Kamalia savolaisia sukunimiä?

Sanojen ja nimien alkuperä

Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 02 Loka 2013 00:53

Kamalia (entisiä) sukunimiä Savossa:
Kamalainen. Kakkinen. Läsänen. Rämäläinen.

Ehkä ne aikanaan eivät olleetkaan kamalia. Novgorodin vaikutuksen johdosta kansaa ristittiin ortodoksisten pyhimysten mukaan. Kun pyhimysnimistä väännettiin sukunimiä, tulos saattoi olla aika veikeä.

Yksi ortodoksisista pyhimyksistä oli Gamaliel. Siitä olisi voinut tulla Kamalainen.

Kakkinen- nimen selitykseksi tarjotaan sukunimikirjassa lihavalle ihmiselle sopivaa lisänimeä Gagge, tynnyri. Ortodoksipyhimyksen nimestä Akakios vääntyisi Kakkinen ihan luontevasti.

Läsänen ja paikannimi Läsäkoski? Nykyisin Läsäkoskena tunnettu paikka Mikkelin luona on kuitenkin vanhoissa asiakirjoissa Läsinkoski. Siinä on genetiivimuoto, joten "läsi" ei ole koskea kuvaava sana, vaan se viittaa omistajan nimeen. Keskiajalla juuri koskipaikat olivat aatelisten nimissä. Olisiko Läsinkoski ollut jonkun herra Klausin kalapaikka?

Rämäläinen ja sen ruotsinkielinen muoto Främling (muukalainen) vaihtelevat sotilasasiakirjoissa. Främling liittyi Rämälään.

Esitän nämä tulkinnat erisnimien etymologian mahdollisina vaihtoehtoina. Joku voisi joskus tutkia.
Onhan Kalvitsa-nimenkin takaa löydetty Schadewitz.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

ViestiKirjoittaja Jola » 02 Loka 2013 11:08

Onhan näitä vastaavia länsisuomalaisiakin nimiä. Eim. Houru/Hourula nimi Pyhäjoelta. Talo sijaitsi Hourukosken rannalla. Houru tarkoitti kai paikallisessa murteessa huurua, joka koskesta nousi eli hourusi. Kuitenkin tämä suku oli alkuna Savossakin vaikuttaneelle merkittävälle Hoffren-nimellä tunnetulle pappissuvulle.
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Loka 2013 06:07

E. Sofia,
nuo ortodoksisten ristimänimien väännökset vaikuttavat ihan uskottavilta selityksiltä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 24 Tammi 2014 01:05

Hokkanen johdetaan yleensä skandinaavisesta Haakon-etunimestä. Mielestäni on muitakin mahdollisuuksia. Jos nimi on syntynyt idän vaikutuspiirissä, Hokkanen voisi tulla ortodoksisesta etunimestä Fokas.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Tammi 2014 15:26

Esitin jokin aika sitten Jaskalle, että myös sukunimi Korhonen perustuisi pyhimysnimeen Georgos. Johtotähtenä tässä etymologiassa olisi kasvu, sillä korhota karjalan kielessä:

"korhota v.
1. kohota, nousta.
korhoi kattšomah. tossupiän ku meńin, jo oli korhonnuh (pelvas) kazvamah. leiby korhuou. Säämäj
2. vaurastua, rikastua.
nygöi ku lapset kazvettih ruadamah, ga taloi rubei korhuomah. Säämäj
ǁ Vrt. korota."

liittyy juuri kasvuun, mikä on myös nimen Georgos taustalla:

"The noun γεωργός geōrgos "husbandman, farmer" and the verb γεωργέω geōrgeō "to be a farmer; to plow, till, cultivate" is found in the classical language (Plato, Aristophanes). The word geōrgos "husbandman, farmer" was one of Zeus's epithets in Athens: Ζεύς Γεωργός (Zeus Geōrgos), the god of crops and harvest."

Tietysti, voisihan ajatella että Korha, Korho nimenä olisi balttilaislähtöinen, mistä tunnetaan lähes vastaavan kaltaisella nimellä tunnettu pakanallinen kasvun jumala, mutta varhaiskeskiaikainen pyhimysnimi, joka olisi kauppiaan nimenä jopa mainittu noin 1100-1200-luvulta peräisin olevassa, Staraja Russan alueelta löydetyssä tuohikirjeessä, tuntuisi helpommalta selitykseltä. Georgioksen varhaisia variantteja tunnetaan useita, esim. muotoa Corche tms. Iberian niemimaan alueelta. Iberia on kaukana, mutta ei niin kaukana Corveystä, josta moni karjalaisnimi on Haavion mukaan peräisin.

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?
a=korhota&b=1&ha=korhota

http://en.wikipedia.org/wiki/George_(given_name)
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 24 Tammi 2014 23:36

Kinaporin kalifi kirjoitti: Esitin jokin aika sitten Jaskalle, että myös sukunimi Korhonen perustuisi pyhimysnimeen Georgos. Johtotähtenä tässä etymologiassa olisi kasvu, sillä korhota karjalan kielessä:<<
<< Tietysti, voisihan ajatella että Korha, Korho nimenä olisi balttilaislähtöinen, mistä tunnetaan lähes vastaavan kaltaisella nimellä tunnettu pakanallinen kasvun jumala, mutta varhaiskeskiaikainen pyhimysnimi, joka olisi kauppiaan nimenä jopa mainittu noin 1100-1200-luvulta peräisin olevassa, Staraja Russan alueelta löydetyssä tuohikirjeessä, tuntuisi helpommalta selitykseltä. Georgioksen varhaisia variantteja tunnetaan useita, esim. muotoa Corche tms. Iberian niemimaan alueelta. Iberia on kaukana, mutta ei niin kaukana Corveystä, josta moni karjalaisnimi on Haavion mukaan peräisin.

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?
a=korhota&b=1&ha=korhota

http://en.wikipedia.org/wiki/George_(given_name)

Pyhä Georgios oli tosiaan yksi keskiajan huomattavimpia pyhimyksiä. Suomessa hänet tunnettiin jo paljon ennen varsinaista kristinuskon omaksumista. Suosiosta kertovat myös nimen monet variantit: Yrjö, Jyri, Jyrki, Yrjänä, Jöran. Mutta minkä kielen kautta Gorgios olisi muuntunut Korhoksi?
Liikanimestä tuskin syntyisi niin monella taholla sukunimiä. Sanottiinko maanviljelijää karjalankielessä korhoksi? Nimen pitää erottaa muista. Liikanimi maanviljelijä tai kuuro on mielestäni liian tavallinen ominaisuus.
Pyhimysnimestä etunimeksi ja siitä sukunimeksi on hyvin tavallinen sukunimen syntyhistoria. Mitä suositumpi pyhimys, sitä enemmän hän saa kaimoja. Sitä useammalla taholla syntyy samaa sukunimeä.
Näyttää olevan Georgios taistelemassa myös Moskovan vaakunassa. Pyhän Yrjön ikoni tai patsas taitaa olla varsin suosittu Itä-Euroopan maissa. Jos vain joku kielitieteilijä osaisi selittää, milloin ja minkä kielen kautta Gorgiosta olisi tullut Korho.
Yritän pistää tähän linkin Novgorodin Gorkiin: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/c ... vgorod.jpg
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Tammi 2014 23:55

E. Sofia kirjoitti:Mutta minkä kielen kautta Gorgios olisi muuntunut Korhoksi? Liikanimestä tuskin syntyisi niin monella taholla sukunimiä. Sanottiinko maanviljelijää karjalankielessä korhoksi? Nimen pitää erottaa muista. Liikanimi maanviljelijä tai kuuro on mielestäni liian tavallinen ominaisuus.

Sanopa se. Vulgäärilatina? Erottuminen on oma ongelmansa. Moni meistä on saman karjalaisen Z1940-linjan jäsen. Ihan sattuman pohjalta en jaksa uskoa sukunimen valikoituneen eri syistä saman perimän omaavalle ryhmälle.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja putkonen » 18 Touko 2014 23:31

E. Sofia kirjoitti:Kamalia (entisiä) sukunimiä Savossa:
Kamalainen. Kakkinen. Läsänen. Rämäläinen.

Ehkä ne aikanaan eivät olleetkaan kamalia. Novgorodin vaikutuksen johdosta kansaa ristittiin ortodoksisten pyhimysten mukaan. Kun pyhimysnimistä väännettiin sukunimiä, tulos saattoi olla aika veikeä.

Yksi ortodoksisista pyhimyksistä oli Gamaliel. Siitä olisi voinut tulla Kamalainen.

Kakkinen- nimen selitykseksi tarjotaan sukunimikirjassa lihavalle ihmiselle sopivaa lisänimeä Gagge, tynnyri. Ortodoksipyhimyksen nimestä Akakios vääntyisi Kakkinen ihan luontevasti.

Läsänen ja paikannimi Läsäkoski? Nykyisin Läsäkoskena tunnettu paikka Mikkelin luona on kuitenkin vanhoissa asiakirjoissa Läsinkoski. Siinä on genetiivimuoto, joten "läsi" ei ole koskea kuvaava sana, vaan se viittaa omistajan nimeen. Keskiajalla juuri koskipaikat olivat aatelisten nimissä. Olisiko Läsinkoski ollut jonkun herra Klausin kalapaikka?

Rämäläinen ja sen ruotsinkielinen muoto Främling (muukalainen) vaihtelevat sotilasasiakirjoissa. Främling liittyi Rämälään.

Esitän nämä tulkinnat erisnimien etymologian mahdollisina vaihtoehtoina. Joku voisi joskus tutkia.
Onhan Kalvitsa-nimenkin takaa löydetty Schadewitz.


Kyllä meillä Länsi-Suomessakin osataan:

Alppi Höytölä Ikaalinen (Margit Lumian tietoja)

1540-60 Per Alppi
1561-68 Simon Perss
1569-1613 Simon Simonss
1614-27 Paul Alppi l. Hundskot

Ikaalisten Alpin talon isäntä Paavali Alppi eli Koirankakka ihan selvällä saksankielellä! Löytyisikö Saksan/Itävallan alppiseuduilta sopiva nimikkopyhimys Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Eskous » 20 Touko 2014 10:35

Nimi Sairanen mieltyy ainakin minulla negatiiviseksi. Nimi Kiimanen puolestaan aiheuttaa aprikointia, että mitenkähän kyseinen sukunimi on alun perin "ansaittu".
Eskous
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 477
Liittynyt: 31 Heinä 2012 00:05

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 23 Touko 2014 20:58

Eskous kirjoitti: <<< - Nimi Kiimanen puolestaan aiheuttaa aprikointia, että mitenkähän kyseinen sukunimi on alun perin "ansaittu".

Ellei ole kyse "ansaitusta" liikanimestä, nimi Kiimanen selittyisi vaikka näin:

1. Paikannimestä, joka vihjaa lintujen pyyntiin. Metsäkanalintujen soidin eli kiima on mahtava tapahtuma. Kenen mailla oli sellainen paikka, sillä oli luultavasti hyvä menestys myös lintujen pyynnissä. Niinpä kummastakin on varmasti johdettu ensin paikannimiä, joista on voinut tulla sukunimi.

"Soivien" lintujen touhu soitimella on hienoa. "Metsot soitimella" lienee eri variaatioissa useiden kotien seinällä. "Soimisesta" on tullut kauniita paikannimiä. Siellä, missä on johdettu sukunimiä sanasta soidin, ei nimeä ole koettu mitenkään hassuna. Onhan se kaunis sukunimenäkin.

Kiima on soitimen synonyymi, vain eri murrealueen sana. "Metsot kiimalla"... Suppean murrealueen sanaa ei ymmärretä muualla. Tai sana ymmärretään toisella tavalla.

2. Kiim- voisi tulla sukunimeen ortodoksisesta ristimänimestä [i]Joakim[/i] tai Eudokimos. Silloin nimi olisi syntynyt Novgorodin kulttuurin piirissä.

Mikä selitys on mahdollinen, vaatisi aikamoista paneutumista nimen varhaisimpiin esiintymisiin.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Touko 2014 23:30

Erittäin rakentavia ehdotuksia Sofialta!
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10976
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Fagus » 23 Touko 2014 23:42

E. Sofia kirjoitti:2. Kiim- voisi tulla sukunimeen ortodoksisesta ristimänimestä [i]Joakim[/i] tai Eudokimos. Silloin nimi olisi syntynyt Novgorodin kulttuurin piirissä.

Mikä selitys on mahdollinen, vaatisi aikamoista paneutumista nimen varhaisimpiin esiintymisiin.

Ainakin Raja-Karjalassa ja Aunuksessa esiintyy nimiä Kimanen/Kimajev(Kimajeff), jotka ovat todistettavasti syntyneet Jevdokim-etunimestä (oikeastaan paikallisesta muodosta). Siitä ei ole pitkä matka nimeen Kiimanen, koska i saatetaan paikallisesti lausua pitkänä etunimessäkin.
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Touko 2014 09:44

Jaska kirjoitti:Erittäin rakentavia ehdotuksia Sofialta!

Samoin Fagukselta. Molemmilla selvästi sekä hyvät tiedot että erinomainen kyky analysoida asioita. Onko E. Sofia muuten joku johdos Hagia Sofiasta?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 30 Touko 2014 14:59

Kaisa Nurhonen kirjoitti:Kysynpä, miksi Sairanen-nimestä tulee jotain erikoista mieleen ja jos tulee, mitä? Sukunimi saattaisi olla peruja paikannimestä tai toisinpäin.

Vanhat paikannimet tulevat usein henkilönimistä. Jos nimi on vanha (kuten Sairanen näyttäisi olevan), se tuskin tulee mistään maastotermistä ainakaan itäisessä Suomessa, missä kiinteä asutus on verrattain myöhäistä.

Sukunimikirja (Mikkonen-Paikkala) kertoo, että Hollolasta on kirjattu Hannus Sairickala-niminen mies 1466. Pälkäneellä Oleff Sairialan 1478. Kalannissa mainitaan kylännimi Sairinen v. 1411.

Sukunimeä Saira on Lappeen-Viipurin tienoilla: Taipalsaaren Sairalassa esiintyvät nimet Saira, Sairalainen ja Sairainen 1500-luvun lopulla, Jääskessä Hin Saira 1545 ja Oluff Saijraine 1558. Sukunimikirjaa edelleen: Sairila gård puolestaan on Mikkelin seudulla, missä on sukunimeä Saironen, Sairiainen, Sairinen.

http://www2.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mi ... aankartano

Kirja kertoo Viljo Nissilän olleen sitä mieltä, että nimi tulee sanasta sairas. Tätä tekijät epäilevät: "Nimi on kuitenkin niin laajalevikkinen ja myös paikannimenä käytetty, ettei se näytä todennäköiseltä." Sukunimikirja ehdottaa lähtökohdaksi germaanista, alasaksalaista miehennimeä Sairicho. Vehmaan Saarikkalan kylän nimen johtuisi siitä, arvelee Saxen (1905). Ainakin Hollolan Sairickala sopisi hyvin Sairikka-nimen johdokseksi.

Ääntyykö Sairila Mikkelissä "Saerila" vaan "Sairila"?

Itäsuomalaisen levikin osalta mietin, voisiko Jääsken - Mikkelin Sairinen muotoutua jostakin Novgorodin ajan kastenimestä. Ortodoksisessa kalenterissa on nimi, jota mutustelen: Asarias eli Asarja, englanninkielisessä maailmassa Azariah. Asarias- pyhimysten muistopäiviä on Suomen ortodoksisessa kalenterissa 3.2. ja 17.12.

Vanhassa testamentissa mainitaan useita Asarja-nimisiä henkilöitä - maaherra, kuningas, pappi... Ne Asariaat, jotka ansaitsivat pääsyn ortodoksien pyhimyskalenteriin, ovat profeetta Asarja ja se sankarinuorukainen, joka mainitaan Danielin kirjan apokryfisessä jatko-osassa: Asarias heitettiin uskonsa takia tuliseen pätsiin.
"Mutta Herran enkeli laskeutui samalla kuin Asarias ja hänen toverinsa heitettiin alas pätsiin, ja hän hajotti tulen liekin pätsistä ja teki, että pätsin sisus oli, niinkuin kostea tuuli olisi puhaltanut. Ja tuli ei heihin ensinkään koskenut, ei vaivannut eikä rasittanut."

Miten Asarjas on tuhat vuotta sitten itäisen kristikunnan piirissä äännetty, sitä en tiedä. Latinaksi (Vulgata) nimi kuului Azarias. (Dan.1: 6 "fuerunt ergo inter eos de filiis Iuda Danihel Ananias Misahel et Azarias...) Englantiinkin loppu-s tuppautuu usein mukaan:
December 17 Holy Prophet Daniel and the Three Holy Youths Ananias, Azarias and Misael. ( http://www.abbamoses.com/months/december.html )
En osaa venäjää enkä kirkkoslaavia. Oliko tuo viimeinen s-kirjain vanhassa slaavinkielessä?
Jos alun a oli painoton, nimi lyhenee nimeksi Saria. Kieli suosii tuttua ja muodostaa siitä Saira-nimen. Siitä saa johdannaisia tarpeen mukaan, ässän kanssa tai ilman.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 30 Touko 2014 22:21

Fagus kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:2. Kiim- voisi tulla sukunimeen ortodoksisesta ristimänimestä [i]Joakim[/i] tai Eudokimos. Silloin nimi olisi syntynyt Novgorodin kulttuurin piirissä.

Mikä selitys on mahdollinen, vaatisi aikamoista paneutumista nimen varhaisimpiin esiintymisiin.

Ainakin Raja-Karjalassa ja Aunuksessa esiintyy nimiä Kimanen/Kimajev(Kimajeff), jotka ovat todistettavasti syntyneet Jevdokim-etunimestä (oikeastaan paikallisesta muodosta). Siitä ei ole pitkä matka nimeen Kiimanen, koska i saatetaan paikallisesti lausua pitkänä etunimessäkin.

Hienoa! Jevdokim-> Kimajeff -> Kimanen todistettu!
Ja siitä Kimasesta Kiimanen, Kiimalainen! Pitää pistää muistiin! PDT_Armataz_01_37
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja putkonen » 31 Touko 2014 14:29

E.Sofia kirjoitti:Kiim- voisi tulla sukunimeen ortodoksisesta ristimänimestä Joakim tai Eudokimos. Silloin nimi olisi syntynyt Novgorodin kulttuurin piirissä.


Joakim-nimeä löytää Länsi-Suomestakin silloin tällöin, Kiimala-niminen talokin löytyy Satakunnan Noormarkusta. Taustalla voisi olla, varsinkin kun rannikkoseuduista on kyse, saksalaisperäinen Joachim. Saksalaissukuisia Joachimejä löytyy runsaasti varsingin rannikon kaupungeissa. Tosin Kiima-sanaa löytyy paikkojenkin nimissä kuten Kiikan Kiimajärvi. Näissä voisi kuvitella olevan kysymyksessä ennemminkin varsinainen elänten kiimasta johtuva nimitys. Tai sitten kiima-sanalla on muitakin merkityksiä, ehkä taas kerran löytyisi saamelaisperäinen selitys tällekin sanalle.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 31 Touko 2014 15:41

putkonen kirjoitti: <<. Tosin Kiima-sanaa löytyy paikkojenkin nimissä kuten Kiikan Kiimajärvi. Näissä voisi kuvitella olevan kysymyksessä ennemminkin varsinainen elänten kiimasta johtuva nimitys. Tai sitten kiima-sanalla on muitakin merkityksiä, ehkä taas kerran löytyisi saamelaisperäinen selitys tällekin sanalle.

Aiemmassa viestissä mainittiin että kiima-sana on myös synonyymi lintujen soitimelle. Synonyymejä ne ovat joissakin saamelaiskielissä, mutta myös karjalan kielessä ja tietysti jonkin seudun vanhassa murteessa.
Y.H. Toivosen Etymologisesta sanakirjasta:
lpR: kibma = lintujen soidinpaikka; kimet = olla soitimella

syrj. kam= lintujen soidinpaikka /soidinaika.
Karjalan kielen sanakirja: kiima s.

1. lintujen (vars. kanalintujen) soidin; soidinpaikka; adv:sesti paikallissijoissa soitimelta ampumisesta.
ollah metšon kiimašša ~ kiimoissa. Uhtua | oli kerram matannun Tšinkin Simana metšon kiimoissa Pirt́t́ilahešša. Vuokkin | tedren kiimah mändih. Jyskyj | Tedren kiimoa da ahvenen kutuo riittäy kesäksi (sl.). Repola | pidäy tedrenkiimaa läht́ie. Paatene | metšoin kiimah läht́i. Suoj | a löyzim metšonkiiman. Suistamo | on veikkońe kui mones paikas täs kiimua. Salmi | suksil hiihteä mies kiimah. Tulemaj | metšoin kiimaz on. Säämäj | tedret pietäh kiimaa. Vitele | tedrii kiimoiz ammutah. Nek-Riip

2. kiima; parittelu(nhalu).
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=kiima
Lintujen soidinmenot tapahtuvat usein samalla paikalla vuosi toisensa jälkeen. Ne tanssit, laulut ja taistot ovat nähtävyys, todellista luonto-ohjelmaa. Entisaikaan soitimelta ampuminen oli tärkeä apu keväiseen ruokapulaan. Sillä jonka mailla oli vakituinen soidinpaikka, oli turvattu toimeentulo. Vakuutukset kunnossa!

Siis:
1. Siellä, missä ihmiset määriteltiin asuinpaikan mukaan, läheinen soidinpaikka saattoi antaa myönteisen sävyn nimeen: "toimeentulo turvattu".
2. Varsinaisten sukunimien käyttöalueilla kiima-sisältöinen nimi tulee todennäköisesti ristimänimestä, missä on painollinen -kim- osa.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja aikalainen » 31 Touko 2014 22:42

sumu kirjoitti:Tuo olisi itselleni uutta tietoa että kiimat/soitimet olisivat olleet ennen jonkun omistuksessa :?: Vapaaehtoisesti saatoi olla paikallisesti käytännön tuomaa jakoa soidin paikoilla,

Oikeastaan se on niin, että maat ovat olleet jonkun omistuksessa. Omistajalla on ollut maihinsa metsästyssoikeus. Jos mailla on ollut soidinpaikka, niin se on ollut maanomistajan hyödynnettävissä. Aivan kuten nykyisinkin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja aikalainen » 01 Kesä 2014 11:51

sumu kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
sumu kirjoitti:Tuo olisi itselleni uutta tietoa että kiimat/soitimet olisivat olleet ennen jonkun omistuksessa :?: Vapaaehtoisesti saatoi olla paikallisesti käytännön tuomaa jakoa soidin paikoilla,

Oikeastaan se on niin, että maat ovat olleet jonkun omistuksessa. Omistajalla on ollut maihinsa metsästyssoikeus. Jos mailla on ollut soidinpaikka, niin se on ollut maanomistajan hyödynnettävissä. Aivan kuten nykyisinkin.

Niinhän asia on ollut teoriassa mauno ladonlukon ajoista lähtien mutta suomi on laajamaa ja eripuolilla oli omat tapansa,sitä paitsi metsät olivat kruunun isoon jakoon asti.

Isojaossahan kävi juuri päinvastoin. Siinä kruunu takavarikoi maatilojen omistuksessa olleita syrjäisiä asumattomia perämetsiä itselleen. Näin syntyivät nykyiset valtionmetsät.

sumu kirjoitti:Aihe kiinostaa sillä monissa pyynti muodoissa syntyi epävirallisia nautintoja joita kunnioitettiin riitojen välttämiseksi,soitimelta pyyntiin liittyi näitä epävirallisia sääntöjä virallisestihan se oli ollut pitkään kielettynä.

Jos jokin jakamaton metsäalue oli kyläkunnan yhteisomistuksessa, niin ehkä siellä olisi voinut olla mainitsemasi kaltainen sopimustilanne.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 22 Kesä 2014 01:53

Facebookissa tuli keskustelua sukunimistä, joiden lopussa on -"nainen", esimerkiksi Horttanainen. Kiinnostuin katselemaan niitä. Miten ne ovat syntyneet?

Joissakin adjektiiveissa näkyy kyllä olevan johtimena -nAinen (-nÄinen): erinäinen, halkinainen, itsenäinen, kokonainen, moninainen, puolinainen, varsinainen, yksinäinen.

Entä sukunimissä?
Näyttää siltä, ettei ole. "Savolainen sukunimi" on luotu yksinkertaisesti - on vain liitetty -na- tai -nas- loppuiseen sanaan -inen pääte:
Ahvenainen (ahven=ahvena), Ihanainen, Kipinäinen, Oinainen, Omenainen

Pirjo Mikkonen - Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirja todistaa, että usein tällaisten sukunimien synty liittyy ortodoksiseen nimistöön. Ortodoksisesta henkilönimestä on muokattu sukunimi.

Ortodoksinen perinne on aina pitänyt tärkeänä, että kastetulla olisi taivaallinen oikeaoppinen suojelija. Pyhimys seuraa nimikaimansa elämää. Pyhimysten nimet tulivat käyttöön aluksi venäjän ja karjalan kautta, jolloin alkuperäinen nimi sai kovin muuntuneen muodon. Savolaistuneen sukunimen sisältä on haasteellista tunnistaa alkuperäistä pyhimysnimeä. Esimerkkejä:

Anttanainen (Anton, Anttoni); Horttanainen (Xariton-> Horttana); Huohvanainen (Theofanos-> Feofan-> Huohvana); Huurinainen (Gurias ->Huurina);
Iivanainen ( Johannes = Ivan-> Iivana); Javanainen (Johannes ->Iovan->Javana); Jormanainen (Jeremias-> Jormana); Jovanainen (Johannes->Iovan->Jovana);
Kalinainen (Thalelaios -> Halina = Kalina); Ohvanainen (Athanasios-> Ohvana);
Paakkunainen (Pakhomios-> Pakom -> Paakkuna);
Piminäinen (kreikassa Poimen-> venäjässä Pimen-> karjalassa Piminä);
Savinainen (kreikassa Sabinos -> karjalassa Savina); Simanainen (Simeon-> Semena, Simana); Tahvanainen, Tapanainen ja Teppanainen (Stefanos-> Tahvana, Teppana, Tapani)
Vaakanainen (Bacchos oli alkuaan viininjumalan nimi, mutta kun pari Bakhos-nimistä Syyriassa ja Traakiassa kuoli marttyyreina, siitä tuli kristillinen pyhimysnimi, ->venäjän Vakh -> Vaakana)

Läntistä reittiäkin näyttäisi nimiä tulleen:
Yrjänäinen (Georgios ->ruotsalainen Yrjän -> Yrjänä)

Sukunimet -kirjan mukaan näyttäisi myös hansakaupan mukana tulleen muutamia nimiä, joista muodostui sukunimi sellaiseen muotoon, että nimen lopussa lukee "-nainen". Ei näytä olevan kyse -nAinen-johtimesta, vaan johtimesta -inen.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Seuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa