Fagus kirjoitti:Jaska kirjoitti:Eilinen väitöstilaisuus venyi nelituntiseksi, kun Heikkilä ja vastaväittäjä Ante Aikio puivat työtä perusteellisesti.
Tämä on kuuntelijoiden (ja väittelijän) kiusaamista, vaikka asiassa pysyttäisiinkin. Väitöskirjan tuloksia voisi kommentoida paremmin artikkelissa, jolloin se olisi useamman nähtävissä ja arvioitavissa.
No jaa, ainakin väittelijä, vastaväittäjä ja kuulijat H (= minä) ja käsittääkseni myös P (= jäsen Pystynen) olisimme jaksaneet pidempäänkin (tosin kahvitauko olisi ollut paikallaan), olihan aihe huippumielenkiintoinen. Mutta hullujahan on monenlaisia.
aikalainen kirjoitti:On se noinkin. Se taikatemppu, jolla tuollaisen saa toimimaan, on nimenomaan epävarmuuden tuominen esiin sanallisesti. Lukijan kannalta on valtava ero siinä, että esittääkö tutkija omalla asiantuntijan arvovallalla, että selitys on tämä ... vai esittääkö hän, että paremman puutteessa annettakoon nyt tällainenkin kaukaa haettu epätodennäköinen selitys.
Täyttä totta.
Sanallisen ilmaisun tulkinnanvaraisuutta etymologiaa käsittelevissä julkaisuissa voisi (ja yleisön kannalta selvästi myös pitäisi) vähentää kirjoittamalla auki asteikon asteet, kuten eräissä etymologisissa sanakirjoissa on tehty, tyyliin:
"Etymologiat arvioidaan viisiportaisella asteikolla: erittäin epävarma - epävarma - mahdollinen - uskottava - erittäin uskottava."
Asteikon pitäisi tietysti perustua johdonmukaisesti eri tasojen arviointiin: äänteelliset poikkeamat, mutkikkaat merkityksenkehitykset, harvinaiset nimeämismotiivit jne.
Uskallettaneen sanoa, että siinä vaiheessa jos tutkija omassa päässään pitäisi kaikkia selityksiään erittäin uskottavina, hän lienisi jäävi lainkaan arvioimaan niitä.