Pesservisser kirjoitti: Miksi touhuttiin vanhoilla linnavuorilla, jos uusi valta oli uudessa keskuksessa ?
Novgorod kai hyökkäili jatkuvasti, joten paikallinen puolustus oli joka tapauksessa tarpeen.
Jaska kirjoitti:Panssarinuolen kärki on mielenkiintoinen. Netistä ei löydy oikein tietoa näistä; Olavinlinnasta kerrotaan, että niitä ammuttiin jalkajousella (kai yleensäkin varsijousilla). Ulkomaaksi löytyi tällainen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bodkin_point
Thurisaz kirjoitti:Mistä tiedetään että linnat eivät olleet suomalaisia vastaan suunnattuja?
E. Sofia kirjoitti:Thurisaz kirjoitti:Mistä tiedetään että linnat eivät olleet suomalaisia vastaan suunnattuja?
Hämäläisten ja savolaisten tiedetään olleen sotajalalla. Muistaakseni sovinto saatiin joskus 1400-luvulla.
aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Thurisaz kirjoitti:Mistä tiedetään että linnat eivät olleet suomalaisia vastaan suunnattuja?
Hämäläisten ja savolaisten tiedetään olleen sotajalalla. Muistaakseni sovinto saatiin joskus 1400-luvulla.
Tällaiseen tietoon en ole koskaan törmännyt. Kovin suuresta sodasta ei voi olla kyse, koska olivat kuuluneet samaan valtakuntaan jo 1300-luvun alkupuolelta saakka. 1500-luvulla oli jotain pientä paikallista kärhämää liittyen erämaiden asuttamiseen.
E. Sofia kirjoitti:Ei ole kyse yhdestä taistelusta, vaan vuosisataisesta vihanpidosta.aikalainen kirjoitti:Tällaiseen tietoon en ole koskaan törmännyt. Kovin suuresta sodasta ei voi olla kyse, koska olivat kuuluneet samaan valtakuntaan jo 1300-luvun alkupuolelta saakka. 1500-luvulla oli jotain pientä paikallista kärhämää liittyen erämaiden asuttamiseen.E. Sofia kirjoitti:Hämäläisten ja savolaisten tiedetään olleen sotajalalla. Muistaakseni sovinto saatiin joskus 1400-luvulla.
E. Sofia kirjoitti:Ei kuuluminen saman kuninkaan alaisuuteen vielä tehnyt rauhaa. --- Kuuluminen samaan valtakuntaan toki antoi mahdollisuuden rauhantekoon.
E. Sofia kirjoitti:Savon ja Hämeen raja vahvistettiin tiettävästi ensimmäisen kerran v. 1415 Turussa kokoontuneen maanoikeuden päätöksellä.
Sigfrid kirjoitti:Novgorod ja karjalaiset tekivät ryöstöretkiä. Ruotsalaisilla ei ollut Suomessa sellaista sotilaallista voimaa jolla vastustaa idän uhkaa, joten suomalaisten oli edelleen 1300-luvulla itse puolustettava kyliään. Ruotsalaisten sotilaallinen kyky alueella rajoittui liikkuvaan armeijaan, aluepuolustuksesta ei ollut tietoakaan.
E. Sofia kirjoitti:Ruotsille. Ilmaiseksi ja silkkaa hyvän hyvyyttäänkö Novgorod luopui turkismaistaan?
E. Sofia kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Novgorod ja karjalaiset tekivät ryöstöretkiä. Ruotsalaisilla ei ollut Suomessa sellaista sotilaallista voimaa jolla vastustaa idän uhkaa, joten suomalaisten oli edelleen 1300-luvulla itse puolustettava kyliään. Ruotsalaisten sotilaallinen kyky alueella rajoittui liikkuvaan armeijaan, aluepuolustuksesta ei ollut tietoakaan.
"Novgorod ja karjalaiset tekijät ryöstöretkiä"... Ylinen Savo eli etelä-Savo katsottiin Karjalaksi vielä 200 vuotta senkin jälkeen, kun Novgorod luovutti Savilahden pogostan Ruotsille. Ilmaiseksi ja silkkaa hyvän hyvyyttäänkö Novgorod luopui turkismaistaan?
Sigfrid kirjoitti:FIX: Kuten kirjoitin, Etelä-Savo alkoi noin vuonna 1323 vakiintua osaksi Ruotsin valtakuntaa, riippumatta millä nimellä sen asukkaita kutsuttiin...
Kinaporin kalifi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:FIX: Kuten kirjoitin, Etelä-Savo alkoi noin vuonna 1323 vakiintua osaksi Ruotsin valtakuntaa, riippumatta millä nimellä sen asukkaita kutsuttiin...quote]
Kyllä Etelä-Savo ennen Pahkinäsaaren rauhaa oli todennäköisesti satunnaisessa ja löyhässä liittosuhteessa Novgorodiin, kuten muukin Karjala. Ortodoksisen kirkon kautta Novgorodin vaikutuspiiri ulottui jopa Sydän-Hämeeseen, Tampereen seudulle, ks. ketju Näsijärven Hornu.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kyllä Etelä-Savo ennen Pahkinäsaaren rauhaa oli todennäköisesti satunnaisessa ja löyhässä liittosuhteessa Novgorodiin, kuten muukin Karjala.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa