sumu kirjoitti:Jos joku teoria nojaa siihen että tornionjoen saaren nimi on uksei ja tästä tehtyyn käänökseen niin kai se nyt on hataralla pohjalla.Uusi tieto on itselle että härkiä olisi viety kesäksi saareen
Hataralla pohjalla? Ainoat oikeat todisteet, mitä meillä on, ovat ne alueen paikannimet! Kaikki muu siinä ympärillä on pelkkää spekulointia.
Eli yhtä selvää kuin on, että eri puolilta hämäläisalueita muutti ihmisiä Peräpohjan suuriin jokilaaksoihin tuhatkunta vuotta sitten, on myös se, että Uksei-nimelle ei ole esitetty mitään muuta uskottavaa selitystä kuin muinaisskandinaavin *uxi 'härkä + *ey 'saari'. Myös muut -ei-loppuiset saarennimet perustuvat kokonaan skandinaaviseen kieleen.
On myös laajalti tunnettu tapa viedä karja kesäksi saariin, missä ne olivat paremmassa turvassa pedoilta - se, ettet sinä tunne moista tapaa, johtuu vain aukosta sinun kansatieteellisissä tiedoissasi.
Ja pelkkää logiikkaa on se, etteivät niitä härkiä rahdanneet Tornionjoen edustan saarelle kaukaa ketkään uplantilaiset tai haalogalantilaiset, vaan kyllä sen karjan ja karjanhoitajien on täytynyt asua alueella pysyvästi.
Laske siitä yhteen, mikä on lopputulos...
jussipussi kirjoitti:Onko tuota finni-nimityksen kiertämistä pohdittukaan missään oikeiden tutkijoiden toimesta? Minusta tuntuu, että sekin on samanlainen virhe kuin kainulai- / kveeninimityskin. Vai onko niin, että nämä ovat asiantuntijoille niin päivänselviä, tratkeamattomia ongelmia, että niitä ei ole tarvetta pohtiakaan - maallikoiden turhaa hommaa.
Kyllä niitä on pohdittu, mutta on vaikea löytää ratkaisua, kun jollain taholla nimitys viittaa yhteen ja toisaalla toiseen. Alkuperäinen viittauskohde on voinut olla mikä tahansa tunnetuista vaihtoehdoista tai jopa jokin tuntematon. Soppaa sotkee se, että muuallakin on tunnettu finn-porukoita, esim. Brittein saarilla; ja vanhoissa lähteissä kaiken lisäksi monesti sotketaan finnit, vendit, venetit ja kaikki vähänkään samannäköiset kansannimet.
Uusin anti tutkimukselle on se toisaalla tällä foorumilla viitattu Pasi Ockenströmin laaja selvitys, jonka mukaan ainakaan Tacituksen fennit eivät näytä asuneen missään Suomen lähelläkään.
jussipussi kirjoitti:Vahtolan nimistötutkimus on varmaan edelleen kovaa valuuttaa. Mutta oliko hänellä tiedossaan se mitä nyt mm Aikion ja vissiin Jaskankin ansiosta tiedetään saamenkielen leviämisestä ja sen aikataulusta? Taisi olla joskus 25 vuotta sitten, kun hän noita julkaisi. Saattaisi vaikuttaa arvioon Kvenlannista ja sen sijainnista tai ainakin Perämeren alueen asutuksesta, jos kerran Kvenlannin arvoitus on mahdoton.
34 vuotta siitä jo on, eli ei ollut nykyisiä tietoja. Itse asiassa tuolloin vasta jatkuvuusteoriakin vakiinnutti paikkansa, eli paradigmanmuutosten edellinen murrosvaihe oli menossa. Jos muistan oikein, niin Vahtola saattoi väläytellä ajan hengessä jatkuvuuden venyttämistä tarvittua pidemmälle menneisyyteen, mutten mene vannomaan.
jussipussi kirjoitti:Tuollainen toteamus, että ongelma ei ratkea koskaan (Jaska), ei ainakaan edistä keskustelua. Todennäköistähän on ettei se tarkalleen ottaen ratkea, mutta väittäisin kyllä että mm tämä keskusteluketju on saanut aikaan uusia ajatuksia. Jos nyt ei kuitenkaan mitään varsinaisesti uutta, puhumattakaan tieteellisesti todistettavaa.
Niin, tarkennettakoon, että
koko vyyhti alkaen siitä, että joku häiskä joskus kauan sitten puhui Kvenlandista, ei selviä, mutta osia toki voi selvitä. Esimerkiksi se, mitä kieliä missäkin vaiheessa puhuttiin milläkin alueella Perämeren ympäristössä, tarkentuu hitaasti mutta kuitenkin jatkuvasti. Ehkä joskus saadaan hajua siitäkin, millä nimityksellä näitä eri alueiden porukoita nimitettiin, jolloin voidaan sitten poissulkumenetelmällä arvioida, että "nuo eivät ehkä ainakaan olleet kveenejä."
jussipussi kirjoitti:Luulisin, että sanastoa tutkimalla vosi löytyä uutta tietoa. Esimerkiksi saamen eri murteiden germaanilainat, niitä oli kuulemma jonkin verran tutkittu, mutta millaisella tarkkuudella? Geeneistäkin jotain voi löytyä, mutta sekaista hommaa vaikuttaa olevan, uutuuttaan varmaankin.
Alueiden mutkikkaan geenihistorian selvittämiseen paras mahdollisuus tällä hetkellä näyttävät olevan Y-DNA:n 111:n markkerin haplotyypit. Ne mahdollistaisivat jo sellaisen tarkkuuden, että voitaisiin sanoa, mistä mihin ja milloin on liikkunut miehiä ja kuinka paljon. Se edellyttäisi tietysti kaikkien "täkäläisten" haploryhmien selvittelyä.
Ante Aikio on puinut myös noita germaanilainoja saamen eri murrealueille; siitä voisin jossain vaiheessa tehdä yhteenvedon.
jussipussi kirjoitti:Minusta ainakin on ilmeistä, että nykytietämyksen valossa minkään suomalaisen heimon kutsuminen missään vaiheessa kainulaisiksi, on puhtaasti tutkijoiden joskus 1800 luvun lopulla tai 1900 luvun alussa tekemä virhe. Nykytutkijat ovat sen sitten totena omaksuneet.
Milloin tämä kainulaiset nimitys on otettu käyttöön tarkoittamaan nimenomaan suomalaista heimoa, siis tutkijapiireissä?
En tiedä, pitäisi penkoa tutkimushistoriaa.
Jos joku jaksaisi...jussipussi kirjoitti:Saarista puheenollen nuo hurreit tarkoittanevat mäntysaarta.
Niin taitavat tarkoittaa. Tai sitten siellä oli jo varhain hurrei.