsuudit, sata-häme vain auttoi siinä...

3) Kielimiesten ajoitus pitää korjata aiemmaksi. Mutta mihin ja miksi? Mikä prosessi aiemmin olisi vaikuttanut pohjois-skandinaaveihin niin voimakkaasti.

OIKEESTI: Miten aivan lähimenneisyyteen (?) sijoittuva kielenvaihto on selitettävissä?
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

Re: Kuka sai pohjoisen Skandinavian väen puhumaan saamea?

ViestiKirjoittaja Jaska » 06 Huhti 2011 11:37

hunninko62 kirjoitti:Toisessa yhteydessä (tuloksia eri projekteissa) ihmeteltiin kielten vaihtumista ja geenien vaihtumista kulttuurien leviämisessä.

Olen aiemmin ihmetellyt saamenpuhujien historiaa. Mikä ryhmä aiheutti hedän kielenvaihtonsa?

Muutamat kielimiehet ovat väittäneet, että lappi saamelaistui vasta 1000-luvulla. Silloin siellä hääri (idästä) vain satakuntalaiset tai hämäläiset. Oliko se niin?

Kukaan ei ole julkisesti väittänyt, että Satakunnassa olisi puhuttu saamea 1000-luvulla, enkä usko, että hämäläisten kieleksi olisi väitetty samaa. Miten asiat sopivat yhteen?

1) "Meh puhumma suomea, mutta teideän tulle nyt puhua saamee!!"

2) Satakuntalaiset ja hämäläiset liioittelevat: lapinveroa keräsivätkin esi-vepsäläiset tai arkangelin tsuudit, sata-häme vain auttoi siinä...

3) Kielimiesten ajoitus pitää korjata aiemmaksi. Mutta mihin ja miksi? Mikä prosessi aiemmin olisi vaikuttanut pohjois-skandinaaveihin niin voimakkaasti.

OIKEESTI: Miten aivan lähimenneisyyteen (?) sijoittuva kielenvaihto on selitettävissä?


Saamen leviäminen ajoitetaan ajanlaskun alun jälkeiseksi, mutta vuosi 1000 on kyllä liian myöhäinen. Germaanisten lainasanojen ja niihin pohjautuvien saamelaisperäisten paikannimien perusteella saamen leviäminen oli hyvin nopeaa: Etelä-Suomessa kantasaamelaiset olivat vielä kontaktissa luoteisgermaanista kielentasoa edustavan kielen kanssa, ja kun saame levisi Lappiin ja Skandinaviaan, he törmäsivät samaa kieltä puhuviin sielläkin. Ehdoton takaraja tälle on noin 400 jaa., minkä jälkeen alkoivat skandinaaviset muutokset.

Tarkemmin aiheesta täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Kielen nopeaa leviämistä on aina vaikea selittää muuten kuin yleisellä tasolla: ehkä taas rikas kauppaverkosto ja sen mukanaan tuoma prestiisi eli hohdokkuus. Syy saattaa jäädä ikiajoiksi epäselväksi, mutta kielenvaihto on silti fakta.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 06 Huhti 2011 12:04

Jos ajanlaskun alku on fakta, pohtisin vielä kysymystä kuka.

Germaaneja oli jo etelä-skandinaviassa ja niitä vaikutti baltiassa ja etelä-suomessakin. Heillä oli takanaan hurja menneisyys pronssikaudella, jolloin historioitsijoiden mukaan he dominoivat paikallista kauppaa laivoillaan ja prossillaan. Tässäkö ympäristössä saamelaiset dominoivat pohjoista skandinaviaa ja vieläpä nopeasti?

Siis keitä nämä saamenkieliset olivat, jotka saamelaistivat nykyiset saamelaiset? Tulivatko he karjalasta? Yli suomen? Laivoilla vai suksilla?

Skandinavian historioitsijat ovat ehtineet tehdä suuren vaikutuksen, jolloin tämä toinen asia on jäänyt huomaamatta.

Tiedän kyllä, että pohjois-suomessa on näkyvissä "piikki" jostakin pronssikauteen liittyvästä keskittymästä, mutta se jää "yksin", kun emme tiedä venäläistä vastinetta sille. Sekin asutus sai uralilta kuparinsa (analyysituloksia). Siis, jatkuuko se rautakaudellakin?
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 06 Huhti 2011 12:54

Koska Jotuni ei ole tiettävästi paikalla, nostan esiin kysymyksen ns. Mälarin kirveiden roolista todistusketjussa. Jos Mälarin laaksoon tuli saamea puhuva uralilainen vaikutusaalto ennen sen germaanistumista, saame olisi levinnyt pohjoiseen Skandinaviaan kahta kautta, Suomesta meren yli ja maata pitkin.

https://extras.csc.fi/arctinet/pronssikausi/011.phtml

Kuva
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 06 Huhti 2011 14:57

Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos Mälarin laaksoon tuli saamea puhuva uralilainen vaikutusaalto ennen sen germaanistumista, saame olisi levinnyt pohjoiseen Skandinaviaan kahta kautta, Suomesta meren yli ja maata pitkin.

En ajatellut asiaa aivan näin. En nimittäin usko vielä, että saamenkieliset heiluivat Uralilla pronssikirveitä valmistamassa. Mälarin kirveet ovat kyllä hauska episodi asenteellisessa arkeologiassa.

Ruotsalaisiin jos vielä kerran luottaisi, niin heidän mukaan pronssikausi alkoi 1800 eKr. Edelleen, sen olisivat tuoneet Etelä-Eurooppalaiset asettuessaan Skooneen. Pronssin idea tuli Etelä-Ruotsissa kuuluisaksi. Liekö sitten ollut tarjolla harvalle tai valituille, aseita, kilpiä ja muuta rompetta on hautoihin laitettu, mutta työkirveisen levintä on arvoitus. Millainen se oli Ruotsissa?

Miten joku "uralilainen aalto", joka ulottui tuolloin Baikalilta Mälariin, pääsi väliin ja kauppasi taviksille työkirveitä? Tämä Euraasialainen pronssikirveskuvio voi olla monimutkaisempi vyyhti. En usko, että kellään on ollut monopolia sellaisessa asiassa Itämeren yli, ellei itse asu lähellä.

Tarjottu vaihtoehto (Tallgren ym.) on, että Mälaren olisi ollut kauppakeskus siinä missä Skoonekin, joskin idänkaupan suhteen. Uralin ja Mälarin välillä olisi käyty kauppaa ja jakelu lähipiiriin olisi ollut heidän käsissään.

Vaihtoehto 2 on, että jo silloin Mälaren vesijättömaat pystyivät elättämään runsaan väestön, jolla oli paljon myytävää -> ostivat paljon kirveitä, joita ei sulatettu vaan pantiin maahan. Muualla kirveitä ei haudattu (kalliita) vaan tylstyttyään tarpeeksi, ne sulatettiin uudestaan kirveiksi. Epäsuhta voi olla siten kulttuurista johtuvaa.

Mutta kuka möi kirveet? Mälarin kirvestä ei ole onnistuttu ajoittamaan (?). Jos arviot ovat oikeita, on se sopivan ikäinen (500 eKr). Jos asialla olivat saamenkieliset, ajoitus olisi kohdallaan. On mahdollista, että Mälarin kirveet olisivat kolmannen osapuolen valmistetta (tosin vain pieni mahdollisuus).

Jos saamelaisuus oli tuolloin alkava ilmiö, ja saamenkieliset olisivat olleet elitistisesti toimivia, tulisi niiden ylläpitää jatkuvaa läsnäoloa seuduilla. Oliko kellään tähän mahdollisuutta? Kuinka etelässä saamenkieliset asuivat tällöin?
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 06 Huhti 2011 15:41

Vaikutusaalto Mälarille olisi oikeastaan ollut lähinnä länsiuralia puhuva, tämän tutkielman ajoituksien pohjalta:

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Poropaimentolaisuus elämäntapana tarjoaa ehkäpä paremman selityksen saamen leviämiselle. Se omaksuttiin ehkä idästä, ensin Suomen pohjoisosiin, josta se levisi sitten länteen Skandinaviaan. Tämä saamenkielinen poropaimentolaisuus edusti varmempaa elämänmuotoa kuin metsästys ja motivoi metsästäjät tukemaan uutta kulttuurimuotoa, myös kielen osalta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 06 Huhti 2011 15:54

Jaska kirjoitti:Tarkemmin aiheesta täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Tekstissä mainittu saamelaisten kielten alkukoti on rajattu "neliöön" Laatokka, Karjalan kannas, Valkiajärvi. Lattian puuttuminen on mielenkiintoinen kysymys.

Tekstissäsi saame leviää Suomeen pronssikauden lopulla ja rautakauden alussa. Pohjoiseen leviäminen olisi hitaampaa kuin länteen.

Mikä moottori ylläpiti leviämistä vielä rautakaudella myös suomalaisten osalta, jotka alkoivat nousta pohjoiseen länsi-suomeen saakka?

Pohjanlahti näyttää olleen kolmen kauppa: saamen, suomen ja germaanien. Germaanit voittivat aluksi, sitten saame ja lopuksi suomi saamen rinnalla. Lopuksi germaani vahvistui saamen kustannuksella.

Skandinaviassa asia oli varmaan näin. Miten saamen alkujuurelle kävi? Vaikuttiko se koko ajan taustalla (1000 vuotta?). Mistä kulttuurista käsin?
Viimeksi muokannut hunninko62 päivämäärä 06 Huhti 2011 17:15, muokattu yhteensä 1 kerran
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 06 Huhti 2011 17:14

Kinaporin kalifi kirjoitti:Poropaimentolaisuus elämäntapana tarjoaa ehkäpä paremman selityksen saamen leviämiselle.

Pitäisikö metsästäjän opetella saamea, jotta voisi omaksua poronhoidon tärkeimmät ominaisuudet?

Siis paketissa olisi:
- poronkasvatusta ja sen aiheuttama kauppa
- metallikauppa
- idänkaupan välitystoiminta
- naimista ja paljon lapsia, asema yhteisössä...
- hallintoa??? veroa?? ...

Riittääkö tuo, ja jos ei, niin millä tavalla saamea puhuvat olivat niin ylimaalisia, että kannatti opetella heidän kielensä. Yleensähän kauppias opettelee aluksi ostajan kielen ...

Kenen kanssa saamenkieliset toimivat, koska koko pronssiajan metallikauppa Baikalilta Mälareen oli yhteisöjen välistä ja yhdessä aikaansaatu ilmiö?
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja Jaska » 06 Huhti 2011 17:48

Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos Mälarin laaksoon tuli saamea puhuva uralilainen vaikutusaalto ennen sen germaanistumista, saame olisi levinnyt pohjoiseen Skandinaviaan kahta kautta, Suomesta meren yli ja maata pitkin.

Saamen puhujista Skandinaviassa ei voi puhua vielä pronssikauden tasossa. Kantasaamelainen keskus oli jossain Laatokan-Karjalankannaksen tienoilla, ja vasta ajanlaskun alun jälkeen myöhäiskantasaame levisi Suomeen ja hyvin nopeasti myös Lappiin ja Skandinaviaan.

Pronssikauden Suomi on ollut vielä kielellisesti suurelta osin ei-uralilaista: vain ihan etelässä on ollut varhaiskantasuomalaisia ja -saamelaisia, jotka kuitenkin olivat vielä riippuvuussuhteessa emäalueisiin, päätellen siitä että kaikki kielelliset uudennokset saavuttivat Etelä-Suomen alueen porukat.

Teoriassa on mahdollista, että saamea ja itämerensuomea edelsi Suomessa jokin uralilainen kieli, mutta mitään näyttöä tällaisen oletuksen tueksi ei ainakaan toistaiseksi ole.


hunninko62 kirjoitti:Miten joku "uralilainen aalto", joka ulottui tuolloin Baikalilta Mälariin, pääsi väliin ja kauppasi taviksille työkirveitä? Tämä Euraasialainen pronssikirveskuvio voi olla monimutkaisempi vyyhti. En usko, että kellään on ollut monopolia sellaisessa asiassa Itämeren yli, ellei itse asu lähellä.

Vaikka Seiman-Turbinon ilmiö olisikin levittänyt uralilaista kieltä, se ei tarkoita että kielenvaihto olisi tapahtunut koko laajuudessaan. Päinvastoin, tiedetään että uralilaisen ekspansion ensivaihe oli melko suppea-alainen, ulottuen lännestä Oka-joelta itään Kama-joen yläjuoksulle. Tässä suhmuinen kartta aiheesta:

Kuva

Epäilemättä pronssikauppaverkosto on hyödyntänyt myös paikallisia "liigoja". Monopolista ei ole kysymys kun kerran läntisiäkin tavataan; ehkäpä vain hinta/laatu-suhde oli itäisillä kirveillä houkutteleva.

hunninko62 kirjoitti:Mutta kuka möi kirveet? Mälarin kirvestä ei ole onnistuttu ajoittamaan (?). Jos arviot ovat oikeita, on se sopivan ikäinen (500 eKr). Jos asialla olivat saamenkieliset, ajoitus olisi kohdallaan. On mahdollista, että Mälarin kirveet olisivat kolmannen osapuolen valmistetta (tosin vain pieni mahdollisuus).

Jos saamelaisuus oli tuolloin alkava ilmiö, ja saamenkieliset olisivat olleet elitistisesti toimivia, tulisi niiden ylläpitää jatkuvaa läsnäoloa seuduilla. Oliko kellään tähän mahdollisuutta? Kuinka etelässä saamenkieliset asuivat tällöin?

Ks. tämän viestin alku.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 06 Huhti 2011 20:26

Jaska kirjoitti:Tarkemmin aiheesta täällä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf


Koska balttilainoja oli ennen germaanilainoja, mistä ne saatiin? Ranta-balttiasta vai Itä-baltiasta?

Muuten, mikä fi-ug- kielistä on lähinnä saamea?
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja Pystynen » 06 Huhti 2011 23:36

hunninko62 kirjoitti:Koska balttilainoja oli ennen germaanilainoja, mistä ne saatiin? Ranta-balttiasta vai Itä-baltiasta?

Balttilaislainojen joukossa on sellaisiakin, mitä ei suomesta tai lähisukukielistä löydy, joka minusta viittaisi läntiseen Itämeri-reittiin. Niin pohjoisessa ei balttilaiskieliä taida olla puhuttu, että olisivat päässeet saamen esivaiheiden kanssa suoriin maakosketuksiin. Ihan takuuseen en tosin tästä mene.

hunninko62 kirjoitti:Muuten, mikä fi-ug- kielistä on lähinnä saamea?

Lähintä sukua saamelaiskielille taitavat olla olleet eräät Pohjois-Venäjällä aikanaan puhutut, vain paikannimistössä talteen jääneet kielimuodot. Jaska sivuaa tätä toisessa jutussaan:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Pven.html
Joitain lisädetaljeja löytyy tuosta mainitusta Helimskin artikkelista:
http://helimski.com/2.223.pdf

Elävistä kielistä sitten itämerensuomalaisilla kielillä lienee eniten yhteistä saamen kanssa, joskin mordvalaiskieletkin ovat läheistä sukua paha on sanoa, miten näiden kolmen suhteet ovat täsmälleen ottaen alunperin menneet. Yhteistä sanastoa on tietysti itämerensuomen suuntaan enemmän (erityisesti nimenomaan suomessa ja karjalassa), johtuen tiiviimmistä väleistä.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Jaska » 06 Huhti 2011 23:43

hunninko62 kirjoitti:Koska balttilainoja oli ennen germaanilainoja, mistä ne saatiin? Ranta-balttiasta vai Itä-baltiasta?

