Jaska kirjoitti:U *muka 'selkä'
- tämä olisi suomessa säännöllisesti muka. Se elää vielä ilmauksissa kuten kantaa mukanaan/muassaan.
Taavetti kirjoitti:Äänellisesti sama, mutta tarkoitukseltaan eri, "muka" ei varmaankaan kuulu tähän mitenkään? Esimerkkinä vaikka: joku voi muka väittää sen kuuluvan, erotan tämän, että mahdollinen mukatieto jäisi tästä eroon.
Pystynen kirjoitti:Hih, tuttu idea. Miltä kuulostaisivat sarta "vasa", narje "rusto", kätvä "lumikko", sie "märkä (haavassa)", synkä "mäki"?
Pystynen kirjoitti:Tälläinen projekti olisi tosin huomattavasti tehokkaammin myytävissä esim. unkarilaisille tai marilaisille
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tälläinen projekti olisi tosin huomattavasti tehokkaammin myytävissä esim. unkarilaisille tai marilaisille
Ai, kuinka niin? Viittaatko jonkinlaiseen yhteiskuntapoliittisen orientoitumisen suuntaan (kuten EU:hun) vai mihin?
Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tälläinen projekti olisi tosin huomattavasti tehokkaammin myytävissä esim. unkarilaisille tai marilaisille
Ai, kuinka niin? Viittaatko jonkinlaiseen yhteiskuntapoliittisen orientoitumisen suuntaan (kuten EU:hun) vai mihin?
Viittaan siihen kuinka kaikista muista sukukielissä vanhaa sanastoa on kadonnut enemmän kuin suomesta.
Pystynen kirjoitti:Tosin tulee kyllä mieleen että ehkä Budinos-tiimikin saattaisi olla tälläisestä ideasta kiinnostunut.
The conversation book is available on the web-site of the Finno-Ugric digital library in phrasebook.fulib.ru. The conversation book contains over 1000 words and collocations, most frequently used in everyday life, in 7 Finno-Ugric languages. The list of languages contains Hungarian, Karelian, Komi, Mari, Moksha, Udmurt, Erzya as well as Russian, traditionally used by the Finno-Ugric peoples for interregional communication. The works on the compilation of the conversation book and its translation were conducted by the experienced linguists from different countries. In the nearest future there are supposed to be added the Finnish, Khanty, Mansi, Komi-Permyak and English versions.
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tosin tulee kyllä mieleen että ehkä Budinos-tiimikin saattaisi olla tälläisestä ideasta kiinnostunut.
Itse kannattaisin yleiskieleksi kantauralia sen sijaan että keksittäisiin ihan uusi yleiskieli...
Pertinax kirjoitti:Mitähän tämä on ?
Nykyään tuolla on aihepiirit englanniksi ja vaikkei fraaseja suomeksi ole, niin karjalanhan sieltä jo saa kielipariksi valittua ja Vienan karjalaa kun on, niin aika pitkälti sitä suomalainenkin ymmärtää. Ja kas, lyydi oli listaan tullut, sitä ei ollut kun viimeksi tuolla kävin. Livvi vielä mukaan niin hyvä olisi Ja äänitiedostoja ei vielä näy kovin monen kielen kohdalla olevan.Jaska kirjoitti:Käytännön kielitaitoa näköjään...Pertinax kirjoitti:Mitähän tämä on ?
Kunhan käännöskieleksi saadaan englanti, suomalaisetkin hyötyvät tuosta. Korkealaatuinen äänitiedosto joka fraasista, joten ääntämisen oppiminen on helppoa vaikkeivät kyrilliset aakkosetkaan olisi vielä vahvasti kupolissa. Hieno projekti.
Ainahan sitä joudutaan luomaan uutta sanastoa elämän mennessä etewmpäin. Paremmalta minun mielestä kuulostaisi laajennettu kantaurali kuin kokonaan uusi apukieli. En tosin vielä sen tarkemmin lukenut millä tavoin tuo kieli on luotu. Täytyy lueskella tarkemminPystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tosin tulee kyllä mieleen että ehkä Budinos-tiimikin saattaisi olla tälläisestä ideasta kiinnostunut.
Itse kannattaisin yleiskieleksi kantauralia sen sijaan että keksittäisiin ihan uusi yleiskieli...
Kantauralista taitaa tosin puuttua monenlaista nykyelämässä kätevää sanastoa kuten "alumiini", "printata" tai "päärynä", ja sitten siellä huitelee konsonantteja kuten *x, *ŋ, *w, *δ jotka ovat vähän outoja useimmille nykysugreille. Ei siis ihan priimointa mahdollista apukieliainesta sillään.
Thema kirjoitti:Ainahan sitä joudutaan luomaan uutta sanastoa elämän mennessä etewmpäin. Paremmalta minun mielestä kuulostaisi laajennettu kantaurali kuin kokonaan uusi apukieli. En tosin vielä sen tarkemmin lukenut millä tavoin tuo kieli on luotu. Täytyy lueskella tarkemminPystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tosin tulee kyllä mieleen että ehkä Budinos-tiimikin saattaisi olla tälläisestä ideasta kiinnostunut.
Itse kannattaisin yleiskieleksi kantauralia sen sijaan että keksittäisiin ihan uusi yleiskieli...
Kantauralista taitaa tosin puuttua monenlaista nykyelämässä kätevää sanastoa kuten "alumiini", "printata" tai "päärynä", ja sitten siellä huitelee konsonantteja kuten *x, *ŋ, *w, *δ jotka ovat vähän outoja useimmille nykysugreille. Ei siis ihan priimointa mahdollista apukieliainesta sillään.
Thema kirjoitti:Suomen kielen kohdalla voi olla hankala homma, mut sellaisten kielten kohdalla jossa on vuosikymmenten aukkoja sanastossa, vois tällasta kantakielestä palautettua sanastoa hyödyntää uutta sanastoa luotaessa. Toki tuollaset jänikset ja muut perussanat löytyy jo ja niitä taitaa olla vaikea syrjäyttää, mutta vepsä,karjala ym joista puuttuu paljon nykypäivänä tarvittavaa sanastoa, voisi hakea kantasanoja josta johtaa uusia sen sijaan että käytetään suoraan lainasanoja muista kielistä. Tosin niin kai sitä osittain tehdäänkin, siis tuota että pyritään löytämään omaperäinen sana pohjaksi.
Thema kirjoitti:Suomen kielen kohdalla voi olla hankala homma, mut sellaisten kielten kohdalla jossa on vuosikymmenten aukkoja sanastossa, vois tällasta kantakielestä palautettua sanastoa hyödyntää uutta sanastoa luotaessa. Toki tuollaset jänikset ja muut perussanat löytyy jo ja niitä taitaa olla vaikea syrjäyttää, mutta vepsä,karjala ym joista puuttuu paljon nykypäivänä tarvittavaa sanastoa, voisi hakea kantasanoja josta johtaa uusia sen sijaan että käytetään suoraan lainasanoja muista kielistä. Tosin niin kai sitä osittain tehdäänkin, siis tuota että pyritään löytämään omaperäinen sana pohjaksi.
Pystynen kirjoitti:Kantauraliin tukeutumisessa on se pulma, että rekonstruktiot "elävät". Oletetaanpa vaikka, että tämän vuosisadan aikana todistetaan *δ:n olleen ääntämykseltään jotain ihan muuta kuin perinteinen dentaalispirantti, parin tusinan sanan konsonanttirakenne säädetään uusiksi, jälkitavuihin löydetään yksi uusi vokaali, muutama sana osoitetaan kantauralia myöhemmiksi lainoiksi, ja kourallinen sijapäätteitä päädytään pitämään kantauralin tasolla itsenäisinä sanoina. Miten tämä vaikuttaa Moderniin Kantauraliin? Rukataanko sitäkin jatkuvasti eksaktiuden säilyttämiseksi, vai valitaanko jokin mielivaltainen rekonstruktioprosessin aste, johon nojataan? Ensimmäinen ei ole kovin käytännöllistä, ja jos hyväksytään toinen, niin tällöin menetetään se kuviteltu eksaktiuden etu, jota tälläisen projektin kai ajateltaisiin nauttivan Budinoksen tapaisten keskiarvokompromissien kustannuksella.
Pystynen kirjoitti:Olen toisaalta muutenkin vakuuttunut siitä, että apukielet tulevat jäämään pienten piirien harrastukseksi. Todellisen tarpeen yllättäessä ihmiset joko päätyvät olemassaolevaan kanssakäymiskieleen (englanti, ranska, arabia) tai luovat oman "luonnollisen" pidgininsä jo kauan ennen kuin kieltenaskartelijat ehtivät apajille.
Pystynen kirjoitti:Johto-oppi on hauskaa puuhaa sekin, juu.
Mieleen tulee: onkohan mihinkään koostettu suomen kielen tarttumattomia uudissanoja? Mitä näitä nyt on 'sätiöitä' (= radio), 'tukanpeseitä' (= shampoo), 'sähkälehitutähystimiä' (= elektronimikroskooppi)
Kalevanserkku kirjoitti:() kuka käyttää T. Itkosen ehdottamaa sanaa 'seuruu' pro seuranta tai toisen kielenhuoltajan ehdottamaa savottaa merkityksessä projekti. Tekniikan puolelta muistuu mieleeni 'lavakko', ihan kelpo sana sinänsä, mutta ei liene onnistunut syrjäyttämään ruotsista saatua 'lastipallia' tai kuormapallia, mutta käytetäänkö tässä merkityksessä vielä sanaa 'kuormalava'?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 24 vierailijaa