aikalainen kirjoitti:Kyrö-nimeä on niin julmetusti ympäri maata, että sitä ei oikein voi leimata eteläpohjalaiseksi.
Nimissä on kuitenkin eroja: vain lounaisessa Suomessa Kyrö esiintyy pellonnimenä, muualla maassa se on vain asutuksen nimenä (yhdysnimen jälkiosana tosin pellonkin nimenä). Tämä voisi ehkä liittyä heikon asteen yleistämisen kautta kytö-sanaan (länsisuom. kytö : kyrön).
On kuitenkin totta, että vaikea on suoriltaan erottaa muun maan Kyrö-nimiä eteläpohjalaisista, vaikkakin ainoastaan siellä se esiintyy joennimenä ja suuralueen nimenä.
aikalainen kirjoitti:Kyrönjoen ja Kyrönmetsän nimet saattaisivat olla seurannaisia Sata-Hämeen Kyrösjärven seudulla olleesta Kyrön muinaisesta pitäjästä ja sen eräomistuksista.
Kyrös-nimet rajoittuvat Hämeenkyrön ja Kokkolan väliin, joten niiden levintä on hyvin rajoittunut. Lisäksi Kyrös-nimien perus- eli jälkiosana on aina vesistösana (-suo, -neva, -luoma, -järvi, -koski, -pohja), ainoana poikkeuksena Kyrösmäki, joka kuitenkin sijaitsee Kyrösjärven rannalla ja lienee siksi sekundaari.
Kyrönjoki saattaisi myös olla alkuaan Kyrös-nimi, etenkin kun paikallisittain Kyrö ja Kyrön ääntyvät pitkällä ö:llä: Kyröö ja Kyröön (? < *Kyrös : *Kyröhön eli kirves-tyypin taivutus).
Korjaan siis: Kyrö-nimen sijaan Kyrös-nimielementti voisi olla epäsuomalainen alkuperältään.
aikalainen kirjoitti:Vöyrin lisäksi outo nimi on aiemminkin käsitelty Ähtävä. Onkohan Lapuanjoellekaan annettu kunnollista selitystä.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan uskottavin selitys liittyisi Lapu-henkilönnimeen, mutta kovin tyydyttävältä ei selitys vaikuta.
Ähtävä- ja Ähtäri-nimiä on johdettu *Ätsä-asusta murteiden ja ruotsinkielisten versioiden perusteella (Esse jne.), jolloin -ht- olisi myöhäisempää savolaistumista. Eräs mahdollinen selitys on saamen ahcit 'nousta (vesi)' (< kantasaamen *ëcee-). Ongelmana on vain, että takaista a:ta ei olisi korvattu suomen ä:llä, ainoastaan etinen/heleä á olisi.
aikalainen kirjoitti:Rautakauden yhtäläisyydet Merenkurkun molemmin puolin puolestaan tuo mieleen, että ehkä myös Ruotsin puolelta voisi etsiskellä mahdollista samantyyppistä selittämätöntä ainesta.
Niinpä, kauppareitti oli vilkas sillä kohdin ensimmäisen vuosituhannen puolimaissa.