Etymologiaketju

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 08 Marras 2013 15:40

Radierer kirjoitti:Maallikon miettietä ja pohdintoja jälleen: -pere ja Tampere. Pirkkalan puolella Pere on yhtä kuin ranta-alue ja Tamperehan on tunnetusti Tammerkosken rannalla.

Monia teorioita olen kuullut tammipadosta lähtien. Typerin selitys oli mielestäni kuitenkin, että "pere" -nimi tulisi sanasta perhe.

Aloitin venäjän opinnot ja huomasin, että slaavilaisissa kielissä vastaava "берег, břeh, brzeg, бряг" tarkoittaa rantaa. Tulee myös mieleen "penger" ja "piennar". Huuhailua ja sattumaa vai olisiko jokin indoeurooppalais/slaavilaisyhteys mahdollinen?

Asiaa on käsitelty tässä tutkielmassa, taustalla näyttäisi olevan saamelaisnimi:

http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 08 Marras 2013 17:49

Pere-sanan etymologia taitaa tosiaan juontaa juurensa samaan sankan kuin perhe. Pere ei kuitenkaan tämänkään selityksen mukaan vastaa perhettä. En tiedä missä on ideoitu peren tarkoittaneen perhettä.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 08 Marras 2013 17:55

Sigfrid kirjoitti:Pere-sanan etymologia taitaa tosiaan juontaa juurensa samaan sankan kuin perhe. Pere ei kuitenkaan tämänkään selityksen mukaan vastaa perhettä. En tiedä missä on ideoitu peren tarkoittaneen perhettä.

Häh? Pere ja pereh ovat perhe-sanan murrevariantteja aivan kuten vene, veneh ja venhe ovat sama sana eri murteista. Tarkoitatko, että on toinen sana, joka on myös asussa pere mutta jolla on eri merkitys (homonyyminen pari)? Sellainen voisi hyvin olla, ja Radiererin slaaviehdotus ansaitsee tarkempaa pohdintaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että esiintyy myös sana pere merkityksessä 'perhe'.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 08 Marras 2013 18:05

Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Pere-sanan etymologia taitaa tosiaan juontaa juurensa samaan sankan kuin perhe. Pere ei kuitenkaan tämänkään selityksen mukaan vastaa perhettä. En tiedä missä on ideoitu peren tarkoittaneen perhettä.

Häh? Pere ja pereh ovat perhe-sanan murrevariantteja aivan kuten vene, veneh ja venhe ovat sama sana eri murteista. Tarkoitatko, että on toinen sana, joka on myös asussa pere mutta jolla on eri merkitys (homonyyminen pari)? Sellainen voisi hyvin olla, ja Radiererin slaaviehdotus ansaitsee tarkempaa pohdintaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että esiintyy myös sana pere merkityksessä 'perhe'.


Perhe periytynee pere-pereh -sanasta, mutta sehän on eri asia kuin pere sanan alkuperäinen merkitys, joka saattaa olla ollut esimerkiksi talo. Täytyy katsoa koko historia, ei vain nykymerkitystä :)
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja putkonen » 08 Marras 2013 18:16

Radierer kirjoitti:Maallikon miettietä ja pohdintoja jälleen: -pere ja Tampere. Pirkkalan puolella Pere on yhtä kuin ranta-alue ja Tamperehan on tunnetusti Tammerkosken rannalla.

Monia teorioita olen kuullut tammipadosta lähtien. Typerin selitys oli mielestäni kuitenkin, että "pere" -nimi tulisi sanasta perhe.

Aloitin venäjän opinnot ja huomasin, että slaavilaisissa kielissä vastaava "берег, břeh, brzeg, бряг" tarkoittaa rantaa. Tulee myös mieleen "penger" ja "piennar". Huuhailua ja sattumaa vai olisiko jokin indoeurooppalais/slaavilaisyhteys mahdollinen?


Minäkin kallistuisin Radiererin ranta-selityksen kannalle. Oman sukuni Pere sijaitsee nimenomaan joen törmällä (pientareella) ja Santapere-nimikin ontuu perheen ja talon yhteydessä. No talon sillä voisi jotenkin selittää: talo, joka sijaitsee santaisella paikalla, mutta Santaperhe ei onnistu. Talon isäntäkö teki bisnestä sannalla eli oli jonkinlainen "Santasaksa"? Ehkä tällä samaisella pere-sanalla on tosiaan useampia merkityksiä, mutta tilan- ja paikannimenä ranta-selitys vaikuttaa hyvinkin loogiselta.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 08 Marras 2013 18:22

Sigfrid kirjoitti:Perhe periytynee pere-pereh -sanasta, mutta sehän on eri asia kuin pere sanan alkuperäinen merkitys, joka saattaa olla ollut esimerkiksi talo. Täytyy katsoa koko historia, ei vain nykymerkitystä :)

Okei, tarkoitat koko sanueen alkuperäistä merkitystä. SSA:n mukaan perhe-sanalla on koko itämerensuomessa ensisijainen merkitys 'perhe', virossa ja inkeroisessa se voi viitata satunnaisesti myös (mehiläis- tai lintu)parveen.

Sanalle ei muuten esitetä mitään selitystä; levikki rajoittuu itämerensuomeen. Sitä on joskus ehdotettu perä-sanan johdokseksi, muttei mitään -he-johdinta ole olemassakaan.

Suomen murteiden sanakirja ei ole vielä P:ssä asti, joten kaikki harvinaiset merkitykset (joiden perusteella voitaisiin sitten pere ehkä jakaa kahteen eri sanaan, joista toinen voisi olla slaavilainen) pitäisi käydä penkomassa murrearkiston korteista.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 08 Marras 2013 18:23

Miten on sitten sellaiset nimet kuin

Alapere
Keski-Pere
Yli-Pere
Mäki-Pere
Ranta-Pere
Isopere

korvataa sana pere sanalla talo

Alatalo
Keskitalo
Ylitalo
Mäkitalo
Rantatalo, ei siis Ranta-ranta
Isotalo

Siinä oli melkein kaikki Suomen pere-loppiset sukunimet.
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 08 Marras 2013 18:28, muokattu yhteensä 1 kerran
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 08 Marras 2013 18:28

Sigfrid kirjoitti:Miten on sitten sellaiset nimet kuin

Alapere
Keski-Pere
Yli-Pete
Mäki-Pere
Ranta-Pete
Isopere

korvataa sana pere sanalla talo

Alatalo
Keskitalo
Ylitalo
Mäkitalo
Rantatako
Isotalo

Siinä oli melkein kaikki Suomen pere-loppiset sukunimet.

Nuo nimet kyllä vahvasti viittaisivat 'talo'-merkitykseen. Pere-paikannimet keskittyvät Satakuntaan, muutama pohjalainen esiintymä lienee siirtymänimi. Ehkä Satakunnan murteessa sanalla tunnetaankin merkitysvariantti 'talo'? Tunteeko kukaan sikäläinen vanhaa paljasjalkaista tai edes villasukkaista sukulaista, jolta asiaa voisi tiedustella?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja putkonen » 08 Marras 2013 18:35

Ala-, Keski- ja Yli- alkuosat vesittävät -myönnettäköön- ranta(penkere)-teoriaa. Tämän mukaan Santapere olisi sitten se per(h)e, joka asui Pere-tilan santaisella kohdalla ja 1700-luvulta lähtien luultavasti teki bisnestä perunalla. Perunanviljelijäsukuhaaran osa Santaperettä nimitettäköön täten Pottusaksaksi. Tätä nimen alkuperää voivat tulevaisuuden etymoloogit sitten mietiskellä Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 08 Marras 2013 19:02

putkonen kirjoitti:Ala-, Keski- ja Yli- alkuosat vesittävät -myönnettäköön- ranta(penkere)-teoriaa. Tämän mukaan Santapere olisi sitten se per(h)e, joka asui Pere-tilan santaisella kohdalla ja 1700-luvulta lähtien luultavasti teki bisnestä perunalla. Perunanviljelijäsukuhaaran osa Santaperettä nimitettäköön täten Pottusaksaksi. Tätä nimen alkuperää voivat tulevaisuuden etymoloogit sitten mietiskellä Kuva


On niitä kummempiakin nimiä nähty kuin Santatalo. Ja kannattaa katsoa Kansalaisen karttapaikasta mitä santa antaa nimen edessä. En oli katsonut, enkä muista kuin Santahamina.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja putkonen » 08 Marras 2013 22:05

Joo, löytyyhän tätä santa-nimistöä tosiaan. Santa-alkuisia paikannimiä löytyy nimenomaan Länsi-Suomesta ja Satakunnassa on niiden tiivistymä. Hämeen puolelle siirryttäessä Santa-nimet loppuvat melkein kuin seinään.

Hiekka-alkuisia nimiä käytetään Itä-Suomessa. Onko "hiekka" siis itä-suomea ja "santa" länsi-suomen murteissa esiintyvä muoto?
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja aikalainen » 08 Marras 2013 23:56

Sigfrid kirjoitti:Miten on sitten sellaiset nimet kuin

Alapere
Keski-Pere
Yli-Pere
Mäki-Pere
Ranta-Pere
Isopere

korvataa sana pere sanalla talo

Alatalo
Keskitalo
Ylitalo
Mäkitalo
Rantatalo, ei siis Ranta-ranta
Isotalo

Siinä oli melkein kaikki Suomen pere-loppiset sukunimet.

Nuo etuliitteet ovat tyyppiä, joka viittaa jakautuneeseen emätaloon. Vastaavasti kuin esim.
(Sigfrid-nimen innoittamana) Ala-Sipilä, Keski-Sipilä, Ylä-Sipilä, Mäki-Sipilä, Ranta-Sipilä, Iso-Sipilä.

Vastaavasti alkuun on voinut olla Pere-niminen talo, jota on lohkottu. Vaan mikäpä olisi sen nimen merkitys.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja aikalainen » 09 Marras 2013 00:06

Radierer kirjoitti:Maallikon miettietä ja pohdintoja jälleen: -pere ja Tampere. Pirkkalan puolella Pere on yhtä kuin ranta-alue ja Tamperehan on tunnetusti Tammerkosken rannalla.

Monia teorioita olen kuullut tammipadosta lähtien. Typerin selitys oli mielestäni kuitenkin, että "pere" -nimi tulisi sanasta perhe.

Aloitin venäjän opinnot ja huomasin, että slaavilaisissa kielissä vastaava "берег, břeh, brzeg, бряг" tarkoittaa rantaa. Tulee myös mieleen "penger" ja "piennar". Huuhailua ja sattumaa vai olisiko jokin indoeurooppalais/slaavilaisyhteys mahdollinen?

Pereen slaaviselitys on mielenkiintoinen. Löytyisiköhän sieltä suunnalta selitystä myös tam-sanalle?

Myös jo esiin tuotu penkere>pere toimisi rantaan liittyvänä sanana oikein hyvin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 09 Marras 2013 00:20

putkonen kirjoitti:Joo, löytyyhän tätä santa-nimistöä tosiaan. Santa-alkuisia paikannimiä löytyy nimenomaan Länsi-Suomesta ja Satakunnassa on niiden tiivistymä. Hämeen puolelle siirryttäessä Santa-nimet loppuvat melkein kuin seinään.

Hiekka-alkuisia nimiä käytetään Itä-Suomessa. Onko "hiekka" siis itä-suomea ja "santa" länsi-suomen murteissa esiintyvä muoto?

Santa on skandinaavista lainattu, joten läntinen levikki ei sikäli yllätä.

Aatto Ernesti Pottusaksa kuulostaa ensi kauden Putous-hahmolta... :-P

Aikalainen kirjoitti:Vastaavasti alkuun on voinut olla Pere-niminen talo, jota on lohkottu. Vaan mikäpä olisi sen nimen merkitys.

Kantatalonnimien nimeämismotiivit voivat todella olla melkein mitä vain. Mutta koska -Pere-taloja on niin paljon, se voisi olla jokin yleinen motiivi. Ranta-Pere ei muuten aina sijaitse rannalla... Kiukaisissa on Kylä- ja Mäki-Pere ja Kylä- ja Mäki-Naski. Ei hajuakaan.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja putkonen » 09 Marras 2013 03:14

Jaska kirjoitti:Ranta-Pere ei muuten aina sijaitse rannalla...


Niin ei tänä päivänä, mutta kun näiden neljän tilan sijaintia vähän kartalla zoomaa, niin voisi kuvitella niiden sijaitsevan pienten järvien, melkeinpä lampien, muinaisilla rannoilla. Järvien pintaa vaan on myöhemmässä vaiheessa peltoalaa lisätessä laskettu. Kiukaisten Ranta-Pere on hyvin lähellä Raakkuunjärven rippeitä, Laitilan Sarkonjärvikin on varmaan ollut aikoinaan suurempi ja siten tämäkin Ranta-Pere olisi sijainnut pikkujärven rannalla. Laitilan Kivijärvenkin pinta on ennen varmaan ollut korkeammalla ja tämä Ranta-Peren talo on varmaan joskus töröttänyt tämän pikkuruisen järven rannalla. Euran Ranta-Pere ei olekaan enää ihan pikkujärven, vaan avoselkäisen Pyhäjärven rannalla.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 09 Marras 2013 11:56

Minusta -mala vaikuttaa paremmalta lainasanaehdokkaalta kuin -pere. Ihan intuitivisesti bereg, josta esim. na beregu "rannalla", olisi paremminkin lainautunut muodossa perkka, perkku. Toisaalta simpele-tampere-selitys on varsin hyvä ja hämeen murrekehitys selittää mainiosti ele->ere kehityksen.

Heikkilän artikelissa mainittu kaperi-kypärä-paikannimisanasto näyttäisi viittaavaan siihen, että itäsuomalainen kypärä on muuntunut sekä Päijät-Hämeessä että Pohjanmaalla kaperiksi. Jos kypärä-paikannimet ovat vasta 1500-luvun muuttoliikkeen seurausta, kaperi-substituutio viittaisi siihen että alueella on ollut vielä ainakin jälkiä saamesta? Kaperinimet näyttäisivät liittyvän myös siihen, että alueilla on asunut turjalaisia, koska po. paikkojen liepeiltä löytyy vastaavia toponyymeja. Simpeleen läheltä löytyy taas tura-toponyymejä. Saamen puhujia on siis kaiketi ainakin osin kutsuttu turjalaisiksi, vähintään joko muiden tai sitten myös heidän itsensä toimesta, myös Tambelkuosken rannalla.

Viestissä piti olla mukana kuvia, en kuitenkaan saanut liitettyä niitä?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Taavetti » 09 Marras 2013 15:40

Laita linkki, tässä ei ole kuvapalvelua.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 09 Marras 2013 16:07

Kinaporin kalifi kirjoitti:Minusta -mala vaikuttaa paremmalta lainasanaehdokkaalta kuin -pere. Ihan intuitivisesti bereg, josta esim. na beregu "rannalla", olisi paremminkin lainautunut muodossa perkka, perkku. Toisaalta simpele-tampere-selitys on varsin hyvä ja hämeen murrekehitys selittää mainiosti ele->ere kehityksen.

Heikkilän artikelissa mainittu kaperi-kypärä-paikannimisanasto näyttäisi viittaavaan siihen, että itäsuomalainen kypärä on muuntunut sekä Päijät-Hämeessä että Pohjanmaalla kaperiksi. Jos kypärä-paikannimet ovat vasta 1500-luvun muuttoliikkeen seurausta, kaperi-substituutio viittaisi siihen että alueella on ollut vielä ainakin jälkiä saamesta? Kaperinimet näyttäisivät liittyvän myös siihen, että alueilla on asunut turjalaisia, koska po. paikkojen liepeiltä löytyy vastaavia toponyymeja. Simpeleen läheltä löytyy taas tura-toponyymejä. Saamen puhujia on siis kaiketi ainakin osin kutsuttu turjalaisiksi, vähintään joko muiden tai sitten myös heidän itsensä toimesta, myös Tambelkuosken rannalla.

Viestissä piti olla mukana kuvia, en kuitenkaan saanut liitettyä niitä?

Ai harmi, tuota en ollut vielä huomannutkaan: kuvapalvelu puuttuu. Kuvat pitää siis joko ladata kotisivutilaansa tai eri ilmaispalveluihin (esim. TinyPic http://tinypic.com/ ) ja linkittää sitten tänne.

Muutamat Kaperi-asutusnimet voisivat kai tulla suoraan henkilönnimestäkin. Kuitenkin sekä Hämeestä että Etelä-Pohjanmaalta löytyy mäen vierestä Kaperi-nimi, Hämeen Kapervuori jopa viittaa samaan nimeämismotiiviin kuin Lapissa Kahperusvaarat, eli lakinmuotoinen mäenlaki. (Saamessahan sana ei merkitse 'kypärää' vaan 'lakkia'.)

Turja-nimissä tulee taas se ongelma, että mikä on tarpeeksi lähellä. Minusta ne ovat aika kaukana Kaper*-nimistä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja putkonen » 09 Marras 2013 19:38

Jaska kirjoitti:Aatto Ernesti Pottusaksa kuulostaa ensi kauden Putous-hahmolta...


Niin, ja ajattele Peren kantatilan isännän pojan, eli mainitsemasi Aatto Ernesti Juhaninpoika Pottusaksa-Peren, jälkikasvua. Satakunnassahan oli myös tapana nimetä esim. Martin Antti-pojalle lohkottu tila Martinantiksi (Huittisissa) ja tähän tyyliin Aaton vanhimmalle pojalle Aatolle (nimetty perinteisesti isänsä mukaan) edelleen lohkotun tilan nimeksi olisi tullut Aatonaatto. Toiseksi vanhimman pojan Juhanin (nimetty isoisän mukaan) nimen pappi latinalaisti ja se kirjoitettiin virallisesti hienosti Juhanus. Tämän kakkospojan, siis Juhanin, pojalle Aatolle (isoisän mukaan nimetty) edelleen jaetusta tilan osasta tuli täten Juhanuksenaatto... Se olikin sitten jo aika pieni tila...
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Etymologiaketju

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 12 Marras 2013 06:19

Sigfrid kirjoitti:Miten on sitten sellaiset nimet kuin

Alapere
Keski-Pere
Yli-Pere
Mäki-Pere
Ranta-Pere
Isopere

korvataa sana pere sanalla talo

Alatalo
Keskitalo
Ylitalo
Mäkitalo
Rantatalo, ei siis Ranta-ranta
Isotalo

Siinä oli melkein kaikki Suomen pere-loppiset sukunimet.

Vrt. myös etupäässä Pohjanmaalla, Savossa ja Lapissa esiintyvät paikannimet:

Alipää
Ylipää
Mäenpää tai Mäkipää
Rannanpää
Suurpää

Alaperä
Yliperä
Mäkiperä
Rantaperä tai Rannanperä
Isoperä
Santaperä

Alipää/Alaperä ja Ylipää/Yliperä liittyvät joen ylä- ja alajuoksun tienoisiin.

Minusta kuulostaa enemmänkin siltä, että kaikki nuo päätteet viittaavat topografiaan, ts. kyseessä on paikan luonnehdinta nimessä, sanallinen karttailmaus: -talo, -pää, -perä, -pere. Siinä mielessä pere voisi olla perää, pengertä, harjua, mäkeä, tienoota, tai jotain joen/vesistön osaa tarkoittava sana (mitään kielitieteellisempää perustelua en kyllä lähde yrittämään).
JakomäenNeruda
 

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa