jussipussi kirjoitti:Vanhimmat raudanvalmistukseen tarkoitetut uunit löytyvät Pohjois-Suomesta, Kajaanin, Kemijärven ja Rovaniemen seuduilta. Kajaanin paikalla on valmistettu rautaa noin 200 ekr. Miksi näin pohjoisessa ja mikä väestö näitä olisi rakentanut?
wejoja kirjoitti:Listaan on lisättävä myös Mikkelin seutu ajoitustuloksineen, jolta seudulta ainakin yhden uunin ajoitus taisi osoittaa 500 eaa.
jussipussin mainitsema itäisen ja pohjoisen aluerajaukseen tulee jollain aikavälillä muutoksia, koskien mm. itäistä Uusimaata, Kaakkois-Suomea ja Etelä-Karjalaa, sillä laajalta alueelta alueelta on löydetty vuodesta 2004 lähtien kymmeniä raudanvalmistuspaikkoja. Jos venytetään aluetta länteen kohti Porvoota ja Sipoota, niin aina paranee. Vie tietty aikansa, kunnes kohteet tutkitaan ja tieto muuttuu viralliseksi. Uskoakseni raudanvalmistustaito rantautui maahamme samaan aikaan useilta eri suunnilta.
wejoja kirjoitti:Listaan on lisättävä myös Mikkelin seutu ajoitustuloksineen, jolta seudulta ainakin yhden uunin ajoitus taisi osoittaa 500 eaa.
jussipussin mainitsema itäisen ja pohjoisen aluerajaukseen tulee jollain aikavälillä muutoksia, koskien mm. itäistä Uusimaata, Kaakkois-Suomea ja Etelä-Karjalaa, sillä laajalta alueelta alueelta on löydetty vuodesta 2004 lähtien kymmeniä raudanvalmistuspaikkoja. Jos venytetään aluetta länteen kohti Porvoota ja Sipoota, niin aina paranee. Vie tietty aikansa, kunnes kohteet tutkitaan ja tieto muuttuu viralliseksi. Uskoakseni raudanvalmistustaito rantautui maahamme samaan aikaan useilta eri suunnilta.
jussipussi kirjoitti:Tuolla toisaalla pohdiskeltu saamenkielisten raudanvalmistustaidon oppiminen germaaneilta ei oikein sovi noihin aikautuksiin. Tai sitten kuviosta puuttuu joku kansa. Voi tietenkin olla germaanien liikekin erilainen kuin aiemmin on arvioitu.
aikalainen kirjoitti:Ehkei sillä niin ole merkitystä mitä kansaa raudan oppimestarit ovat olleet. Rautataito on sellainen, joka välittyy uusille alueille ihan vain muutaman ammattilaisen siirtyessä sinne ammattiaan harjoittamaan, tai oman väen ihmisten lähtiessä naapurimaakuntaan kisälliksi. Isoja väestösiirtoja ja kulttuurimurroksia siihen ei tarvita.
Vastaavastihan kulttuurin totaalisen perusteellisen radikaalisti mullistanut teollisuusosaaminen tuli Suomeen ilman väestösiirtoja, mitä nyt jokunen ulkomaanpellepeloton tuli perustamaan paperitehtaita ja kutomoita ja toi mukanaan muutaman spesialistin.
jussipussi kirjoitti:Vanhimmat raudanvalmistukseen tarkoitetut uunit löytyvät Pohjois-Suomesta, Kajaanin, Kemijärven ja Rovaniemen seuduilta. Kajaanin paikalla on valmistettu rautaa noin 200 ekr. Miksi näin pohjoisessa ja mikä väestö näitä olisi rakentanut?
Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Vanhimmat raudanvalmistukseen tarkoitetut uunit löytyvät Pohjois-Suomesta, Kajaanin, Kemijärven ja Rovaniemen seuduilta. Kajaanin paikalla on valmistettu rautaa noin 200 ekr. Miksi näin pohjoisessa ja mikä väestö näitä olisi rakentanut?
Jatulit! Tai sitten X-kieliset uralilaiset.
Arkeologian tuloksissa joka tapauksessa näkyy kaksi reittiä idästä/kaakosta jo kivikaudella: pohjoinen ja eteläinen. Pohjoisen Suomen alueelle rautataito päätyi mitä ilmeisimmin pohjoista reittiä, eli Vienanmeren eteläpuolitse "permiläisalueelta" (mm. Ananjinon kulttuuri). Savukosken skyyttiläistikarit (Suomen vanhimmat rauta-aseet), eräät korumuodot jne. käsittääkseni viittaavat tähän.
Sen perusteella, mitä kielitieteen tuloksista tiedetään, Suomen pohjoispuoliskon esiroomalaisella rautakaudella ei ole mitään tekemistä sen paremmin germaanien, itämerensuomalaisten kuin saamelaistenkaan kanssa.
jussipussi kirjoitti:Lueskelin näitä vanhoja ketjuja ja mieleen juolahti raudan valmistuksesta, että yläpuolelle lainaamani Jaskan tekstin perusteella saamenkieliset tulivat "Suomeen" alueelta, jossa raudan valmistus jo tunnettiin. Voiko asia olla niin päin, että saamenkieliset toivat raudanvalmistuksen laajemmin "Suomessa" asuneille germaaneille ja sitä kautta myös Skandinaviaan? Ehkäpä ne laatumiekat tehtiin sittenkin omaperäisellä taidolla "Norjassa" ja muuallakin pohjolassa. Samalla selittyisi saamenkielen nopea leviäminen. He olivat alkuun alueen teknisesti kehittynein väestö. Samoin vaalehiuksisuuden ja sinisilmäisyyden leviäminen, ehkä ne olivat nimenomaan saamenkielisen väestön tunnusmerkkejä toisin, kuin nykyisin yleiseti oletetaan. Arkeologian puolelta röykkiöhautausmalia ko ajanjaksolta (siis noin ajanlaskun alusta) löytyy muistaakseni sekä Suomesta että Skandinaviasta.
wejoja kirjoitti:Raudanvalmistustaito levisi maamme eteläosiin etelästä ja lännestä, ts. germaanit toivat raudanvalmistustaidon mukanaan. Mahdollisesti kaakon voisi vielä lisätä sektoriin, mutta esineelliset todisteet eivät siihen anna toistaiseksi aihetta. Euroopan mittakaavassa leviämisreitit on jo selvitetty, joista saa hyvän yleiskuvan teoksesta: PLEINER, R., Iron in archaeology: the European bloomery smelters, , Praha, Archeologicky ustav AV CR, pp. 400, 2000.
jussipussi kirjoitti:wejoja kirjoitti:Raudanvalmistustaito levisi maamme eteläosiin etelästä ja lännestä, ts. germaanit toivat raudanvalmistustaidon mukanaan. Mahdollisesti kaakon voisi vielä lisätä sektoriin, mutta esineelliset todisteet eivät siihen anna toistaiseksi aihetta. Euroopan mittakaavassa leviämisreitit on jo selvitetty, joista saa hyvän yleiskuvan teoksesta: PLEINER, R., Iron in archaeology: the European bloomery smelters, , Praha, Archeologicky ustav AV CR, pp. 400, 2000.
Kiitos.
Sinulla on selvästikin rautakautinen historia hyvin hanskassa. Viitsisitkö laittaa tähän ketjuun vaikka karkeastikin tuon rautataidon eurooppalaisen leviämisen aikautuksineen. Säästäisi aikaa ja vaivaa. Pohjoinen reittikin on suurin piirtein saman aikainen kuin eteläinen - germaanireittikin. Pohjoinen reitti näillä tiedoin hieman aiempi. Minusta tuntuisi kummalta, jos saamenkieliset eivät olisi osanneet rautaa käsitellä, kun sieltä suunnalta molemmat tulivat siis rauta ja saamenkieliset (saamenkieli).
wejoja kirjoitti:jussipussi kirjoitti:wejoja kirjoitti:Raudanvalmistustaito levisi maamme eteläosiin etelästä ja lännestä, ts. germaanit toivat raudanvalmistustaidon mukanaan. Mahdollisesti kaakon voisi vielä lisätä sektoriin, mutta esineelliset todisteet eivät siihen anna toistaiseksi aihetta. Euroopan mittakaavassa leviämisreitit on jo selvitetty, joista saa hyvän yleiskuvan teoksesta: PLEINER, R., Iron in archaeology: the European bloomery smelters, , Praha, Archeologicky ustav AV CR, pp. 400, 2000.
Kiitos.
Sinulla on selvästikin rautakautinen historia hyvin hanskassa. Viitsisitkö laittaa tähän ketjuun vaikka karkeastikin tuon rautataidon eurooppalaisen leviämisen aikautuksineen. Säästäisi aikaa ja vaivaa. Pohjoinen reittikin on suurin piirtein saman aikainen kuin eteläinen - germaanireittikin. Pohjoinen reitti näillä tiedoin hieman aiempi. Minusta tuntuisi kummalta, jos saamenkieliset eivät olisi osanneet rautaa käsitellä, kun sieltä suunnalta molemmat tulivat siis rauta ja saamenkieliset (saamenkieli).
No, en kyllä kehtaisi kehuskella, lähinnä raudan ja teräksenvalmistus on hanskassa ja nekin etupäässä käytännön tasolla.
Leviämiskartta ajoituksineen säästäisi tosiaan kenen tahansa aikaa ja vaivaa, mutta töitä on nyt niin paljon, etten valitettavasti
ehdi karttoja etsiskelemään... Mutta oheisesta linkistä löydät aiheeseen liittyviä tutkimuksia, joita saat kätevästi tilattua kirjastosta
kaukolainaksi: http://rautakymi.fi/Epilogi.html
wejoja kirjoitti:Kävin katsomassa 15 vuotta sitten yhtä Tuusmäen kylätoimikunnan sulatusyritystä, joka ainakin sillä kertaa epäonnistui. En keksinyt muuta syytä kuin että puhallussuuttimen mittasuhteet oli ehkä väärin mitoitettu. Uunin halkaisija taisi olla 60 cm ja äänestä päätellen palkeiden puhallusilma l/min ei ehkä riittänyt. Sitä en osaa sanoa, onko projekti jatkunut ja rautaa syntynyt myöhemmin...?
Muistaakseni Leena Lehtisen tutkimuksessa mainitaan hyttien syntyneen Olavinlinnan rakennustöiden myötä. Sen tarkemmin en ole alueen raudanvalmistushistoriaan perehtynyt. Olet varmaan tutkimuksesta tietoinen, mutta laitan tiedoksi muillekin:
Lehtinen, Leena : Kansanomainen raudanvalmistus läntisellä Rantasalmella. Tuusmäen kylätoimikunta, Rantasalmen Rotary- klubi. Rantasalmi 1998
wejoja kirjoitti:Uunin halkaisija taisi olla 60 cm ja äänestä päätellen palkeiden puhallusilma l/min ei ehkä riittänyt.
wejoja kirjoitti:Joo, yksinkertaistettuna uunin tilavuus on aina yhteydessä uuniin syötetyn ilman määrään l/min ts. jos ilmamäärä jää liian pieneksi, myös pelkistysreaktion kannalta oleellinen hiilimonoksidipitoisuus jää liian alhaiseksi, eikä rautaa kehity.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa