wejoja kirjoitti:Nuo callmerin artikkelin luonnokset muistuttavat "erehdyttävästi" hylkeenräpylöitä, joten voisivatko ne liittyä viikinkien hylkeenpyyntikulttuuriin...?
Sami Raninen kirjoitti:Epämääräisen muotoinen klöntti muistuttaa helposti jotain muuta epämääräisen muotoista klönttiä, mutta tässä tapauksessa toinen klöntti on irtain saviesine ja toinen klöntti on pikkuriikkinen koristekuvio saviastian pinnassa. Ilmiöiden välillä on myös muutama sata vuotta ikäeroa.
Luulisin siis, että niiden välillä ei ole yhteyttä. Morby-keramiikan "kissantassut" on painettu ehkä jollain kasvin osalla eivätkä ne välttämättä symbolisoi tai esitä mitään. Kunhan ovat koristeita.
Arkeologi voi toki väittää, että niin niin, mutta kun mikään ei välttämättä symbolisoi sitä sun tätä, eikä varsinkaan tuota, mutta todellisuudessa hänkään ei tiedä, mitä keraamikko parituhatta vuotta sitten ajatteli.
wejoja kirjoitti:Tuskin ainakaan luovalle keraamikolle oli ihan yhdentekevää, millaisia kuvioita saviastian kylkeen paineltiin, koska jonkin uuden idean esittäminen on vieläkin huomattavasti järkevämpää kuin ikivanhan toistaminen.
wejoja kirjoitti:Allekirjoitan osittain näkemyksesi, tärkeintä oli perinteen jatkumon kannalta melko varmasti se, että sekoite oli ja pysyi just oikeana, astiat kestivät ensinnäkin kuivumisen
halkeamatta ja säilyivät vieläpä poltossa ehjinä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä vielä linkki kaivauksen johtajan Ilveksen erinomaiseen blogiin:
http://kvarnbohall.wordpress.com/
Sigfrid kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä vielä linkki kaivauksen johtajan Ilveksen erinomaiseen blogiin:
http://kvarnbohall.wordpress.com/
Erittäin hieno (hienompi) "Equal-armed brooch" mitä se sitten onkaan suomeksi, on löydetty Vöyristä. Tämä siis tuon petolintufiguurin lisäksi. Hieman asiaa sivuten, kaikkia esinetyyppejähän ei löydy kaikkialta, Vöyristä on löydetty samalta aikaudelta Vesilahden nelikasvoista petoa vastaava esine aluslevyineen, siis vastaten Vesilahden kuuluisaa miekan pontta. Merkillepantavaa olisi näiden tarkka ajoitus ja laajemmin esineiden osoittaman kulttuuriyhteyden kronologia. Historian tulkintaa auttaisi tällainen asiankäsittely.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Taitaa olla tasavarsisolki.
Sigfrid kirjoitti:No, tänä on vaihtoehtoinen tarina ja sisältää varmasti heikkouksia, todellisia tai tulkinnallisia.
Sami Raninen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:No, tänä on vaihtoehtoinen tarina ja sisältää varmasti heikkouksia, todellisia tai tulkinnallisia.
Ilmeisin heikkous on se, että perinteinen asutusarkeologinen aineisto (kalmistot) on sisämaassa paljon nuorempaa kuin Satakunnan rannikolla, jossa voidaan perinteisin menetelmin osoittaa asutusjatkuvuus pronssikaudelta varhaisrautakaudelle. Tähän kuvioon ei oikein mahdu sisämaasta tuleva asutus ennen keskiaikaa. (Keskiaikaiseen asutusliikeeseen Salokin tietysti uskoo.)
Itse en välttämättä usko Satakunnan rannikon ja Kokemäenjoen alajuoksun autioitumiseen varhaisrautakauden jälkeen, vaikka sieltä esineelliset kalmistot häviävätkin.
Sami Raninen kirjoitti:wejoja kirjoitti:Allekirjoitan osittain näkemyksesi, tärkeintä oli perinteen jatkumon kannalta melko varmasti se, että sekoite oli ja pysyi just oikeana, astiat kestivät ensinnäkin kuivumisen
halkeamatta ja säilyivät vieläpä poltossa ehjinä.
Emme me toisaalta tiedä sitäkään, että tiettyjä malleja uskollisesti noudattava traditionaalinen koristelu olisi koettu vähemmän tärkeäksi kuin oikea sekoite ja polttotekniikka. Muuten on vaikea ymmärtää, miksi koristelukin oli niin staattista ja hitaasti muuttuvaa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa