viewtopic.php?f=10&t=22&p=17315#p17315
--------------
Kinaporin kalifi kirjoitti:N1c1 Z1936 "Savo l. Häme" tapasi mahdollisesti järvialueella alueelle jo aiemmin saapuneita N1c1 VL29-linjan baltinpuhujia. Nämä eivät tietenkään olleet vielä hämäläisiä, vaan pohjoisbaltteja, edustaen hyvin varhaista N-aaltoa Itämeren alueelle. Muuttajat omaksuivat alkuasukkailta alueen nimen ja muutamia lainasanoja. "Häme" käsitteenä kuitenkin alkoi kehittyä siis vasta Z1936-muuton myötä.
On kyllä mahdollista, että pohjoisbaltteja olisi ollut Suomessa, mutta paikannimistöstä ei ole toistaiseksi löytynyt uskottavaa näyttöä tästä (toisin kuin saamelaisten ja germaanien läsnäolosta Etelä-Suomessa). Lisäksi nimitys hämä- ~ sápmi voi juontua germaanisesta ’hämärää, tummaa’ merkinneestä sanasta yhtä hyvin kuin tuosta balttilaisesta ’maata’ merkitsevästä sanasta; siksi nimitys yksin ei vielä voi todistaa balttien läsnäolosta.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Olen myös sitä mieltä, vastoin parempaa tietoa, että lappi-sanasto on, kuten Hämeen nimi, laina baltista:" From Proto-Baltic *labas, from Proto-Indo-European *labʰ- (“to seize, to grab”). The semantic development was apparently “seized, grabbed, taken” > “obtained, acquired (as property)” > “valuable, precious” > “good." Esim. lapinraunioiden tekeminen ja nimi on ymmärrettävissä tältä pohjalta, ne ovat valtauksien merkkejä, sananmukaisesti lapin l. valtauksen merkkejä.
Ongelmana on, että baltissa pitäisi olla säilynyt tuo merkitys ’vallata’, että selitys lappi-sanan alkuperäksi olisi uskottava. Kuitenkin vastineiksi liettuassa ja muinaispreussissakin annetaan vain merkitys ’hyvä’. Ilmeisesti siis jo kantabaltissa kyseistä indoeurooppalaista sanuetta edusti vain ’hyvä’-merkityksinen sana.
Muuten tuossa esitetty geenilinjojen yhdistely aikaan ja paikkaan vaikutti aika hyvältä.
Balttilainoja on aiemmin haluttu yhdistää jopa vasarakirveskulttuuriin, mutta todellisuudessa ne näyttävät olevan tuhansia vuosia nuorempia. Täällä on sivulla 6 hahmoteltu karkeaa aikataulukkoa täkäläisistä lainasanakerrostumista:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf
Baltoslaavi n. 1500 - 1000 eKr.
Kantabaltti (ilman slaavia) n. 1000 - 400 eKr.
Pohjoisbaltti (murre) n. 400 eKr. - 200? jKr.
Tämän jälkeen balttilainoja tuli edelleen, mutta vain eteläisiin itämerensuomalaisiin murteisiin/kieliin (liivi, eteläviro), joten ajatellaan, että pohjoisbaltit sulautuivat noihin aikoihin itämerensuomalaisiin. Eli he joko asuivat alkuaankin kantasuomalaisten keskuudessa/alueella, tai sitten he asuivat Viron länsiosassa, joka kantasuomalaistui vasta tuolloin.