kumbo kirjoitti:Mäkiöiskylä kuuluu Pyhäjärven kappelin piiriin ja sijaitsee vedenjakaja-alueella ja Kuopion rajalla. Kylä sijaitsee 13 ... 17 peninkulmaa itäkaakkoon meren rannasta, jossa ovat emäkirkko ja Pyhäjoen suu. Kylä on 18 ... 20 peninkulmaa kaakkoon Raahesta, joka on kyläläisten kauppakaupunki. Emäkirkon luona on raahelaisilla kauppiailla lastaus- ja kauppapaikkansa, jonne kyläläiset kuljettavat tervaa talvisin hevosilla ja kesäisin elintarvikkeita, maantien puuttuessa veneillään pitkin Pyhäjokea, jossa on monta vaivalloista ja kuohuvaa koskea. (Ote Kauralan sukututkimus sivuilta). Tuo oli 1700-luvun kuvauksessa.
Kyllähän pyhäjoki melonta on joskus kesäisin ollut. Ja miten paljon vedenpinta onkaan parhaista vuosista alentunut. Ainakin mm. Haapaveden järven pintaa on kai useasti laskettu. Ja eikö Pyhäjärveltä muinoin ollut suunnitelmissa peräti kanava savon vesistöihin tehdä. Kulkua on vaivalloisuudestaan huolimatta ollut.
Mutta missä näyttöä Pyhäjärven asutuksesta ennen v.1500. 1500 luvulla on merkattu Pyhäjärvelle vain 4 taloa. SuurPJ historia kirja.
Onko tutkimus siis ollut vajaa.
Meillähän on vain yksi lähde alueen asutuksesta ennen 1500-lukua, Erik Pommerilaisen veroluettelo vuodelta 1413, joten lienee kohtuutonta vaatia ensikäden todisteita. Tuo luettelo kertoo vain rannikon asutuksesta. Mutta merkitseekö tämä sitä ettei mitään asutusta ollut sisämaassa? Onko johtopäätös se ettei asutusta ollut jos sitä ei mainittu veroluettelon luonteisessa paperissa? Jonkinlaista suppeaa jatkuvuusteoriaa voisi soveltaa tunnetun pohjalta.
Edit
Toinen dokumentti kertoo Sten Sture vanhemman myyneen omistamansa tilan Saloisista ulkomaalaiselle liikemiehelle 1492. Tila oli itse asiassa Pyhäjoella ja todennäköisesti tunnettu nimellä Houru.