Kinaporin kalifi kirjoitti: Esitin jokin aika sitten Jaskalle, että myös sukunimi Korhonen perustuisi pyhimysnimeen Georgos. Johtotähtenä tässä etymologiassa olisi kasvu, sillä korhota karjalan kielessä:<<
<< Tietysti, voisihan ajatella että Korha, Korho nimenä olisi balttilaislähtöinen, mistä tunnetaan lähes vastaavan kaltaisella nimellä tunnettu pakanallinen kasvun jumala, mutta varhaiskeskiaikainen pyhimysnimi, joka olisi kauppiaan nimenä jopa mainittu noin 1100-1200-luvulta peräisin olevassa, Staraja Russan alueelta löydetyssä tuohikirjeessä, tuntuisi helpommalta selitykseltä. Georgioksen varhaisia variantteja tunnetaan useita, esim. muotoa Corche tms. Iberian niemimaan alueelta. Iberia on kaukana, mutta ei niin kaukana Corveystä, josta moni karjalaisnimi on Haavion mukaan peräisin.
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?
a=korhota&b=1&ha=korhota
http://en.wikipedia.org/wiki/George_(given_name)
E. Sofia kirjoitti:Mutta minkä kielen kautta Gorgios olisi muuntunut Korhoksi? Liikanimestä tuskin syntyisi niin monella taholla sukunimiä. Sanottiinko maanviljelijää karjalankielessä korhoksi? Nimen pitää erottaa muista. Liikanimi maanviljelijä tai kuuro on mielestäni liian tavallinen ominaisuus.
E. Sofia kirjoitti:Kamalia (entisiä) sukunimiä Savossa:
Kamalainen. Kakkinen. Läsänen. Rämäläinen.
Ehkä ne aikanaan eivät olleetkaan kamalia. Novgorodin vaikutuksen johdosta kansaa ristittiin ortodoksisten pyhimysten mukaan. Kun pyhimysnimistä väännettiin sukunimiä, tulos saattoi olla aika veikeä.
Yksi ortodoksisista pyhimyksistä oli Gamaliel. Siitä olisi voinut tulla Kamalainen.
Kakkinen- nimen selitykseksi tarjotaan sukunimikirjassa lihavalle ihmiselle sopivaa lisänimeä Gagge, tynnyri. Ortodoksipyhimyksen nimestä Akakios vääntyisi Kakkinen ihan luontevasti.
Läsänen ja paikannimi Läsäkoski? Nykyisin Läsäkoskena tunnettu paikka Mikkelin luona on kuitenkin vanhoissa asiakirjoissa Läsinkoski. Siinä on genetiivimuoto, joten "läsi" ei ole koskea kuvaava sana, vaan se viittaa omistajan nimeen. Keskiajalla juuri koskipaikat olivat aatelisten nimissä. Olisiko Läsinkoski ollut jonkun herra Klausin kalapaikka?
Rämäläinen ja sen ruotsinkielinen muoto Främling (muukalainen) vaihtelevat sotilasasiakirjoissa. Främling liittyi Rämälään.
Esitän nämä tulkinnat erisnimien etymologian mahdollisina vaihtoehtoina. Joku voisi joskus tutkia.
Onhan Kalvitsa-nimenkin takaa löydetty Schadewitz.
Eskous kirjoitti: <<< - Nimi Kiimanen puolestaan aiheuttaa aprikointia, että mitenkähän kyseinen sukunimi on alun perin "ansaittu".
E. Sofia kirjoitti:2. Kiim- voisi tulla sukunimeen ortodoksisesta ristimänimestä [i]Joakim[/i] tai Eudokimos. Silloin nimi olisi syntynyt Novgorodin kulttuurin piirissä.
Mikä selitys on mahdollinen, vaatisi aikamoista paneutumista nimen varhaisimpiin esiintymisiin.
Jaska kirjoitti:Erittäin rakentavia ehdotuksia Sofialta!
Kaisa Nurhonen kirjoitti:Kysynpä, miksi Sairanen-nimestä tulee jotain erikoista mieleen ja jos tulee, mitä? Sukunimi saattaisi olla peruja paikannimestä tai toisinpäin.
"Mutta Herran enkeli laskeutui samalla kuin Asarias ja hänen toverinsa heitettiin alas pätsiin, ja hän hajotti tulen liekin pätsistä ja teki, että pätsin sisus oli, niinkuin kostea tuuli olisi puhaltanut. Ja tuli ei heihin ensinkään koskenut, ei vaivannut eikä rasittanut."
En osaa venäjää enkä kirkkoslaavia. Oliko tuo viimeinen s-kirjain vanhassa slaavinkielessä?December 17 Holy Prophet Daniel and the Three Holy Youths Ananias, Azarias and Misael. ( http://www.abbamoses.com/months/december.html )
Fagus kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:2. Kiim- voisi tulla sukunimeen ortodoksisesta ristimänimestä [i]Joakim[/i] tai Eudokimos. Silloin nimi olisi syntynyt Novgorodin kulttuurin piirissä.
Mikä selitys on mahdollinen, vaatisi aikamoista paneutumista nimen varhaisimpiin esiintymisiin.
Ainakin Raja-Karjalassa ja Aunuksessa esiintyy nimiä Kimanen/Kimajev(Kimajeff), jotka ovat todistettavasti syntyneet Jevdokim-etunimestä (oikeastaan paikallisesta muodosta). Siitä ei ole pitkä matka nimeen Kiimanen, koska i saatetaan paikallisesti lausua pitkänä etunimessäkin.
E.Sofia kirjoitti:Kiim- voisi tulla sukunimeen ortodoksisesta ristimänimestä Joakim tai Eudokimos. Silloin nimi olisi syntynyt Novgorodin kulttuurin piirissä.
putkonen kirjoitti: <<. Tosin Kiima-sanaa löytyy paikkojenkin nimissä kuten Kiikan Kiimajärvi. Näissä voisi kuvitella olevan kysymyksessä ennemminkin varsinainen elänten kiimasta johtuva nimitys. Tai sitten kiima-sanalla on muitakin merkityksiä, ehkä taas kerran löytyisi saamelaisperäinen selitys tällekin sanalle.
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=kiimaKarjalan kielen sanakirja: kiima s.
1. lintujen (vars. kanalintujen) soidin; soidinpaikka; adv:sesti paikallissijoissa soitimelta ampumisesta.
ollah metšon kiimašša ~ kiimoissa. Uhtua | oli kerram matannun Tšinkin Simana metšon kiimoissa Pirt́t́ilahešša. Vuokkin | tedren kiimah mändih. Jyskyj | Tedren kiimoa da ahvenen kutuo riittäy kesäksi (sl.). Repola | pidäy tedrenkiimaa läht́ie. Paatene | metšoin kiimah läht́i. Suoj | a löyzim metšonkiiman. Suistamo | on veikkońe kui mones paikas täs kiimua. Salmi | suksil hiihteä mies kiimah. Tulemaj | metšoin kiimaz on. Säämäj | tedret pietäh kiimaa. Vitele | tedrii kiimoiz ammutah. Nek-Riip
2. kiima; parittelu(nhalu).
sumu kirjoitti:Tuo olisi itselleni uutta tietoa että kiimat/soitimet olisivat olleet ennen jonkun omistuksessa Vapaaehtoisesti saatoi olla paikallisesti käytännön tuomaa jakoa soidin paikoilla,
sumu kirjoitti:aikalainen kirjoitti:sumu kirjoitti:Tuo olisi itselleni uutta tietoa että kiimat/soitimet olisivat olleet ennen jonkun omistuksessa Vapaaehtoisesti saatoi olla paikallisesti käytännön tuomaa jakoa soidin paikoilla,
Oikeastaan se on niin, että maat ovat olleet jonkun omistuksessa. Omistajalla on ollut maihinsa metsästyssoikeus. Jos mailla on ollut soidinpaikka, niin se on ollut maanomistajan hyödynnettävissä. Aivan kuten nykyisinkin.
Niinhän asia on ollut teoriassa mauno ladonlukon ajoista lähtien mutta suomi on laajamaa ja eripuolilla oli omat tapansa,sitä paitsi metsät olivat kruunun isoon jakoon asti.
sumu kirjoitti:Aihe kiinostaa sillä monissa pyynti muodoissa syntyi epävirallisia nautintoja joita kunnioitettiin riitojen välttämiseksi,soitimelta pyyntiin liittyi näitä epävirallisia sääntöjä virallisestihan se oli ollut pitkään kielettynä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 34 vierailijaa