Muuten, mikä fi-ug- kielistä on lähinnä saamea?

Nykytietämyksen valossa germaanilainoja on saatu ihan yhtä kauan kuin balttilainojakin. Toisin sanoen vanhimmat erotettavat baltoslaavilaiset ja esi- tai paleogermaaniset lainasanat ovat yhtä vanhoja.
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_kallio.pdf

Kuitenkaan baltin ja germaanin välillä ei ole kummoisia kontakteja ollut, mikä sopisi esim. sellaiseen asetelmaan, että itämerensuomalainen keskus jossain Peipsijärven tienoilla olisi ollut kosketuksissa sekä länteen germaaniin että etelään balttiin.

Saame palautuu äänteellisesti sellaiseen kielentasoon, johon myös itämerensuomi ja mordva palautuvat (länsiuralilainen murre). Muoto-opillisestikin yhtäläisyyksiä on eniten itämerensuomen ja mordvan kanssa.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 08 Huhti 2011 09:27

Jos oletetaan, että saamenkieliset levittäytyivät länteen vieden kielensä mukanaan ei-saamelaisten keskuuteen sisä-suomessa. Lopulta kohdattiin länsirannikko, johon ei arkeologisten löytöjen valossa oltu kaupallisesti tiiviissä tekemisissä. Jos heidän kielensä oli germaani ja he elivät ei-saamenkielisten joukossa, tapahtui erikoinen juttu.

Molemmat ei-saamelaiset vaihtoivat saamen kielelle. Mietin vain, miten se on mahdollista. Germaanit olivat länteen orientoituneita, ainakin yhteydet lahden yli oli tiivistä. Menikö valta alta? Mitä arkeologisia tunnusmerkkejä tapahtumalle on tarjolla?

Lisäys: Olen lukenut, että saamelaisuus ja saamelaisuus elivät rinnakkain. Tapahtuiko edelläkuvattu ennen tätä?
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja Jaska » 08 Huhti 2011 12:49

hunninko62 kirjoitti:Jos oletetaan, että saamenkieliset levittäytyivät länteen vieden kielensä mukanaan ei-saamelaisten keskuuteen sisä-suomessa. Lopulta kohdattiin länsirannikko, johon ei arkeologisten löytöjen valossa oltu kaupallisesti tiiviissä tekemisissä. Jos heidän kielensä oli germaani ja he elivät ei-saamenkielisten joukossa, tapahtui erikoinen juttu.

Molemmat ei-saamelaiset vaihtoivat saamen kielelle. Mietin vain, miten se on mahdollista. Germaanit olivat länteen orientoituneita, ainakin yhteydet lahden yli oli tiivistä. Menikö valta alta? Mitä arkeologisia tunnusmerkkejä tapahtumalle on tarjolla?

Germaanit todennäköisesti vaihtoivat suoraan itämerensuomeen eivätkä saameen.

hunninko62 kirjoitti:Lisäys: Olen lukenut, että saamelaisuus ja saamelaisuus elivät rinnakkain. Tapahtuiko edelläkuvattu ennen tätä?

Saamelaisuus ja saamelaisuus?
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 11 Huhti 2011 10:29

Anteeksi, suomalaisuus ja saam....

Jotain tapahtui kivikauden lopulla Kivikautinen talo löytyi vahingossa. Mökkönen oli kaivamassa jotakin ihan muuta, mitä suomessa aiemmin oli nähty.
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja Jaska » 20 Huhti 2011 01:49

Uusimmassa Virittäjässä on mielenkiintoinen artikkeli:

http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4035

Kirjoittaja Mikko Heikkilä on skandinaavisten kielten tutkija, jonka väitöskirjan aiheena on germaanisten ja skandinaavisten lainasanojen kronologian selvittäminen, ja tässä artikkelissa hän päätyy samaan tulokseen kuin muutkin hiljattaiset tutkijat: saamelainen kieli on levinnyt Etelä-Suomesta Lappiin vasta ajanlaskun alun tienoilla.

Kirjoittaja esittää myös kaksi uutta germaanista etymologiaa.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 20 Huhti 2011 09:15

Mielenkiintoinen sana tuo Heikkilän esille ottama kantaskandinaavinen *wangaz, joka siis merkitsee mm. mutkaa ja kaarretta. Näsijärven pohjoispuolella on melko mutkainen vesireitti, jonka yksi osa on nimeltään Vankavesi. Mahtaisiko kuulua tähän yhteyteen joko suoraan kantaskandinaavista tai saamen kautta saatuna?
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 20 Huhti 2011 13:26

Kalevanserkku kirjoitti:Mielenkiintoinen sana tuo Heikkilän esille ottama kantaskandinaavinen *wangaz, joka siis merkitsee mm. mutkaa ja kaarretta. Näsijärven pohjoispuolella on melko mutkainen vesireitti, jonka yksi osa on nimeltään Vankavesi. Mahtaisiko kuulua tähän yhteyteen joko suoraan kantaskandinaavista tai saamen kautta saatuna?


Taisipa muistini pettää pahan kerran, sillä Vankavesi onkin vesistön viimeinen laaja selkä ennen Muroleen koskea, jonka jälkeen vesistö jatkuu kiemurtelevana ja kapeana.

Mitenkähän *wangas-sanan muut merkitykset: niitty, laidun ja mitä niitä olikaan sopisivat tuommoiseen avaraan selkäveteen? Voisiko sitä ajatella metaforisesti "kalalaitumeksi"?
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Jaska » 20 Huhti 2011 18:51

Kalevanserkku kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Mielenkiintoinen sana tuo Heikkilän esille ottama kantaskandinaavinen *wangaz, joka siis merkitsee mm. mutkaa ja kaarretta. Näsijärven pohjoispuolella on melko mutkainen vesireitti, jonka yksi osa on nimeltään Vankavesi. Mahtaisiko kuulua tähän yhteyteen joko suoraan kantaskandinaavista tai saamen kautta saatuna?


Taisipa muistini pettää pahan kerran, sillä Vankavesi onkin vesistön viimeinen laaja selkä ennen Muroleen koskea, jonka jälkeen vesistö jatkuu kiemurtelevana ja kapeana.

Mitenkähän *wangas-sanan muut merkitykset: niitty, laidun ja mitä niitä olikaan sopisivat tuommoiseen avaraan selkäveteen? Voisiko sitä ajatella metaforisesti "kalalaitumeksi"?

Artikkelin mukaan Suomen nimistä vain Kolarin Vankanvuoma liittyisi tuohon.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vankavesi kuitenkin liittyy sanaan vanka 'koukku, mutka', ja nimellä olisi aluksi viitattu siihen jyrkkään mutkaan joka yhdistää sen Ohrionselkään. Eli kyseessä olisi sama lainasana suoraan suomeen omaksuttuna.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Taavetti » 20 Huhti 2011 19:46

Vaikka foorumi nimensä mukaisesti käsittelee lähinnä Suomen muinaisuuteen liittyviä asioita, ei nykyistä aikaa, eikä naapurikansoja ole voitu, eikä voida ohittaa.
Kun tässä on käsitelty saamelaisia ja heidän kieltänsä, muistui mieleen, että Ruotsin useasta Lapista osa sijoittuu huomattavan etelään. Vajaa vuosi sitten keväällä näin auton ikkunasta poroja suunnilleen Suomen Vaasan korkeudella. Voisin kartasta tutkia, mitä Lappia sillä korkeudella on. Jääköön tällä kerralla katsomatta, sillä tämä pohjustus valmisteli tilaa kysymykselle, asuuko sielläkin saamelaisia vai jotakin muuta kansaa, ja puhuvatko he jotakin saamelaista kieltä vai jotakin muuta?
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

Seuraava

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa