Retkikuntamme starttasi tänään hyvissä ajoin peltoja tutkimaan, tarkalleen ottaen 6.50. Eli voisi kai sanoa että jokin hull... eikun intohimon rajapyykki on ylitetty. Koko päivä siinä vierähti neljän peltokohteen tutkimisessa. Olimme saaneet mukaamme rautakauden expertin ja arkeologian lopputyötä puurtavan henkilön, joten kaikki tuli myös dokumentoitua asianmukaisesti ja kahteen kertaan. Uskomattomia löytöjä osui päivälle, ei vain esineiden muodossa vaan paikkoina. Kolme uutta rautakautista asuinpaikkaa/kalmistoa (ei varmuutta kumpaa) ja yksi merovingiaikainen kalmisto. Ko. paikoista ei ole aikaisempia löytöjä tai rauhoitusalueita.
Sigfrid kirjoitti:
Saagoissa mainitaan skandinaavisten kuninkaiden naineen jotain laappeja tai finnejä. Keitähän lienevät olleen.
Rekonpoika kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:
Saagoissa mainitaan skandinaavisten kuninkaiden naineen jotain laappeja tai finnejä. Keitähän lienevät olleen.
Laappeja? Birgerin rouvan Z1a kertoo selvästi muinaisista Iisrailin heimoista.
Thurisaz kirjoitti:Esimerkki on juuri nämä miekat ja miehet kuka ne omisti, jos on varaa niitä hommailla on varaa myös asua muualla kuin maakuopassa.
Thurisaz kirjoitti: Voisiko Sami kertoa mitä punnusten kuviot voivat kertoa?
Sami Raninen kirjoitti:Thurisaz kirjoitti:Esimerkki on juuri nämä miekat ja miehet kuka ne omisti, jos on varaa niitä hommailla on varaa myös asua muualla kuin maakuopassa.
Maamaja-asumukset olisivat itse asiassa olleet ihan järkevä vaihtoehto täkäläisessä ilmastossa. Rautakauden lopulla varakkaat ihmiset näyttävät kuitenkin Suomessa asuneen pienissä hirsimökeissä. Esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikka antaa osviittaa siitä, miltä suomalaisella mittapuulla vauraan maatilan rakennukset näyttivät 1000- ja 1100-lukujen aikana. Runsaan 20 neliön asunnot näyttävät riittäneen heille. Mullin asukkaita haudattiin läheiseen ruumiskalmistoon, josta on 1100-luvun miekkalöytö.
Jostain syystä itämerensuomalaisella alueella ei rautakaudella näytä olleen tapana kovin suurisuuntainen rakentaminen. Virolais- ja liiviläisalueellakin vauraiden ihmisten asunnot näyttävät olleen melko pieniä mökkejä.
Punnuksissa on tosiaan erilaisia koristekuvioita. Joskus ne voivat ehkä viitata punnuksen painoon, muttei välttämättä tuossa tapauksessa.
wejoja kirjoitti:Tuolta löydät kattavan paketin:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
Thurisaz kirjoitti:Tuo kupariharkko kyllä viittää enenemmän vauraaseen käsityöläiseen/kauppiaaseen.
Edelleen uskon että niiden omistajilla on ollut isommat kortteerit joita ei vain ole löydetty.
wejoja kirjoitti:Kalliin miekan yhdistäminen suureen asumukseen on yksi idea lukemattomien muiden joukossa. Enemmän ja vähemmän uskomusten ym. todennäköisyyspohdiskelujen varaan jäävät myös asumuksen "todennäköiset omistajat".
Thurisaz kirjoitti:Eli kivi ja pronssikauden melkein 100m² taloista siirryttiin asumaan paljon pienempiin asumuksiin, selvä.
Sami Raninen kirjoitti:wejoja kirjoitti:Kalliin miekan yhdistäminen suureen asumukseen on yksi idea lukemattomien muiden joukossa. Enemmän ja vähemmän uskomusten ym. todennäköisyyspohdiskelujen varaan jäävät myös asumuksen "todennäköiset omistajat".
Tuota, eipä se asia nyt aivan noinkaan ole. Todennäköisyyspohdiskelu ja uskomus ovat täysin eri asioita. Ideat eivät muutenkaan ole samanarvoisia, koska osalla niistä on hyviä perusteita ja osalla ei.
Mullin tapauksessa miekan ja löydettyjen rakennusten yhdistäminen perustuu kalmiston ja rakennusten läheisyyteen, ja läheinen spatiaalinen yhteys on arkeologiassa yksi vahvimpina pidetyistä argumenteista.
Jos tulkinnalla on selkeä empiirinen peruste, se on teoria eikä mikään "uskomus".
Esihistorian tutkiminen tuottaa vain vähän varmaa ja ykisiselitteistä tietoa, joten on aivan erityisen tärkeää ymmärtää, miten perusteltavissa olevat teoriat eroavat pelkistä ideoista ja uskomuksista, ja miksi teoriat ovat arvokkaampia ja todennäköisempiä.
Sami Raninen kirjoitti:Thurisaz kirjoitti:Eli kivi ja pronssikauden melkein 100m² taloista siirryttiin asumaan paljon pienempiin asumuksiin, selvä.
Eipä siinä ole mitään outoa. Pohjois-Amerikassa irokeesien pitkätalot olivat paljon isompia kuin eurooppalaisten uudisasukkaiden hirsimökit. Rakennusten kokoon vaikuttavat yhteisörakenne ja elinkeinot, ja joskus suunta voi kulkea isommasta pienempään.
Pohjois-Euroopassa rakennusten kokoa pienensi mm. karjan siirtäminen erillisiin navettarakennuksiin. Hallitalotyyppisissä asumuksissa naudat ja ihmiset olivat olleet saman katon alla, joten rakennuksen piti olla isompi.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 8 vierailijaa