Pesservisser kirjoitti:Puolasta löytynyt määrä olisi ilmeisesti suurempi kuin Ruotsin mantereella, jonne kaikki löydöt on ollut tapana merkitä.
Sigfrid kirjoitti:Kukaan ei voi tietää kuinka paljon rahakätköjä siirtyi Suomesta Ruotsiin jo keskiajalla.
Sigfrid kirjoitti:Todennäköistä on joka tapauksessa, että valloittajat ryöstivät valloittamiaan alueita, eikä siitä pidetty tarkkaa kirjanpitoa.
Sami Raninen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:On kolme isoa kysymystä, joihin emme oikeastaan tiedä vastausta:
1. Miksi rahoja kätkettiin? (sota on vain yksi selitys, eikä varmastikaan päde kaikissa tapauksissa)
2. Miten iso osa kierrosta olleista rahoista päätyi kätköihin?
3: Miten iso osa kertaalleen tehdyistä kätköistä jäi kätköihin ja miten iso osa palasi aikanaan kiertoon?
Sami Raninen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kukaan ei voi tietää kuinka paljon rahakätköjä siirtyi Suomesta Ruotsiin jo keskiajalla.
Lienee epätodennäköistä, että viikinkiaikaisia rahakätköjä olisi enää 1100- tai 1200-luvulla kaivettu esiin Ruotsiin vietäviksi. Eivätköhän niin vanhat kätköt olleet siinä vaiheessa jo visusti unohdettuja. Sellaisten kätköjen vähäisyydelle täytyy olla Suomen alueella jokin muu syy.
On kolme isoa kysymystä, joihin emme oikeastaan tiedä vastausta:
1. Miksi rahoja kätkettiin? (sota on vain yksi selitys, eikä varmastikaan päde kaikissa tapauksissa)
2. Miten iso osa kierrosta olleista rahoista päätyi kätköihin?
3: Miten iso osa kertaalleen tehdyistä kätköistä jäi kätköihin ja miten iso osa palasi aikanaan kiertoon?
Lisäksi olisi tietysti otettava huomioon, millaiset seikat ovat vaikuttaneet kätköjen löytymiseen ja rekisteröimiseen 1700-luvulta lähtien.
Vastaukset kysymyksiin ovat varmaankin vaihdelleet alueesta riippuen.
Kvenlander kirjoitti:Sami Raninen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kukaan ei voi tietää kuinka paljon rahakätköjä siirtyi Suomesta Ruotsiin jo keskiajalla.
Lienee epätodennäköistä, että viikinkiaikaisia rahakätköjä olisi enää 1100- tai 1200-luvulla kaivettu esiin Ruotsiin vietäviksi. Eivätköhän niin vanhat kätköt olleet siinä vaiheessa jo visusti unohdettuja. Sellaisten kätköjen vähäisyydelle täytyy olla Suomen alueella jokin muu syy.
On kolme isoa kysymystä, joihin emme oikeastaan tiedä vastausta:
1. Miksi rahoja kätkettiin? (sota on vain yksi selitys, eikä varmastikaan päde kaikissa tapauksissa)
2. Miten iso osa kierrosta olleista rahoista päätyi kätköihin?
3: Miten iso osa kertaalleen tehdyistä kätköistä jäi kätköihin ja miten iso osa palasi aikanaan kiertoon?
Lisäksi olisi tietysti otettava huomioon, millaiset seikat ovat vaikuttaneet kätköjen löytymiseen ja rekisteröimiseen 1700-luvulta lähtien.
Vastaukset kysymyksiin ovat varmaankin vaihdelleet alueesta riippuen.
Yritetään nyt vielä kerran, vaikka aihe ei tunnu kiinnostavan.
1) Unto Salon kirjaa lukiessa tuli vastaan mielenkiintoinen seikka eli se, että Satakunnassa ei ole löydetty hopeakätköjä, vaikka haudoissa on paljon hopearahoja ja vaakoja, joita on ilmeisesti käytetty hopean punnitsemiseen. Onko tätä hänen lisäkseen kukaan käsitellyt? Salo kirjoittaa mielestäni hyvin perustellusti, mutta saavatko hänen teoriansa tukea muilta tutkijoita?
2) Toinen mielenkiintoinen kysymys olisi, kuinka Suomesta löydettyjen hopearahojen määrä on verrattavissa pohjoisempiin Ruotsin osiin. Täytyy muistaa, että Suomi oli silloin(kin) periferiaa ja asukkaita oli vähän.Sen sijaan että verrattaisiin Suomen hopealöytöjä Ruotsiin, pitäisi verrata (Lounaisen) Suomen löytöjä vaikka Helsinglandiin.
3) Vikin Age in Finland kirjassahan päädytään siihen, että 800-900-luvuilla suomalaisten turkiskauppa perustui suurelta osin vaihtokauppaan, eikä rahataloutta tunnettu. 1000-luvulla tämä kuitenkin muuttui ja hopea yleistyi huomattavasti. Uskoisin, että tämä perustui suurelta osin turkiskauppaan, mutta oliko muuta? Unto Salo mainitsee haukat (jälleen, saako tukea muilta?). Orjia?
Kvenlander kirjoitti:3) Vikin Age in Finland kirjassahan päädytään siihen, että 800-900-luvuilla suomalaisten turkiskauppa perustui suurelta osin vaihtokauppaan, eikä rahataloutta tunnettu. 1000-luvulla tämä kuitenkin muuttui ja hopea yleistyi huomattavasti. Uskoisin, että tämä perustui suurelta osin turkiskauppaan, mutta oliko muuta? Unto Salo mainitsee haukat (jälleen, saako tukea muilta?). Orjia?
Kvenlander kirjoitti:Eikö Gotlannin jälkeen eniten arabialaisia rahoja ole löytynyt Saaremaalta?
Sigfrid kirjoitti:Suomesta on löydetty suhteellisesti ottaen paljon hopean punnitukseen käytettyjä leimattuja painoja vuoden 1000 molemmin puolin, mutta ei kovin paljoa hopearahoja. Tulee mieleen jotain sellaista mitä ei historiankirjoissa mainita. Esimerkiksi mahdollisuus, että ruotsalaisten ristiretket olivatkin Paavin siunaamia ryöstöretkiä. Niistä hyötyi sekä Ruotsin kuningas että Vatikaani. Pakanoiden hopeaa ja kultaa tarvittiin esimerkiksi palkkasotilaiden eli ritarikuntien palkkauksee. Tämä tapa oli käytössä vielä 1600-luvullakin ja sotilaiden palkka muodostui ryöstösaaliista. Vaakapainot olivat kultaan ja hopeaan nähden arvotomia.
Sigfrid kirjoitti:Suomesta on löydetty suhteellisesti ottaen paljon hopean punnitukseen käytettyjä leimattuja painoja vuoden 1000 molemmin puolin, mutta ei kovin paljoa hopearahoja. Tulee mieleen jotain sellaista mitä ei historiankirjoissa mainita. Esimerkiksi mahdollisuus, että ruotsalaisten ristiretket olivatkin Paavin siunaamia ryöstöretkiä. Niistä hyötyi sekä Ruotsin kuningas että Vatikaani. Pakanoiden hopeaa ja kultaa tarvittiin esimerkiksi palkkasotilaiden eli ritarikuntien palkkauksee. Tämä tapa oli käytössä vielä 1600-luvullakin ja sotilaiden palkka muodostui ryöstösaaliista. Vaakapainot olivat kultaan ja hopeaan nähden arvotomia.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 22 vierailijaa