High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistuvat

Näkemykset, jotka eivät täytä tieteen kriteerejä.

High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistuvat

ViestiKirjoittaja putkonen » 28 Tammi 2014 17:06

High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistuvat


Erään Atlantan vauraan pohjoisen esikaupunkialueen lukion (Georgian osavaltion kouluista paras SAT-testisijoitusten mukaan) statistiikkaa:
    -oppilaita 10.:llä luokalla 450, joista:
      -45% aasialaisia (asian)
      -43% valkoisia (white)
      -9% afro-american


    -luokan parhaat eli ns. Superhonor Students, todistuksen keskiarvo yli 96%: 140 kpl eli n. 30% koko oppilasmäärästä (moninkertainen Yhdysvaltojen lukioiden keskiarvoon verrattuna), joista:
      -n. 50%:lla kiinalainen/korealainen sukunimi (melkein kaikki käyttävät amerikkalaisia etunimiä kuten Mike, John, David jne.)
      -n. 25%:lla intialainen (etu- ja) sukunimi
      -n. 25%:lla eurooppalainen suku- ja etunimi (sis. myös afro-amerikkalaiset), joista
        -n. 0,5%:lla suomalainen etu- ja sukunimi
        -n. 0,25%:lla venäläinen etu- ja sukunimi


    -Superhonor Students-joukon eli 10.:n lk:n 1%:n kärki ("Super-Superhonors"), 5 kpl:
      -voittaja: intialainen (20%)
      -muut 4: kiinalaisia 3(60%) ja suomalaisia 1(20%!)


Koulun nettisivulta napattua:
"...Stress facts for South Asian Children and Teens

For South Asian children, the most common emotional health concern is stress. Just as children with diabetes are at risk for the same illnesses as adults with diabetes, the same is true for chronic stress. Children who are repeatedly under stressful circumstances are at higher risk, just like adults, for becoming overweight, lowered immunity, developing depression, experiencing gastrointestinal problems, cardiovascular issues and diabetes. In addition, chronic stress can cause children as young as 8 or 9 years of age to contemplate or attempt suicide. In fact, India is one of the leading countries for suicide in children under the age of 15.

The most common sources of stress for South Asian children and teens are:

Academic pressure. Most often parents expect children to perform at a certain standard (e.g. Receiving a B+ is unacceptable) or to be good at subjects that the child is naturally weak in. Often, South Asian parents will focus only on the mistakes the child made and skip over the successes, which lowers the child’s self-esteem and adds to the child’s stress. Because of the collectivistic nature of South Asian culture, children feel they are disappointing their parents by not meeting unreasonable expectations, adding to their stress. South Asian parents inadvertently send messages to children that without success in a limited number of subjects, majors or careers they have failed. This rigidity in the definition of success continues to add to the stress level of children from as young as 8 years old.

Acculturation stress. South Asian children struggle to balance their home culture and the dominant culture where they reside. Parents often don’t know the nuances and intricacies of growing up in a different country than their own so children feel alone and almost as if they have no mentor to look up to when it comes to daily life outside of the home. Knowing how to honor the family’s traditions while still blending in with non South Asians becomes a source of much stress for young children and the reason for much rebellion in the teenage years."

Edellinen artikkeli pätee melkeinpä vieläkin paremmin itä-aasialaisiin koululaisiin. Opettaja kyseli kerran koulun kemian vaikeimmalla kurssilla, että minkälainen suhde oppilailla on vanhempiinsa. Eräs kiinalainen oppilas vastasi: "Pelkään kuollakseni vanhempiani." Muut kiinalaiset/korealaiset: "Minä myös", "Niin minäkin", "Minä ainakin pelkään!", "Minä myös"...

Samassa luokassa parisen viikoa myöhemmin:
Opettaja (meluun kyllästyneenä): "Suu kiinni kaikki, joilla on ruskeat silmät!" "Hei, Putkonen Jr., onks sulla ruskeat silmät?"
Putkonen Jr.: "On!"
Opettaja: "No niin, sitten se pätee kaikkiin!"
(Kaikki paitsi Putkonen Jr. olivat kiinalaisia/korealaisia)
Viimeksi muokannut putkonen päivämäärä 28 Tammi 2014 21:31, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja FVM » 28 Tammi 2014 19:35

Kiitos, todella mielenkiintoisia havaintoja ja statistiikkaa! Pisa-tulokset kertovat samaa tarinaa: Itä-Aasia porskuttaa. Juuri siksi on mielenkiintoista miten Suomessa on päästy hyviin oppimistuloksiin, yleensä länsimaista parhaisiin, samalla välttäen tuo epäinhimillinen suorittamisen ja äärimmäisen kurin kulttuuri josta lapset kärsivät monissa Aasian kulttuureissa.
FVM
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 31
Liittynyt: 31 Touko 2013 19:48
Paikkakunta: Helsinki

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja TTJ » 30 Tammi 2014 12:01

Vaan kuinka pitkään tämä meidän onnentilamme jatkuu? Pisa-tulokset, vaikka edelleen hyviä, tuntuvat rapistuneen, ja etenkin matemaattinen osaaminen suorastaan romahtaneen, mikä on linjassa myös omien havaintojeni kanssa.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja putkonen » 30 Tammi 2014 16:23

PISA-tuloksiin vaikuttaa luultavasti eniten Suomen onnistunut koulusysteemi, mutta miltä näyttää suomalaisten koulunkäynti Suomen ulkopuolella? Siis varsinkin niiden koululaisten, joilla on suomalaiset vanhemmat (suomalaiset geenit Kuva ), mutta jotka ovat usein koko ikänsä asuneet ulkomailla ja jotka eivät ole koskaan käyneet Suomessa koulua. Tällaisia tapauksia tunnen aika monta, omatkin lapseni voidaan laskea, no jos ei nyt ihan pesunkestäviksi suomalaisiksiKuva, niin ainakin puolisuomalaisten joukkoon. Täällä Atlantan pohjoisreunalla suomalaispariskuntien lapset ovat koulun kuin koulun kärjessä ja ovat päässeet myöhemmin Amerikan TOP20 yliopistoihin opiskelemaan.

Suomalaiset eivät yleensä painosta lapsiaan koviin suorituksiin Kuva, mutta jostakin syystä, kuten FVM jo itä-aasialaisista totesi, nimenomaan suomalaiset porskuttavat ulkomaillakinKuva. Täällä tuntemani saksalaiset ja ruotsalaiset (siis vakioppilaat, eivät vaihto-oppilaat) eivät loista koulussa. Otos on tietysti hyvin pieni, mutta jokin kumma magneetti vetää juuri suomalaisia huippusuorituksiin. Korealais-suomalaisella pariskunnalla oli täällä jokin aika sitten tytär lukiossa ja korealainen äiti motkotti siitä, miten lepsuja suomalaiset ovat lastensa koulunkäynnin suhteen eivätkä ole työntämässä näitä huipulle. Suorittamisen kulttuurin puutteesta huolimatta, tai ehkä osaksi juuri sen takia, suomalaiset venyvät tavallista parempiin suorituksiin.

Vanhempien koulutuskin saattaa vaikuttaa suomalaisten menestykseen ulkomailla. Usein ulkomailla töissä olevilla on akateeminen loppututkinto ja ehkä sekin motivoi jälkikasvua. Suomessa tosin on, uskaltaisinpa väittää, melkeinpä poikkeava "opinnälkä-kulttuuri"Kuva, joka saa suomalaiset koulutustasosta riippumatta, aina etsimään tietoa mistä kulloinkin sitä on saatavissa. Ennen tilattiin sanomalehtiä ja aikakauslehtiä (huom. suomalaiset! ei suinkaan mikään yleinen ilmiö maailmalla!), mentiin kirjastoon (Suomen maaseudulla nuorison yleinen kokoontumispaikka. huom. suomalaiset! ei suinkaan mikään yleinen ilmiö maailmalla sekään!) ja käytiin vaikka kansalaisopiston kursseilla (ei tämäkään ole yleistä maailmalla!).

Uskon Suomen historian ja jopa ilmastonKuva iskostaneen suomalaisten alitajuntaan, että on oltava neuvokas ja sisukas, jotta pärjäisi. Ulkomailla olo on sekin aika kovaa ja olo on kuin muinaisella suomalaisella uudisasuttajalla: on porskutettava ilman tukiverkkoja ja pärjättävä uusien ja outojen asioiden kanssaKuva. No, menikö tämä nyt vähän paatoksen puolelleKuva, mutta ehkä jollakin muulla olisi lisää ideoita siihen vanhaan kysymykseen, miksi suomalaiset pärjäävät?
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja FVM » 30 Tammi 2014 22:03

Paljon mielenkiintoista pohdintaa. Yritän vähän tarttua ja pureskella pala kerrallaan.

putkonen kirjoitti:Suomalaiset eivät yleensä painosta lapsiaan koviin suorituksiin Kuva, mutta jostakin syystä, kuten FVM jo itä-aasialaisista totesi, nimenomaan suomalaiset porskuttavat ulkomaillakinKuva. Täällä tuntemani saksalaiset ja ruotsalaiset (siis vakioppilaat, eivät vaihto-oppilaat) eivät loista koulussa. Otos on tietysti hyvin pieni, mutta jokin kumma magneetti vetää juuri suomalaisia huippusuorituksiin. Korealais-suomalaisella pariskunnalla oli täällä jokin aika sitten tytär lukiossa ja korealainen äiti motkotti siitä, miten lepsuja suomalaiset ovat lastensa koulunkäynnin suhteen eivätkä ole työntämässä näitä huipulle. Suorittamisen kulttuurin puutteesta huolimatta, tai ehkä osaksi juuri sen takia, suomalaiset venyvät tavallista parempiin suorituksiin.

Vanhempien koulutuskin saattaa vaikuttaa suomalaisten menestykseen ulkomailla. Usein ulkomailla töissä olevilla on akateeminen loppututkinto ja ehkä sekin motivoi jälkikasvua.


Pisa-tuloksissa näkyy myös Suomen kaula niin Saksaan kuin Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin. Tämä on erikoista ja mielenkiintoista koska nuo maat ovat ilmastoltaan ja kulttuuriltaan varsin lähellä Suomea. Maahanmuuttajien määrästäkään ei pitäisi olla kysymys koska otoksissa on otettu huomioon maahanmuuttajat erikseen. Tietysti voidaan ajatella että kouluissa joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita muidenkin oppiminen saattaa kärsiä koska mahdollisesti huonosti kieltä puhuvat lapset tarvitsevat erityishuomiota. En tiedä. Ehkä joku tilastotieteilijä on tätä jo analysoinut?

Jotain outoa tässä nyt kuitenkin tuntuisi olevan. Näissä uusimmissa tuloksissa Viro on pompannut Suomen ohi matematiikassa (11., Suomi 12.) ja luonnontieteissä tulee heti Suomen perässä kuudentena kun Suomi on viides. Lukutaidossa Suomella on (vielä) vähän kaulaa, Suomi on 6. ja Viro 12. Tosin tässäkin eteläiset serkkumme ovat selvästi Ruotsin (37.) ja Saksan (18.) edellä. Suomalais-ugrilaiset übermenschit? :lol: No, ihan vakavissaan minua mietityttää kielen merkitys. Suomessakin suomenruotsalaisilla on järjestään heikompi menestys. Onko suomen/viron lukeminen kenties helpompia oppia tai kieli muuten oppimista tukeva? Yksi seikka mikä varmasti vaikuttaa asiaan on se että Suomessa elokuvat, tv-sarjat ja pelit tekstitetään eikä dubata. Itse väittäisin että se on tärkein syy nuorten suomalaisten hyvän englannin taustalla: riittää että matkustaa johonkin Euroopan suurista maista (Saksa, Ranska, Italia, Espanja) niin näkyy miten heikko puhutun englannin taito on, nuorillakin ihmisillä. Samalla se opettaa myös lukemaan nopeammin niitäkin, jotka eivät kirjoja lue.

Tietysti tämä kieliteoria menee rikki siinä vaiheessa kun ulkosuomalaistenkin lapset porskuttavat :wink:

putkonen kirjoitti:Suomessa tosin on, uskaltaisinpa väittää, melkeinpä poikkeava "opinnälkä-kulttuuri"Kuva, joka saa suomalaiset koulutustasosta riippumatta, aina etsimään tietoa mistä kulloinkin sitä on saatavissa. Ennen tilattiin sanomalehtiä ja aikakauslehtiä (huom. suomalaiset! ei suinkaan mikään yleinen ilmiö maailmalla!), mentiin kirjastoon (Suomen maaseudulla nuorison yleinen kokoontumispaikka. huom. suomalaiset! ei suinkaan mikään yleinen ilmiö maailmalla sekään!) ja käytiin vaikka kansalaisopiston kursseilla (ei tämäkään ole yleistä maailmalla!).

Uskon Suomen historian ja jopa ilmastonKuva iskostaneen suomalaisten alitajuntaan, että on oltava neuvokas ja sisukas, jotta pärjäisi. Ulkomailla olo on sekin aika kovaa ja olo on kuin muinaisella suomalaisella uudisasuttajalla: on porskutettava ilman tukiverkkoja ja pärjättävä uusien ja outojen asioiden kanssaKuva. No, menikö tämä nyt vähän paatoksen puolelleKuva, mutta ehkä jollakin muulla olisi lisää ideoita siihen vanhaan kysymykseen, miksi suomalaiset pärjäävät?


Ilmastoselitys vähän horjuu siinä että muut pohjoismaat eivät yllä Suomen tuloksiin. Mutta luulen että olet jäljillä tuossa "opinnälkäkulttuurissa". Suomessa on oikeasti lukemisen kulttuuria ja sanomalehtien levikki perinteisesti ollut maailman kärkeä väestöön suhteutettuna. Ehkä tätä kiittäminen on luterilaista perinnettä jossa kansa opetettiin lukemaan niin että saivat itse nauttia Jumalan sanasta katekismusta ja raamattua tavaamalla. Satun tietämään että Espanjassa oli vielä 50-luvulla tavallista että maaseudulta tulevista alokkaista puolet (!) olivat käytännössä lukutaidottomia armeijaan otettaessa. En tiedä oliko tilanne yhtä kurja muissa katolisissa maissa.
FVM
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 31
Liittynyt: 31 Touko 2013 19:48
Paikkakunta: Helsinki

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja TTJ » 30 Tammi 2014 23:46

putkonen kirjoitti:Suomalaiset eivät yleensä painosta lapsiaan koviin suorituksiin Kuva, mutta jostakin syystä, kuten FVM jo itä-aasialaisista totesi, nimenomaan suomalaiset porskuttavat ulkomaillakinKuva. Täällä tuntemani saksalaiset ja ruotsalaiset (siis vakioppilaat, eivät vaihto-oppilaat) eivät loista koulussa. Otos on tietysti hyvin pieni, mutta jokin kumma magneetti vetää juuri suomalaisia huippusuorituksiin. Korealais-suomalaisella pariskunnalla oli täällä jokin aika sitten tytär lukiossa ja korealainen äiti motkotti siitä, miten lepsuja suomalaiset ovat lastensa koulunkäynnin suhteen eivätkä ole työntämässä näitä huipulle. Suorittamisen kulttuurin puutteesta huolimatta, tai ehkä osaksi juuri sen takia, suomalaiset venyvät tavallista parempiin suorituksiin.


Todettakoon tähän että muissa Pohjoismaissa suomalaista koulujärjestelmää pidetään ankarana ja suorituskeskeisenä.

Kieltä on tosiaan esitetty yhdeksi syyksi siihen miksi monet länsimaat menestyvät aika huonosti: suomen foneettinen kirjoitusjärjestelmä on helpompi oppia kuin englannin tai ranskan mutanttijärjestelmä. Tosin aasialaisten koulunkäynnin menestyksen syyksi on myös tarjottu piktogrammikirjoitusta joten enpä sitten tiedä.
Yksi ilmeinen syy on tietysti se että Suomessa opettajat on aika korkeasti koulutettuja verrattuna vaikka USAan jossa julkisissa kouluissa opettajat ovat usein ns. pystymetsästä.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja putkonen » 31 Tammi 2014 16:18

FVM kirjoitti:Maahanmuuttajien määrästäkään ei pitäisi olla kysymys koska otoksissa on otettu huomioon maahanmuuttajat erikseen. Tietysti voidaan ajatella että kouluissa joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita muidenkin oppiminen saattaa kärsiä koska mahdollisesti huonosti kieltä puhuvat lapset tarvitsevat erityishuomiota.


Ainakaan Yhdysvaltojen kouluihin tämä maahanmuuttaja-teoria ei päde, sillä juuri niissä, kuten tässä esimerkkini koulussa, porskuttajat Kuvaovat juuri niitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita, usein jopa vielä ulkomailla syntyneitä. Kotona puhutaan huonoa englantia jos ollenkaan. Intialaiset maahanmuuttajat ovat tässä tietysti poikkeus. Ennemmin erityishuomion tarpeessa ovat WASP ("White Anglo-saxon Protestant")it ja afro-amerikkalaiset*. Äidinkielen eli englannin opetuksessa on oma ryhmänsä ulkomaalaisille englannintestissä pullahtaneille oppilaille. Kun seuraavassa kielikokeessa pääsee yli vaaditun pisterajan, voi siirtyä varsinaiseen äidinkielen ryhmään ja ruveta analysoimaan Shakespearea. Voi veljet, luulin ennen MackbethinKuva ja Romeo and JulietKuva lukemista osaavani englantia!

*Atlantan köyhempien seutujen asukkaat, yleensä afro-amerikkalaisia, saavat joskus laitettua lapsensa "parempiin" kouluihin menestyksekkäämmän tulevaisuuden toivossa. Koulumatkaa Atlantan ruuhkassa kaupungin etelälaidalta pohjoislaidalle parisen tuntia. Juuri näitä oppilaita löytyy siitä koulun 9%:n afro-amerikkalaisten ryhmästä



sumu kirjoitti:Voisiko olla että suomalaiset vanhemmat osaavat oikenlaisen tavan auttaa läksyissä.Se nopea hyppäys kahdessa sukupolvessa 6vuotisesta kansakoulusta akateemikoiksi on saatanut jättää oivalluksen siitä kuinka oppia uutta ilman että vanhemmilla olisi ollut taitoa auttaa läksyissä ja opinnoissa.

No tässä olet varmasti oikeilla jäljillä. Varsinkin Itävallan kouluissa läksyt tuntuvat olevan lähinnä vanhempien läksyjä ja oppilailta puuttuu siksi sekä taito että kärsivällisyys tehdä tehtävät ihan itse. Omista virheistäkin voisi oppia jotakin. Itse annoin poikien hoitaa omat kouluasiansa puuttumatta niihin, mutta tunnuin periaatteeni kanssa olevan suuri poikkeus. No, olikos tämä nyt sitten sitä suomalaista asennetta? Tiedä häntä. Tai sitten se oli silkkaa laiskuutta! Lukion loppuvaiheessa muuten varmaan löytyy hyvin vähän vanhempia, jotka pystyvät sujuvasti käden käänteessä korjaamaan lapsukaisen matematiikan integraalilaskujaKuva

TTJ kirjoitti:Yksi ilmeinen syy on tietysti se että Suomessa opettajat on aika korkeasti koulutettuja verrattuna vaikka USAan jossa julkisissa kouluissa opettajat ovat usein ns. pystymetsästä.

Opettajien koulutusteoria ei päde sinällään Yhdysvaltojen kouluja käyviin suomalaisporskuttajiin, Suomen PISA-tuloksiin ehkä sittenkin paremmin. Yhdysvaltojen yleisten koulujen opettajien taso on hyvin kirjava, kuten on myös kurssien taso. AP (Advanced Program)-kursseilla (yliopiston kursseja) on usein väitellyt henkilö (ei siis väittelynhaluinen, vaan tittelillä Dr.) opettamassa, mutta "pystymetsä-opettajiakin" löytyy alemmilta "yleiskursseilta". Suomalais- ja aasialaisporskuttajat pärjäävät kuitenkin sekä pystymetsäopettajien, että valmiiksi hakatun leimikon kanssaKuva

FVM kirjoitti:Suomalais-ugrilaiset übermenschit? :lol:

Enpä meinannut iljetä kirjoittaa tätä itse, mutta hyvä kun avustit hiukan Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 31 Tammi 2014 17:58

TTJ kirjoitti:Todettakoon tähän että muissa Pohjoismaissa suomalaista koulujärjestelmää pidetään ankarana ja suorituskeskeisenä.


Vierailin ruotsalaisessa koulussa 1990-luvun alussa. Siellä oli silloin jo jonkun aikaa ollut käytössä järjestelmä, jossa läksyjä ei ollut, kirjat säilytettiin pulpeteissa eikä kotona, eikä oppilailta muutenkaan vaadittu juuri mitään. Oppilaat palloilivat luokassa ja opiskelu oli lähinnä yleistä keskustelua. Nyt kun olemme nelikymppisiä koko sakki, pidän pienenä ihmeenä, että Ruotsissa on enää omassa sukupolvessani yhtään ainutta kelvollista yliopistotutkijaa. Ehkä joissain kouluissa oltiin silloinkin sitten vielä vähän vanhoillisempia.

Olen muuten sitä mieltä, että kyllä meillä Suomessa on varsin voimakas pärjäämisen kulttuuri. Ylhäältäohjautuneisuus ei tule niinkään vanhemmilta kuin muulta lähiyhteisöltä ja valtiolta. Eli "mitä naapurit, opettajat jne. ajattelevat" -asenne. Nyt, kun auktoriteettiuskoisuus on meilläkin alkanut murtua ja individualismia arvostetaan, käy se käsi kädessä koulumenestyksen huononemisen kanssa. En sitten tiedä, onko yksilöllistymiskehitys hyvä vai huono asia. Kun jotain saa, niin jotain menettää.

Muita syitä Pisa-menestyksen huononemiseen ovat varmastikin ihan säästöt liian suurine luokkakokoineen, oppimista tukevaa harrastustoimintaa eli koulukerhoja ei enää ole, ja ongelmaoppilaat sijoitettiin joitain vuosia sitten ilmeisistä säästösyistä tahallaan tavallisiin luokkiin, joissa he faktisesti ainoastaan häiritsevät muiden oppimista.
JakomäenNeruda
 

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja putkonen » 01 Helmi 2014 17:30

JakomäenNeruda kirjoitti:
TTJ kirjoitti:Todettakoon tähän että muissa Pohjoismaissa suomalaista koulujärjestelmää pidetään ankarana ja suorituskeskeisenä.


Vierailin ruotsalaisessa koulussa 1990-luvun alussa. Siellä oli silloin jo jonkun aikaa ollut käytössä järjestelmä, jossa läksyjä ei ollut, kirjat säilytettiin pulpeteissa eikä kotona, eikä oppilailta muutenkaan vaadittu juuri mitään. Oppilaat palloilivat luokassa ja opiskelu oli lähinnä yleistä keskustelua.


Yhdysvalloissahan on kova kilpailu pyrittäessä hyviin yliopistoihin. Loppukiri alkaa jo viimeistään high schoolin ensimmäisellä (9. lk.) luokalla, jonka arvosanat kuten myös seuraavilta kolmelta vuodelta, lasketaan mukaan yliopiston vaatimiin kokonaispisteisiin. Tähän kilpailuasenteeseen ja suorittamiskulttuuriin sopivat kunnianhimoiset aasialaiset kuin nenä päähän! "Hyvinvointieurooppalaisten" on vaikea sopeutua tähän paineeseen ja ruotsalaiskaverimmekin häälyy jo monen kurssin kohdalla "nelosen" eli kurssin kertaamisen edessä. Myös eräs poikien saksalaiskaverikin on liittymässä tähän "heitetään sitten kaikki läskiksi, kun ei viitsitä paiskia töitä"-joukkoon. Tämä poika on syntynyt ja kasvanut Saksassa ja muuttanut 2 vuotta sitten Yhdysvaltoihin. Kaveri on kuitenkin hyvin tumma ja amerikkalaisten vanhempien afrikkalaiset geenit näkyvät pojassa. Koulussa erinäisiin papereihin ja lomakkeihin hän kuitenkin aina merkkaa "rodun" kohdalle: "native american". Eksoottinen ulkomuoto tuleekin afrikkalaisuuden lisäksi pääasiassa intiaaniesivanhemmilta. No niin, siis jonkinlainen miespuolinen Beyonce Knowles.

Tässä tulee nyt mieleen se seikka, että mitenkä koulu tosiaankin merkitsee oppilaat kunkin rodun/kansallisuuden kohdalle? Onko koulun tilasto tehty oppilaiden ja vanhempien antamien tietojen mukaan ja mihinkä ruutuun esim. intialaiset pistävät rastinsa? Kokevatko he itsensä ennemminkin "white/caucasian" vai "asian"? "Asian" voi liittyä maantieteeseen, mutta voisi sen ajatella tarkoittavan "aasialaista rotuakin".

Ehkä tosiaan jonkinlainen "Kultainen Keskitie" aasialaisten "Manuaalisen Kasvatuksen+Pelon" ja Hyvinvointi-Euroopan "Hällä Väliä"-asenteen olisi paras ratkaisu.

Täällä ei kilpailu rajoitu pelkästään koululaisten&vanhempien leiriin, vaan myöskin yliopistot kilpailevat (varsinkin hyvistä) oppilaista. Yliopistojen kykyjenmetsästäjät ovat jo ensimmäisen high school vuoden tasoa nuuskittuaan valppaina ja jo 10.:llä luokalla alkaa tippua kosiskelukirjeitä oppilaiden postilaatikkoon. Meille niitä kirjeitä tippuu 5-10 päivässä ja sähköpostia ainakin saman verran päälle! Miami University Ohion osavaltiossa (ei siis Miami hiekkarannalla vaan Miami maissipellon vieressä!) on ahkerin kosiskelija. Niiltä on tullut jo ainakin 5 kosintaa. Joku Miamin Yliopistosta valmistunut kertoi, että pääsyvaatimuksena Miami Universityyn on oma tyyny! Tässä houkuttelussa on tietysti dollarikin vahvasti kuvioissa mukana. Uusi opiskelija tuo mukanaan aina könstin dollareita yliopiston kassaan, myös heikot opiskelijat, jotka tulevat vieraista osavaltioista eivätkä saa (ainakaan suurta) stipendiä. Hyvä opiskelija (Super Honor Roll) saa muuten 100%:n stipendin ja "normaalin hyväkin" ainakin 50% (oman osavaltion stipendi). Pikkuriikkisiäkin stipendejä kannatta kerätä, kuten esim. Chick Filet-fast food- ketjun stipendi, n. 2000$).

Kansainvälisyys on yliopistoille kova sana, varsinkin Yhdysvaltojen Etelävaltioissa ja Euroopasta tullut oppilas pääsee helpommin hyvään yliopistoon kuin esim. aasialaistaustainen, joiden on samantasoisenakin vaikeampi saada opiskelupaikkaa. Kiinalaisilta odotetaan kovempaa tasoa!

Muuten eräs High Schoolimme entinen olympiauimari ja suomalaisporskuttajaKuva on saanut oman kunniakyltin koulun seinälle. Super Honor Rollin joukossa oli tänä vuonna eräs kaveri, jolla oli sama sukunimi. Suomalaisporskuttaja Jr. pikkuveli?
Viimeksi muokannut putkonen päivämäärä 01 Helmi 2014 23:29, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 01 Helmi 2014 19:09

On se ihmeellinen paikka tuo Ameriikka. Meillä ei varmastikaan saa koulussa tilastoida onko aasialainen, afrikkalainen tai arabi, mutta näkeehän sen muutenkin etteivät kaikki ihmiset ole samannäköisiä PDT_Armataz_01_01 Ehkä Ameriikassa nämä rotulait 60-luvulla määritteli ettei ulkonäkö ratkaise, vaan ruksi ruudussa PDT_Armataz_01_14 Voin kuvitella tilanteen kun kiinalainen astuu opettajanhuoneeseen. Ope katsoo tietokoneen ruudulta onko kyseessä angloamerikkalainen vai aasialainen. PDT_Armataz_01_11
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja putkonen » 01 Helmi 2014 23:27

Sigfrid kirjoitti:Ehkä Ameriikassa nämä rotulait 60-luvulla määritteli ettei ulkonäkö ratkaise, vaan ruksi ruudussa


No ainakin jos on kiinnostusta kasinon tai bingosalin perustamiseen, niin kannattaa ehdottomasti pistää ruksi "native american"-ruutuun. K-A oli hieromassa kauppaa erään Washingtonin osavaltion intiaaniheimon mahtavan päällikön kanssa, jolla oli maata tuhansia hehtaareja ja jonka heimo ansaitsi (suuret) tulonsa uhkapelitoiminnalla. Päällikkö halusi rakentaa heimolleen oman kivan voimalaitoksen. Miehen harrastus oli karhunmetsästysKuvaKuva Ugh!

Wikipedia kirjoitti:Yhdysvallat
Vielä 1970-luvulla intiaaniasiain virasto Bureau of Indian Affairs kannatti aktiivisesti intiaanien sulauttamispolitiikkaa valtavirran amerikkalaiseen kulttuuriin. Nyttemmin tilanne on muuttunut ja monet intiaaniyhteisöt ovat muodostaneet paikallisia hallituksia, jotka vastaavat monista eri asioista kuten palo- ja pelastustoimista, luonnonvarojen käytöstä ja lakien täytäntöönpanosta. Lisäksi monilla yhteisöillä on oma tuomioistuinjärjestelmänsä vastaamassa niistä tarpeista, jotka heidän paikallinen elämäntapansa vaatii. Tyydyttääkseen intiaanien asuntotarpeet liittovaltion kongressi on hyväksynyt erityisen asetuksen, (”Native American Housing and Self Determination Act”) vuonna 1996.
Vuonna 1987 Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, että liittovaltion tunnustamilla intiaaniheimoilla on oikeus harjoittaa vapaasti uhkapelitoimintaa. Vuotta myöhemmin kongressi sääti Indian Gaming Regulatory Actin, jossa mainitaan intiaanien oikeudet pyörittää kasinoita ja bingosaleja. Nykyään uhkapelien tarjoaminen onkin Yhdysvaltain intiaanien pääasiallinen elinkeino. Monet intiaanihallitukset pyörittävät pelikasinoita, ja monissa intiaaniyhteisöissä on niiden avulla pyritty myös rakentamaan monimuotoisempaa talousrakennetta. Erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat reservaatit, kuten pequotien Mashantucket Connecticutissa, ovat hyötyneet tästä suuresti, ja kasinoista saaduilla tuloilla on parannettu heimon terveydenhuoltoa ja rakennettu oppilaitoksia
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja putkonen » 02 Helmi 2014 02:46

Lotto-pelin tuotolla (ei tarvitse olla "native american" PDT_Armataz_01_12 ) rahoitetaan Georgian osavaltion yliopisto-opiskelijoiden HOPE-stipendit, jotka korvaavat opiskelukulut 100%:n asti arvosanoista riippuen:

Award History

Fiscal Year HOPE Recipients HOPE Awards
1993–1994 42,797 $21.4 million
1994–1995 98,399 $83.7 million
1995–1996 122,978 $133.7 million
1996–1997 128,355 $153.2 million
1997–1998 136,663 $173.2 million
1998–1999 141,103 $189.0 million
1999–2000 148,194 $208.6 million
2000–2001 169,173 $276.6 million
2001–2002 195,860 $322.6 million
2002–2003 212,631 $361.7 million
2003–2004 222,552 $405.8 million
2004–2005 222,272 $427.0 million
2005–2006 212,587 $436.0 million
2006–2007 207,345 $452.1 million
2007–2008 202,368 $459.6 million
2008–2009 216,201 $522.6 million
2009–2010 248,213 $640.0 million
2010–2011 238,489 $679.0 million
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 02 Helmi 2014 12:37

Kielellä on luullakseni melkoinen vaikutus Pisa-menestykseen kuten tässä keskustelussa useat ovatkin jo arvelleet. Esimerkiksi ruotsalaisten heikohko menestys johtunee suurelta osalta kielen vaikeasta oikeinkirjoituksesta. Esim. sananalkuinen j kirjoitetaan joko j tai dj tai hj tai lj.

Oikeinkirjoitus ei ole ainoa vaikea piirre ruotsissa. Siinä on myös runsaasti "turhia" lainasanoja: siinä missä suomalainen sanoo varamies ja norjalainen varman, sanoo ruotsalainen suppleant. Sanakirjan mukaan luuranko on ruotsiksi skelett tai benrangel. Kun kerran käytin ruotsalaisseurassa tätä heidän kannaltaan kotimaista sanaa benrangel, minua hienovaraisesti oikaistiin: " Niin siis skelett."

Ehkä myös opettajien koulutustaso on Ruotsissa luvattoman heikko. Esimerkiksi peruskoulun vieraan kielen, siis englannin, opettajalta ei vaadita ylioppilastutkintoa, sillä yliopistoon pääsee, kun on suorittanut peruskoulun ja ollut kolme vuotta työelämässä. Peruskoulupohjalta opiskellaan keskimäärin kolme vuotta yliopistossa, ja sitten ollaankin päteviä englanninopettajia.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja putkonen » 02 Helmi 2014 16:26

Kalevanserkku kirjoitti:Kielellä on luullakseni melkoinen vaikutus Pisa-menestykseen kuten tässä keskustelussa useat ovatkin jo arvelleet. Esimerkiksi ruotsalaisten heikohko menestys johtunee suurelta osalta kielen vaikeasta oikeinkirjoituksesta. Esim. sananalkuinen j kirjoitetaan joko j tai dj tai hj tai lj.
Ruotsinkielen oikeinkirjoitus on vielä sukulaiskieleensä saksaan verrattuna suhteellisen helppoa, englannista puhumattakaan. Lukisin ruotsinkielen kirjoituksen ennemmin helposti opittavien ryhmään.


Tätä minä nimittäisin vaikeaksi oikeinkirjoitukseksi:
Wikipedia kirjoitti:Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmä perustuu kirjaimista poiketen merkkeihin, jotka eivät merkitse pelkkää lausumista vaan sisältävät myös merkityksen. Merkkejä on yhteensä n. 100 000, joista yleisesti käytettyjä 6763. Perussanastoon kuuluu noin 1 800 merkkiä, mutta merkkejä pitää tuntea 3 000 pystyäkseen lukemaan tavallista sanomalehtitekstiä. Yliopistotutkinnon suorittanut kiinalainen osaa yleensä noin 9 000 merkkiä. Merkkien muistamista helpottaa niiden piirtämiseen käytetty opiskelu, sillä pystyäkseen kirjoittamaan hyvää käsialaa jokainen merkki on opeteltava erikseen.

Kiinalaiset kuitenkin ovat vaikeasta kielestään huolimatta ykkösporskuttajia Yhdysvaltojen koulussa. Super Honor Studentilla on oltava liki "9,5-10:n" (siis Suomen skaalalla) arvosana englanninkielessäkin ja ehkä vielä jossakin muussa kielessä, joten "Kiinalaiset ovat hyviä vain matematiikassa"-teoriakaan ei toimi.

FVM kirjoitti:Suomessakin suomenruotsalaisilla on järjestään heikompi menestys. Onko suomen/viron lukeminen kenties helpompia oppia tai kieli muuten oppimista tukeva? Yksi seikka mikä varmasti vaikuttaa asiaan on se että Suomessa elokuvat, tv-sarjat ja pelit tekstitetään eikä dubata. Itse väittäisin että se on tärkein syy nuorten suomalaisten hyvän englannin taustalla: riittää että matkustaa johonkin Euroopan suurista maista (Saksa, Ranska, Italia, Espanja) niin näkyy miten heikko puhutun englannin taito on, nuorillakin ihmisillä. Samalla se opettaa myös lukemaan nopeammin niitäkin, jotka eivät kirjoja lue.


Etelä-Korealaiset ainakin dubbaavat ohjelmansa televisiossa eli Brääd Pitt ja kumppanit keskustelevat Koreassa sujuvasti koreankielellä, mutta Korea loistaa silti koululaisten hyvällä oppimiskyvyllä ainakin PISA:ssa ja Yhdysvaltojen kouluissakin. Entä mitenkä on dubbauksen laita Ruotsissa?

Wikipedia kirjoitti:Japanin kieli käyttää edelleen kiinalaisia merkkejä (Jp. kanji) isona osana kirjoitusjärjestelmäänsä. Korean kielessä niitä (ko. hanja) käytetään nykyään vain Etelä-Korean puolella ja sielläkin käyttö on hiipumaan päin; Pohjois-Koreassa niistä on jo kokonaan luovuttu ja siirrytty täysin hangeul-merkistöön. Vietnamin kieli on myös siirtynyt pois kiinalaisista merkeistä latinalaiseen aakkostoon.
Etelä-Korealaiset ilmeisesti kirjoittavat jo enimmäkseen omilla aakkosillaanKuva Tämä kirjoitusjärjestelmä nimeltään hangeul näyttää kyllä hankalalta opeteltavalta sekin.

P.S. Hymiössä kirjoittaa ilmiselvästi korealainen eikä kiinalainen. Putkonen Jr väittää erottavansa korealaiset kiinalaisesta siitä, että korealaisella tukka koostuu jörökarvoista, jotka sojottavat aina pystyssä. Kiinalaisen tukka on kuulemma pehmeämpi ja roikkuu alaspäin.
Viimeksi muokannut putkonen päivämäärä 03 Helmi 2014 01:29, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja Jaska » 02 Helmi 2014 17:11

putkonen kirjoitti:P.S. Hymiössä kirjoittaa ilmiselvästi korealainen eikä kiinalainen. Putkonen Jr väittää erottavansa korealaiset kiinalaisesta siitä, että korealaisella tukka koostuu jörökarvoista, jotka sojottavat aina pystyssä. Kiinalaisen tukka on kuulemma pehmeämpi ja roikkuu alaspäin.

Minun muutaman henkilön otokseni perusteella taas korealaisen erottaa kulmikkaammista kasvoluista. Mutta tuo hämäläisenkankea harjastukka on varmaan myös totta.

Mielenkiintoinen keskustelu, mutta minulla ei ole siihen mitään lisättävää. PDT_Armataz_01_37
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja FVM » 02 Helmi 2014 19:00

putkonen kirjoitti:
FVM kirjoitti:Suomessakin suomenruotsalaisilla on järjestään heikompi menestys. Onko suomen/viron lukeminen kenties helpompia oppia tai kieli muuten oppimista tukeva? Yksi seikka mikä varmasti vaikuttaa asiaan on se että Suomessa elokuvat, tv-sarjat ja pelit tekstitetään eikä dubata. Itse väittäisin että se on tärkein syy nuorten suomalaisten hyvän englannin taustalla: riittää että matkustaa johonkin Euroopan suurista maista (Saksa, Ranska, Italia, Espanja) niin näkyy miten heikko puhutun englannin taito on, nuorillakin ihmisillä. Samalla se opettaa myös lukemaan nopeammin niitäkin, jotka eivät kirjoja lue.


Etelä-Korealaiset ainakin dubbaavat ohjelmansa televisiossa eli Brääd Pitt ja kumppanit keskustelevat Koreassa sujuvasti koreankielellä, mutta Korea loistaa silti koululaisten hyvällä oppimiskyvyllä ainakin PISA:ssa ja Yhdysvaltojen kouluissakin. Entä mitenkä on dubbauksen laita Ruotsissa?


Ruotsissakaan ei dubata ja siellä nuoret puhuvat ehkä vielä parempaa englantia kuin Suomessa, mihin kielisukulaisuus tietysti vaikuttaa. Voisin melkein väittää että Koreassa puhutun englannin taito on heikko, samoin kuin Japanissa ja Kiinassa. Ulkokorealaiset ovat tietenkin aivan eri asemassa kielen suhteen. Tässä on nyt oikeastaan kaksi eri asiaa selitettävänä: Suomen (toistaiseksi) hyvät Pisa-tulokset ja toiseksi sitten ulkosuomalaisten menestys. Selityksen ei tarvitse olla sama; se mikä Suomen sisällä vaikuttaa voi olla erilainen yhdistelmä tekijöitä kuin ulkosuomalaisten koulumenestyksen taustalla.

Se mikä tässä itseäni kiusaa on se kummallisuus että suomenruotsalaisilla* on heikommat tulokset vaikka koulujärjestelmä on sama. Toinen outo asia on Suomen ja juuri Viron hyvä menestys verrattuna muuhun Eurooppaan. Jos kielen merkitys oppimisessa voitaisiin osoittaa, se selittäisi luontevasti nämä havainnot. Toisaalta, niin kuin sanoitkin, Itä-Aasian maissa kielet ja erityisesti kirjoitusjärjestelmät vasta vaikeat ovatkin. Ehkä sikäläinen kuri ja koulutuksen ihannointi ylittää jopa epäkäytännöllisten kirjoitusmerkkien vaikutuksen? :tankki:

*Lähde: http://yle.fi/uutiset/ruotsinkielisten_pisa-tulokset_ennallaan__heikommat_kuin_suomenkielisilla_ikatovereilla/6966444
YLE kirjoitti:Suomessa ruotsinkielisten oppilaiden matematiikantaidot ovat suunnilleen samalla tasolla kuin suomenkielisessä opetuksessa olevien ikätovereidensa. Kaikissa aiemmissa Pisa-tutkimuksissa suomenkieliset oppilaat ovat menestyneet matematiikassa ruotsinkielisiä paremmin.

Eron tasoittuminen johtuu suomenkielisten taitotason laskusta, sillä ruotsinkielisten oppimistulokset ovat pysyneet lähes ennallaan.

Ruotsinkielisten oppilaiden oppimistulokset ovat yhä suomenkielisiä heikommat lukutaidossa ja luonnontieteissä. Ruotsinkielisten oppilaiden keskiarvo on lukutaidossa 508 pistettä. Tyttöjen taidot nostivat suomenkielisten oppilaiden keskiarvon 525 pisteeseen.

Luonnontieteissä ero on vielä suurempi. Ruotsinkielisten oppilaiden keskiarvo on 519 ja suomenkielisten 547 pistettä. Suomenruotsalaiset pärjäsivät Pisa-vertailussa kuitenkin paremmin kuin muiden Pohjoismaiden oppilaat.


Suomenruotsalaiset olivat siis tuloksissa suomensuomalaisten ja muiden Pohjoismaiden välissä. Muita Pohjoismaita vaativampi koululaitos nostaa tuloksia mutta kieli laskee verrattuna suomeksi opiskeleviin? Jos ei kieli niin mikä on se tekijä joka selittää eron?
FVM
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 31
Liittynyt: 31 Touko 2013 19:48
Paikkakunta: Helsinki

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja putkonen » 03 Helmi 2014 00:27

FVM kirjoitti:Ruotsissakaan ei dubata ja siellä nuoret puhuvat ehkä vielä parempaa englantia kuin Suomessa, mihin kielisukulaisuus tietysti vaikuttaa. Voisin melkein väittää että Koreassa puhutun englannin taito on heikko, samoin kuin Japanissa ja Kiinassa.
Joo, tämä pitää kyllä varmaan paikkansa. Dubbauksen puuttuminen auttaa taatusti kielitaidossa ja mitä lähempi kielisukulaisuus, sitä helpommin sen oppii. Englannin ääntäminen onkin aasialaisille aikamoinen kompastuskivi ja usein ei ymmärrä edes sitä, mistä asiasta aasialainen on kulloinkin puhumassa. Oma korealainen tuttavani täällä puhuu aina Hallista ja minulta kesti vähän aikaa, ennen kuin hoksasin, että hän puhuukin suomalaisesta miehestään eikä koulutuksen puutteessa olevasta harmaahylkeestäKuva

FVM kirjoitti:Tässä on nyt oikeastaan kaksi eri asiaa selitettävänä: Suomen (toistaiseksi) hyvät Pisa-tulokset ja toiseksi sitten ulkosuomalaisten menestys. Selityksen ei tarvitse olla sama; se mikä Suomen sisällä vaikuttaa voi olla erilainen yhdistelmä tekijöitä kuin ulkosuomalaisten koulumenestyksen taustalla.
Joo, tämän hyväksyn kakistelematta. Voepi olla, mutta voepi olla ettei sen tarvi ollakkaan. Ei helppo selvitettävä!

FVM kirjoitti:Se mikä tässä itseäni kiusaa on se kummallisuus että suomenruotsalaisilla* on heikommat tulokset vaikka koulujärjestelmä on sama. Toinen outo asia on Suomen ja juuri Viron hyvä menestys verrattuna muuhun Eurooppaan.
No tässäpä pähkinä purtavaksi!

Geeneillä ei tässä voi olla merkitystä, on tämä kolmen poppoo niin samanlaisista osasista koottu.

Entä sitten kolmikon asenteet? Virolaiset varmaan haluavat ponnistaa ylöspäin jo heidän historiaansakin tuntien ja siinä voisi olla tarvittavaa potkua eteläisille naapureillemme. Mutta onko siinä tarpeeksi perustetta hyvälle PISA-tulokselle? Entä mikä sitten jarruttaisi kielivähemmistöämme suomenruotsalaisia? Luulisi "Bättre Folket"-ajankin olevan jo niin kaukana menneisyydessä, ettei se jarruttaisi hyviin suorituksiin tarvittavia lisäponnisteluja. Suomalaiset ovat aina olleet jonkinmoista "terrierikansaa" ja sisua on riittänyt, mutta onko hyvinvointi jo pehmittämässä terrierejäkin? Siitäkö johtuu PISA-tulostenkin heikkeneminen vai ovatko muut, varsinkin aasialaiset porskuttajat, pistäneet viitosvaihdetta silmäänKuva?

Jäljelle jää kieliasia.
FVM kirjoitti:Ehkä sikäläinen kuri ja koulutuksen ihannointi ylittää jopa epäkäytännöllisten kirjoitusmerkkien vaikutuksen?
Ehkä tosiaan kurinalainen toiminta yhdistyneenä koulutukseen + hyvän aseman ihannointiin +kunnianhimo +perheen odotusten noudattaminen - hankala kirjoitusjärjestelmän opettelu = paremmat tulokset koulussa.

JakomäenNeruda kirjoitti:Vierailin ruotsalaisessa koulussa 1990-luvun alussa. Siellä oli silloin jo jonkun aikaa ollut käytössä järjestelmä, jossa läksyjä ei ollut, kirjat säilytettiin pulpeteissa eikä kotona, eikä oppilailta muutenkaan vaadittu juuri mitään. Oppilaat palloilivat luokassa ja opiskelu oli lähinnä yleistä keskustelua. Nyt kun olemme nelikymppisiä koko sakki, pidän pienenä ihmeenä, että Ruotsissa on enää omassa sukupolvessani yhtään ainutta kelvollista yliopistotutkijaa. Ehkä joissain kouluissa oltiin silloinkin sitten vielä vähän vanhoillisempia.

Olen muuten sitä mieltä, että kyllä meillä Suomessa on varsin voimakas pärjäämisen kulttuuri. Ylhäältäohjautuneisuus ei tule niinkään vanhemmilta kuin muulta lähiyhteisöltä ja valtiolta. Eli "mitä naapurit, opettajat jne. ajattelevat" -asenne. Nyt, kun auktoriteettiuskoisuus on meilläkin alkanut murtua ja individualismia arvostetaan, käy se käsi kädessä koulumenestyksen huononemisen kanssa. En sitten tiedä, onko yksilöllistymiskehitys hyvä vai huono asia. Kun jotain saa, niin jotain menettää.

Muita syitä Pisa-menestyksen huononemiseen ovat varmastikin ihan säästöt liian suurine luokkakokoineen, oppimista tukevaa harrastustoimintaa eli koulukerhoja ei enää ole, ja ongelmaoppilaat sijoitettiin joitain vuosia sitten ilmeisistä säästösyistä tahallaan tavallisiin luokkiin, joissa he faktisesti ainoastaan häiritsevät muiden oppimista.
Kuva
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja putkonen » 03 Helmi 2014 02:21

Tähän aasialaisten pärjäämisyhtälöön voisi vielä lisätä ainakin yhden tärkeän lisän, nimittäin $:n, tosin se sama dollarin tarve pätee kaikkiin Yhdysvalloissa high schoolia käyviin, painotus yhtälön eri osille vaan voi on erilainen:

kurinalaisuus + kunnianhimo + hyvään asemaan pyrkiminen +perheen odotusten noudattaminen – hankala kirjoitusjärjestelmä - $ = tulokset koulussa

(Yhtälön tarvittava rahasumma ($) on sitä pienempi mitä suurempi stipendi)

Dollarimerkki yhtälössä tarkoittaa sitä, että koulua käydessä on koko ajan pidettävä mielessä (vanhemmat eivät anna unohtaa tätä seikkaa!), että koulun jälkeen seuraa yleensä jatkokoulutus, joka maksaa -usein mansikoita! Jos pärjäät koulussa ja saat hyviä arvosanoja, olet kelpo saamaan stipendin, joka ollessasi TODELLA HYVÄ, korvaa yliopistomaksut 100%:sti. Tässä on siis kyse kymmenistä tuhansista dollareista vuodessa (30.000-40.000$ ja siitä ylöspäin hyvän yksityisen yliopiston ollessa kyse) eli jos et ole hyvä koulussa, perhe ei (yleensä) pysty kustantamaan sinua yliopistoon. Maahanmuuttajista kun on kyse, niin useinkaan he eivät kuulu, ainakaan oleskelunsa alussa, paremmin ansaitseviin.

Aasialaiset ovat hyvin taloudellisesti ajattelevaa väkeä ja säästäminen on heille poikkeuksellisen tärkeää. Tästä tulee oppilaille tietenkin vielä lisäksi kovia paineita.

JakomäenNeruda kirjoitti: ...oppimista tukevaa harrastustoimintaa eli koulukerhoja ei enää ole...


Koulukerhoilla on suuri merkitys Yhdysvaltojen kouluissa. Kun pyritään yliopistoihin, siellä katsotaan hyvin tarkkaan, missä koulun kerhoissa olet ollut mukana. Osallistuminen niihin on oikeastaan ihan välttämätöntä ja erityisesti niiden johtotehtävissä toimiminen. Toinen erittäin tärkeä asia on, että pyrkijällä on ns. hyvä luonne. Yhdysvalloissahan ei valtio osallistu niin vahvasti kuin Euroopan valtioissa yleensä, huonompiosaisten tukemiseen ja USA:ssa oletetaan, oikeastaan vaaditaan, suurta yksityistä panosta heikompien auttamiseen. Koululaiselle tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sinulla on oltava näyttöä vapaaehtoistyöstä: esim. vanhusten, vammaisten, kodittomien ihmisten ja eläinten jne. auttamisessa. Koulun ohella on tervetullutta osoituksena ahkeruudesta koulun ohella töissä käyminen. Tämä kaikki pitää mainita "Curriculum vitae"ssa, jonka pitäisi olla hyvin persoonallinen ja mieleenjäävä kertomus itsestäsi erottuaksesi suuresta todella hyvien oppilaiden massasta. Ai niin ja councelorin eli opinto-ohjaajasi (oppilaalle koulun tärkein henkilöKuva) sekä kahden opettajan suositus pitää lähettää kyseiseen yliopistoon.

Eräs kiinalainen isä heitti kerran lähinnä huulena, että tätä kerhotouhua saa vähän kierrettyä jos on monta lasta. Silloin niistä saa hyvin kokonaisen kerhon koolleKuva ja aina se, joka on kulloinkin pyrkimässä yliopistoon ja tarvitsee näyttöä johtamistaidoista, toimii kerhon presidenttinä.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: High School-statistiikkaa eli Amerikan Aivot aasialaistu

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 03 Helmi 2014 11:47

FVM kirjoitti:
putkonen kirjoitti:
FVM kirjoitti:Suomessakin suomenruotsalaisilla on järjestään heikompi menestys. Onko suomen/viron lukeminen kenties helpompia oppia tai kieli muuten oppimista tukeva? Yksi seikka mikä varmasti vaikuttaa asiaan on se että Suomessa elokuvat, tv-sarjat ja pelit tekstitetään eikä dubata. Itse väittäisin että se on tärkein syy nuorten suomalaisten hyvän englannin taustalla: riittää että matkustaa johonkin Euroopan suurista maista (Saksa, Ranska, Italia, Espanja) niin näkyy miten heikko puhutun englannin taito on, nuorillakin ihmisillä. Samalla se opettaa myös lukemaan nopeammin niitäkin, jotka eivät kirjoja lue.


Etelä-Korealaiset ainakin dubbaavat ohjelmansa televisiossa eli Brääd Pitt ja kumppanit keskustelevat Koreassa sujuvasti koreankielellä, mutta Korea loistaa silti koululaisten hyvällä oppimiskyvyllä ainakin PISA:ssa ja Yhdysvaltojen kouluissakin. Entä mitenkä on dubbauksen laita Ruotsissa?


Ruotsissakaan ei dubata ja siellä nuoret puhuvat ehkä vielä parempaa englantia kuin Suomessa, mihin kielisukulaisuus tietysti vaikuttaa.


Kun ruotsalaisten englannintaitoa verrataan suomalaisten vastaavaan, on otettava huomioon, että ruotsalaiset lukevat peruskoulussa tavallisesti vain yhtä oppilaille vierasta kieltä, siis englantia. Suomessahan luetaan vastaavasti vähintään kahta oppilaille vierasta kieltä. Tästä suomalaisten laajemmasta kieliohjelmasta ei ole huippulahjakkaille muuta kuin hyötyä, mutta vähemmän lahjakkaiden laita on toisin.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori


Paluu Näennäistiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron