Kinaporin kalifi kirjoitti:Äänestän vetotaival-etymologian puolesta. Sekä Oravissa että Varkaudessa "varkaus" liittyy selvästi taipaleeseen, Oravissa on Varkauslahti ja - lampi, ilmaisten vanhan vetotaipaleen paikan ja Varkauden Varkausmäen vieressä onkin jo Taipaleen kanava. Varkaus liittyy alueellisesti ja ehkä myös asiallisesti ketvel-paikannimiin, jotka ilmaisevat samoin vetotaipaleita. Mikä lienee termin "kähveltää" ikä ja alkuperä? Kun ketvel käännetään suomeksi, tuleeko siitä varkaus?
E. Sofia kirjoitti:Ketvel on sama kuin helppokulkuinen maasto. Tulee kai vanhemmasta sanasta ketvä, "kevyt". Viljelyyn se maa oli huonoa, mutta kulkemiseen se oli hyvää kangasmaata. (Y.H. Toivonen, Suomen kielen etymologinen sanakirja.) Sekin sana on eräkauden sanastoa.
E. Sofia kirjoitti:Sanojen merkitys on voinut muuttua. Jatkan spekulointia:
Vanhat sanat "varus", "vara" ja "varka" tarkoittivat kaikki aikanaan varastoa suomessa ja lähisukukielissä.
E. Sofia kirjoitti: Toisella muinaisella kulkureitillä ja toisen vesistön alueella sijaitsee saari nimeltä Varassaari. Tarkoitan Päijänteen pohjoisinta saarta, joka on Vaajakoskella. Sen nimeen on aikojen saatossa kertynyt paljon tarinoita varkaista. Oli muka varkaiden paikka.
Vaajakosken Varassaari sijaitsee tärkeällä valtaväylällä, muinaisella kulkureitillä. Hämäläiset kulkivat sen kautta erämailleen joskus 1000 vuotta sitten pyrkiessään Leppäveden - Laukaan suuntaan. Varassaari on välittömästi ennen koskien saartamaa Naissaarta.
Tuohon aikaan kiinteä asutus ei vielä ulottunut Vaajakoskelle asti. Ns. lappalaisasutus oli harvaa. Pälkäneen ym. eränkävijät soutivat veneillään Päijännettä kohti pohjoista. Määräpaikoissa osa venekunnista kääntyi omille erämailleen. Laukaa oli yksi kaukaisimmista tavoitteista. Kalastus- ja metsästyssaalista tuli kaudella varmasti sen verran, että jonnekin piti tehdä välivarastoja. Varasto oli järkevintä tehdä sellaiseen paikkaan, mistä saalista oli helppo noutaa talvellakin. Varassaari oli sopiva paikka. Nimi sai nykyisen muotonsa, kun varastoa tarkoittanut vara- sana sai jatkokseen sanan saari. Saari-sanan ensimmäinen konsonantti sulautui vara-sanan loppuun. Kuin kiikkustuoli.
Jos Varkaus-nimi tulisi säilöpaikkaa tarkoittavasta saamen sanasta, Vaajakosken Varassaari tulisi vastaavasta hämäläissanasta.
Linkki karttaan. http://www.alsemet.fi/index.php?id=4
Varassaari-nimeä ei kartassa näy, mutta siellä näkyy olevan Alsemet-niminen firma.
E. Sofia kirjoitti:Tietysti vain sieltä voidaan varastaa, missä tavaraa on.
Jola kirjoitti:Suomalaisessa paikannimikirjassa (Karttakeskus/Kotus 2007) hylätään säilö/varasto-teoria Varkauden nimestä kai siksi, että on ristiriidassa kirjassa kannatetun toisen teorian eli matkan helpottamiseen ja lyhentämiseen perustuvaan teorian kanssa. Tämä on tarkoittanut esim. kosken ohitusta vetotaipaleen kautta. Sen mukaan matkaa on näin "varastettu". Mielestäni tämä tuntuu konstikkaammalta kuin edellä esitetty varasto-teoria.
Jola kirjoitti:Varasto-idea sopii parhaiten semmoisiin paikkoihin, jotka ovat olleet pyyntireittien risteyspaikkojen lähellä ja voisivat liittyä ei niinkään niihin myöhempiin eränkävijöihin, joita Aikalainen kuvasi, vaan varhempaan pyyntikansaan (mahdollisesti saamenkieliseen), joka eli seudulla pysyvästi.
Jola kirjoitti: Varkauden Historia-kirjassa H.Soikkanen on käsitellyt monia eri teorioita ja pitää kätkö-sanan lainausta saamesta varteenotettavana mm. siksi, että lähialueella on toinenkin saamelaisalkuperäiseksi arveltu paikannimi eli Siitinselkä.
aikalainen kirjoitti:Pitäisi vaan vielä selittää, mitä tarkoitusta varten alueen lapinkylien väki olisi rahdannut tavaroitaan kulkureittien varrella oleviin varastoihin rosvojen armoille. Helpompaa kun olisi säilöä tavaraa oman kylän aittoihin.Jola kirjoitti:Varasto-idea sopii parhaiten semmoisiin paikkoihin, jotka ovat olleet pyyntireittien risteyspaikkojen lähellä ja voisivat liittyä ei niinkään niihin myöhempiin eränkävijöihin, joita Aikalainen kuvasi, vaan varhempaan pyyntikansaan (mahdollisesti saamenkieliseen), joka eli seudulla pysyvästi.
Arxhgos kirjoitti:<<Selitettavaksi jää miksi Vaajakosken Varassaaren vieressa on Naissaari, vai olivatko kauppamiehet Virosta.
E. Sofia kirjoitti: "Naissaari" Vaajakoskelta kantaa nimeään tuhannen vuoden takaa. --- Naiset jäivät pois veneistä ja miehet jatkoivat vesitse. Samalla veneiden lasti keveni. --- Luultavampaa on se, että naiset kulkivat jalan Kanavuoren rantaa, ja vasta Koskenvuoren pohjoisimman niemen nokasta heidät poimittiin takasin veneisiin.
E. Sofia kirjoitti: Tampereen "Naistenmatka" selittyy samaan tapaan.
sumu kirjoitti:Vara ja varaus ovat myös hirsi rakentamisen termistöä kuinkaan lainautuminen on tapahtunut Onko selvillä mistä suunasta termistö rakentamiseen on lähtöisin?
aikalainen kirjoitti: <<Takaisin varkauteen: Tässä mielenkiintoinen yhdistelmänimi: Kirkonvarkaus.
aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti: "Naissaari" Vaajakoskelta kantaa nimeään tuhannen vuoden takaa. --- Naiset jäivät pois veneistä ja miehet jatkoivat vesitse. Samalla veneiden lasti keveni. --- Luultavampaa on se, että naiset kulkivat jalan Kanavuoren rantaa, ja vasta Koskenvuoren pohjoisimman niemen nokasta heidät poimittiin takasin veneisiin.
Painon keventäminen kosken ohituksen ajaksi toimisi nimen selityksenä hyvin. Saaren nimi tosin viittaa siihen, että naiset kulkivat jalan vain isoimman kosken ohi, eli Naissaaren päästä päähän.
Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.E. Sofia kirjoitti: Tampereen "Naistenmatka" selittyy samaan tapaan.
Karttaa katsoen ei kylläkään selity. Naistenmatka.
Kaija Mallatin väitöskirja 2007:
Toisena päätavoitteena on mytologisten paikannimien tunnistaminen ja esiin nostaminen. Nimen mytologisuus on olennainen osa monien naista merkitsevillä sanoilla alkavien paikannimien tulkintaa. Tutkimuksessa etsitään aineiston avulla mytologisen nimen kriteereitä, joita suomalaisessa nimistöntutkimuksessa ei tätä ennen ole eksplisiittisesti lainkaan käsitelty. Mytologiset paikannimet viittaavat usein suuriin, merkittäviin luonnonkohteisiin, jotka saattavat monesti olla myös yhteisön kannalta tärkeitä rajapaikkoja.
aikalainen kirjoitti: <<Painon keventäminen kosken ohituksen ajaksi toimisi nimen selityksenä hyvin. Saaren nimi tosin viittaa siihen, että naiset kulkivat jalan vain isoimman kosken ohi, eli Naissaaren päästä päähän.
Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.
aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti: "Naissaari" Vaajakoskelta kantaa nimeään tuhannen vuoden takaa. --- Naiset jäivät pois veneistä ja miehet jatkoivat vesitse. Samalla veneiden lasti keveni. --- Luultavampaa on se, että naiset kulkivat jalan Kanavuoren rantaa, ja vasta Koskenvuoren pohjoisimman niemen nokasta heidät poimittiin takasin veneisiin.
<< Saaren nimi tosin viittaa siihen, että naiset kulkivat jalan vain isoimman kosken ohi, eli Naissaaren päästä päähän.
E. Sofia kirjoitti:Vaajakosken- Jyväskylän alueen kylät kuuluivat Jämsään vielä 1557. Laukaaseen kylät siirtyivät v. 1646, mutta Naissaari-nimi on vanhempi. Kirkkomatka ei siis selitä Vaajakosken Naissaari-nimeä.aikalainen kirjoitti: Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.
Jämsässä kirkko oli ehkä jo keskiajalla. Se lienee ollut ensin Hollolan, sitten Sysmän kappeli.
Lähde: Mauno Jokipii: Keski-Suomen kirkolliset olot keskiajasta kunnallishallintoon. Keski-Suomen historia I. (1999)
E. Sofia kirjoitti: Naissaaressa oli muinoin suursääksmäkeläisten ja hauholaisten välinen raja. Koskisarja kuului 1400-luvulla Pälkäneen Hyvikkälään ja 1564 Hauhon Hyväkkälän herralle Eerik Sporelle hänen vanhana eräkalastuspaikkanaan.
E. Sofia kirjoitti:Oletetaan siis, että eränautinta-alueille eli oravimetsille matkatessa naisväki päästettiin veneistä ennen koskitaivalta ja naiset kulkivat Kanavuoren länsirantaa sen pohjoisimpaan, Leppäveteen pistävään niemeen.
Kanavuoren ja sen jatkona olevan Koskenvuoren vanha yhteisnimi on Hiidenniemenmaa. Hiidenniemenmaan pohjoisin niemenkärki on nimeltään Naiskallio, toiselta nimeltään Hiidenvalkia. Naisten jalkaisin kulkema matka oli Naiskoskelta Naiskalliolle.
E. Sofia kirjoitti:Tämä tarina sopisi mielestäni hyvin tukemaan oletusta, että varas- ja varkaus- sanat liittyvät muinaiseen turkiskauppaan.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa