wejoja kirjoitti:Tutkimustulosten epäily on uuden tutkimuksen taimi...
Sigfrid kirjoitti:Tarkoitus ei ollut ihan nälväillä. On vain niin, että jo tämän lyhyen ajallisen ulottuvuuteni aikana olen huomannut suomalaisten historiantutkimuksen olleen trendivaikutteista. Minun on vaikea uskoa, että nyt ei olisi menossa uusi trendi, joka taas häviää jonkin ajan kuluttua. Tieteen perusidea lienee ollut pitkään sama; seurataan tosiasioista. Se sensijaan mitä seurataan on vaihdellut, sen lisäksi tietenkin, että seurataan uusia tosiasioita Asiat eivät ole niin yksioikoisia kuin Jaska antaa tuossa edellä ymmärtää. Mutta toki on niinkin ettei arkeologia ole kaikista trendivaikutteisin historiantutkimusala.
Yksi jatkuvuusteorian malli näkee Suomessa kielellis-kulttuurillista jatkuvuutta jääkauden päättymisestä alkaen. Uralilaisten kielten alkukodin sijoitusvaihtoehdoksi on esitetty perinteisen käsityksen tilalle mannerjäätikön reunaa Suomen kaakkois- tai eteläpuolella. Historioitsija Kyösti Julkun mukaan suomalais-ugrilaisten kansojen alkukotia olisi etsittävä indoeurooppalaisten kansojen välittömästä läheisyydestä, koska Volgan mutkan ja Uralin tienoot eivät ole mahdollisia: ne olivat jääkauden jälkeisessä sulamisvaiheessa veden alla. Jotkut tutkijat ovat esittäneet uralilaisten kielten alueen ulottuneen jääkauden loppupuolella Atlantin rannikolta Uralille. Arkeologi Milton Nuñezin mukaan Suomessa ei ole puhuttu mitään muuta kuin uralilaista kieltä ja suomen kieli polveutuu siitä uralilaisesta kantakielestä, jonka puhujat levittäytyivät Suomeen, vetäytyvän mannerjään reunaa seuraten.
Sigfrid kirjoitti:Jaska, se ei ole yksioikoista, että tiede menee aina eteenpäin kuin juna.
Sigfrid kirjoitti:Otetaan esimerkiksi tämä jatkuvuusteoria. Ensin oltiin sitä mieltä ettei Suomessa ole ollut SU-jatkuvuutta, vaan suomalaiset tulivat romanttisen nationalismin mukaan Volgan mutkasta. Minulla on parikin tällaista ennen viimeistä sotaa kirjoitettua nationalistista teosta kirjahyllyssä. Sitten tuli vaihe, jossa todistettiin tieteellisesti, että suomalaiset ovat aina asuneet täällä, tai hyvin lähellä Itämerta.Yksi jatkuvuusteorian malli näkee Suomessa kielellis-kulttuurillista jatkuvuutta jääkauden päättymisestä alkaen. Uralilaisten kielten alkukodin sijoitusvaihtoehdoksi on esitetty perinteisen käsityksen tilalle mannerjäätikön reunaa Suomen kaakkois- tai eteläpuolella. Historioitsija Kyösti Julkun mukaan suomalais-ugrilaisten kansojen alkukotia olisi etsittävä indoeurooppalaisten kansojen välittömästä läheisyydestä, koska Volgan mutkan ja Uralin tienoot eivät ole mahdollisia: ne olivat jääkauden jälkeisessä sulamisvaiheessa veden alla. Jotkut tutkijat ovat esittäneet uralilaisten kielten alueen ulottuneen jääkauden loppupuolella Atlantin rannikolta Uralille. Arkeologi Milton Nuñezin mukaan Suomessa ei ole puhuttu mitään muuta kuin uralilaista kieltä ja suomen kieli polveutuu siitä uralilaisesta kantakielestä, jonka puhujat levittäytyivät Suomeen, vetäytyvän mannerjään reunaa seuraten.
http://www02.oph.fi/etalukio/historia/a ... eoria.html
No sitten tuli seuraava tieteellisesti todistettu malli, jonka mukaan kielellis-kulttuurista jatkuvuutta ei ole ollut näillä alueilla mannerjäätikön reunassa, lähellä nyky-Suomea, vaan SU-kielet ovat tulleet vaiheittain Siperiasta ja noin 4000 vuotta sitten Itämerelle.
Siis aivan ilmeisesti tutkimus ja tieteellinen todistus ei ole mennyt lineaarisesti, vaan poukkoillen. Miten voit vakuuttaa, että tutkimus etenee nykyisestä lineaarisesti ja minkä näkemyksen pohjalta?
Thurisaz kirjoitti:En ainakaan itse ymmärrä että voitaisiin sanoa että mihinkään isoihin kysymyksiin ei tulla enää saamaan vastauksia, pikemminkin että tulevaisuus näyttää valoisalta uuden tiedon suhteen.
Jaska kirjoitti:1. Aiemmin samastettiin kansa ja kieli. Siksi kielitieteen senaikaisten tulosten perusteella johdettiin koko Suomen kansa yhtenä pakettina Volgan mutkasta Luvattuun Maahan.
2. Vastavetona edelliselle tajuttiin 1960-luvun lopulta alkaen (Virossa jo 1956 Moora & Ariste), että arkeologisessa aineistossa havaittu jatkuvuus mahdollistaa toisenkinlaiset oletukset. Tässä vaiheessa silti useimmat vielä hahmottivat alkuperän yhtenä könttinä, mutta nyt vain edellisen vaiheen argumentointi käännettiin päälaelleen: nyt alettiin olettaa arkeologian tulosten perusteella, että Suomessa vallitsisi myös kielellinen jatkuvuus.
Maltillinen jatkuvuusteoria pääsi valta-asemaan Tvärminnen monitieteisestä symposiumista (1980) lähtien.
- Plussaa: kielitieteen valta-asema haastettiin, eli muita tieteenaloja nostettiin yhtä tärkeiksi.
- Miinusta: jatkuvuusperusteluja kuviteltiin uskottavaksi menetelmäksi, vaikka jo 1970-luvulla väläytelty jatkuvuus aina mesoliittisiin alkuasuttajiin asti sai - tai sen ainakin olisi pitänyt saada - hälytyskellot soimaan.
TTJ kirjoitti:Mutta eivätkö nämä ole juuri sellaista edestakais-poukkoilua, yhdestä äärilaidasta mennään toiseen? Vahtola kommentoikin tuota tuossa mainitussa väikkärissä, huomauttaen miten aluksi kannatettiin kielellisin perustein muuttoteoriaa, eli suomalaiset olisivat muuttaneet Suomeen varsin myöhäisessä vaiheessa, pääasiassa Viron suunnalta. Sitten jatkuvuusteoria tuli muotiin eri muodoissaan ja Vahtola toteaa miten vanha muuttoteoria katosi kokonaan konferensseista ja tutkielmista ja nyt oletettiinkin vähintäänkin pronssikaudelta jatkunut kielellinen ja arkeologinen jatkuvuus.
(Näin harrastelijana minun on kyllä vaikea ymmärtää miten jatkuvuusteoria on koskaan voinut tulla hyväksytyksi, niin selkeästi järjenvastaisilta jotkut sen oletukset vaikuttavat.) Nyt näytetään sitten siirtyneen jonkinlaiseen välimuotoon.
TTJ kirjoitti:Historiasta olen usein huomannut miten monilla historioitsijoilla tuntuu olevan suorastaan tarve "rikkoa aikaisemman historiankirjoituksen eltaantuneita myyttejä" ja tuloksena on joskus aika yksipuolisia ja selkeän tarkoitushakuisia tutkimuksia. Tämä johtaa juuri edellä kuvattuun 'poukkoiluun'.
Jaska kirjoitti:Korostan sitä, että uusi paradigma pääsee valtaan vasta kun se osoittaa virheitä ja puutteita edellisessä ja väittää korjaavansa ne. Siksi jokainen uusi "vallitseva käsitys" on aina edellistä vahvempi ja kehittyneempi - ei siis poukkoilla pisteestä A pisteeseen B ja sitten takaisin A:han, vaan pikemminkin A1:stä B1:een, siitä A2:een, siitä B3:een jne.
Edestakaiselta se näyttää vain "kaksiulotteisena", jos tarkastelee tilannetta vain jonkin sopivasti valitun seikan osalta. Mutta nouseva spiraali se on, kun tarkastellaan kokonaisuutena. Jatkuvuusperustelutkin hahmotettiin aikoinaan "monitieteisenä" ja siksi parannuksena kielitieteen yksin hallitsemaan maahanmuuttoteoriaan, vaikka jälkiviisaasti se ei sitä aidosti ollutkaan. Ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista tuomita sitä myöskään pelkkänä "toisena ääripäänä", koska sen katsottiin laajentavan aiempaa näkökulmaa, vaikkakin meidän perspektiivistämme laajennus jäikin kovin vaillinaiseksi.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa