Kierikin keramiikasta

Suomessa noin 8500-2000 eaa.

Kierikin keramiikasta

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 04 Kesä 2011 20:28

Johdannoksi:

http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/kierikki.html

Kierikin keramiikan määrittely perustuu Yli-Iin Kierikkisaaren asuinpaikan kaivauksiin 1960-luvulla. Ari Siiriäinen (1967) erotteli löytöaineistosta 15 astiaa, joiden hän totesi muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden eikä kuuluvan mihinkään aiemmin määriteltyihin asbestikeraamisiin ryhmiin. Christian Carpelan esitti v. 1979, että Kierikin keramiikka jatkaisi tyypillisen kampakeramiikan traditiota, kun taas siihen läheisesti liittyvä Pöljän keramiikka jatkaisi varhaisen asbestikeramiikan traditiota. Toisenlainenkin tulkinta on Siiriäisen mukaan mahdollinen: Kierikin keramiikka kehittyi tyypillisestä kampakeramiikasta ja Pöljän keramiikka taas Kierikistä.

Nykyisin Kierikin keramiikan käyttöönotto ajoitetaan varhaisemmaksi kuin Pöljän keramiikan ja toisaalta Kierikin keramiikkaa ei ajatella käytetyn niin pitkään kuin Pöljän keramiikkaa. Näiden keramiikkaryhmien keskinäinen suhde ja ajoitus on kuitenkin toistaiseksi avoin. Tärkein syy ongelmaan on juuri keramiikkaryhmien erilainen määrittely: Kierikin keramiikka on määritelty asuinpaikan koko materiaalin perusteella, Pöljän keramiikka taas yhden ominaisuuden (reunalista) perusteella.


Kierikin keramiikan määritelmä yo. sivustolta (numerointi minun):

1) Siiriäinen määrittelee Kierikin keramiikan seuraavasti. Sille on ominaista profiloimaton ja suora, hieman paksunnettu reuna, pyöreä pohja ja vaaleaksi poltettu luja savimassa, jossa on sekoitteena asbestia, joskus yhdessä talkin kanssa. Asbesti on katkottu lyhytkuituiseksi. Koristelu on toteutettu melko pitkillä kampaleimoilla, pienillä, matalilla kuopilla tai vedetyllä viivalla. Koristelu on väljää ja sitä esiintyy myös reunan päällä sekä joskus sisäpinnalla.

2) Carpelanin mukaan Kierikin keramiikka on joko kokonaan koristelematonta tai kokonaan koristeltua. Koristelu peittää tällöin väljästi koko astian pinnan. Koristelemattomat astiat ovat joko sileäpintaisia tai uurrettuja. Astiat ovat joko suorareunaisia tai reuna on käännetty. Yhdessä Kierikin tyyliin kuuluvassa astiassa esiintyy lintukuviokoristelua.


Määritelmät ovat tarkemmin ajateltuna varsin epämääräisiä. Varsinkin Carpelanin määritelmää lukiessa herää ajatus, että tässä ehkä kuvaillaan nyt mahdollisesti useampaa kuin yhtä keramiikkaa, varsinkin, kun keramiikka on määritelty vain Kierikin löytöjen avulla. Kierikki oli ymmärtääkseni asutuskeskus, josta käytiin vilkasta kauppaa? Eikö olisi mahdollista, että sinne oli asettunut useita eri traditiota edustavia keramiikan tekijöitä? Ehkä jopa siirtolaisia kauempaa, joiden naisten (jos ajatellaan, että juuri paikallaan pysyvät naiset valmistivat keramiikkaa) traditiot olisivat tuottaneet useamman kuin yhden eri tyylillisen linjan sekoittuessaan paikalliseen kampakeramiikkaan tai asbestikeraamiseen traditioon. Asbestin käyttöhän on tekninen, ei tyylillinen seikka, joten sen omaksuminen kertoo vain saatavilla olevista raaka-aineista, ei tekijän tyylillisestä traditiosta.

Kuvia Kierikin keramiikasta:
http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/kierfot.html

Kuvien perusteella keramiikassa on varsin "sekalaista seurakuntaa". Osa muistuttaa kampakeramiikkaa, mutta sen sijaan pitkin vedoin koristeltu, sileämpipintaiselta vaikuttava astia muistuttaa enemmänkin lineaarikeramiikan koristelutyyliä. Samoin kuvassa Ib oleva kappale f muistuttaa yhtä lineaarikeramiikan tai stichsbandkeramiikan kuviointityyliä (huom. vaikka ko. keramiikat eivät tietenkään ole Kierikin aikalaisia). Saman kuvan c muistuttaa nuorakeramiikan, ja a ja b puolestaan suppilopikarikeramiikan tapaa tehdä kuviointi. Vertauskuvia esim. sivulla (sivun alaosassa):
http://www.historiasztuki.com.pl/10_PRE-eng.html

Myönnän auliisti, etten ole asiantuntija keramiikassa, mutta Kierikin keramiikan määrittely ihmetyttää minua silti. Olisiko jollekin ammattilaiselle tullut mieleen sama asia, ts. että kyse olisi useammasta kuin yhdestä tyylistä, tai että kyseessä olisi vain Kierikille ominainen keraamisten traditioiden "ristisiitos"? Kommentteja?
JakomäenNeruda
 

Re: Kierikin keramiikasta

ViestiKirjoittaja Jaska » 06 Kesä 2011 14:23

JakomäenNeruda kirjoitti:Määritelmät ovat tarkemmin ajateltuna varsin epämääräisiä. Varsinkin Carpelanin määritelmää lukiessa herää ajatus, että tässä ehkä kuvaillaan nyt mahdollisesti useampaa kuin yhtä keramiikkaa, varsinkin, kun keramiikka on määritelty vain Kierikin löytöjen avulla. Kierikki oli ymmärtääkseni asutuskeskus, josta käytiin vilkasta kauppaa? Eikö olisi mahdollista, että sinne oli asettunut useita eri traditiota edustavia keramiikan tekijöitä? Ehkä jopa siirtolaisia kauempaa, joiden naisten (jos ajatellaan, että juuri paikallaan pysyvät naiset valmistivat keramiikkaa) traditiot olisivat tuottaneet useamman kuin yhden eri tyylillisen linjan sekoittuessaan paikalliseen kampakeramiikkaan tai asbestikeraamiseen traditioon. Asbestin käyttöhän on tekninen, ei tyylillinen seikka, joten sen omaksuminen kertoo vain saatavilla olevista raaka-aineista, ei tekijän tyylillisestä traditiosta.

Erittäin hyvä pointti.

Asbesti on tosiaan sidosaine, joka voi teknisenä innovaationa levitä aivan eri tyylisiin keramiikoihin, joten sen perusteella luokitteleminen on kyllä hieman omituista. Tyyli, muoto ja koristelu pitäisi ottaa aina luokitteluperusteeksi.

Olennaista Kierikin keramiikan kohdalla olisi aineiston taulukointi ja analyysi, jotta selviäisi, liittyykö koristelu aina tiettyyn muotoon ja koristelemattomuus toiseen, vai onko keramiikka tosiaan noin kirjavaa. Ajoitukset esim. karstasta olisivat tarpeen, jotta selviäisi oliko jako varhaisemmassa tasossa selvä ja vaikutteet sekoittuivat vasta myöhemmin, vaiko eikö.

Toisaalta myös koko ja käyttötarkoitus pitää ottaa huomioon: yleisesti on ajateltu, että osa astioista (isommat ja pysyvämmät) tehtiin huolella ja viimeistellysti, kun taas pienet juomapikarit tms. saatettiin tehdä hutaisten arkikäyttöön, koska niitä särkyi enemmän. Eli eri tyyliset astiatkaan eivät automaattisesti kerro eri lähtöperinteistä.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kierikin keramiikasta

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 08 Kesä 2011 20:18

Jaska kirjoitti:Olennaista Kierikin keramiikan kohdalla olisi aineiston taulukointi ja analyysi, jotta selviäisi, liittyykö koristelu aina tiettyyn muotoon ja koristelemattomuus toiseen, vai onko keramiikka tosiaan noin kirjavaa. Ajoitukset esim. karstasta olisivat tarpeen, jotta selviäisi oliko jako varhaisemmassa tasossa selvä ja vaikutteet sekoittuivat vasta myöhemmin, vaiko eikö.

Toisaalta myös koko ja käyttötarkoitus pitää ottaa huomioon: yleisesti on ajateltu, että osa astioista (isommat ja pysyvämmät) tehtiin huolella ja viimeistellysti, kun taas pienet juomapikarit tms. saatettiin tehdä hutaisten arkikäyttöön, koska niitä särkyi enemmän. Eli eri tyyliset astiatkaan eivät automaattisesti kerro eri lähtöperinteistä.


Olisi mukava saada valaistusta siihen, onko mitään näitä seikkoja käsitelty aiemmin suomalaisten arkeologien julkaisuissa? (Näitä on vaikea löytää muutoin kuin käymällä manuaalisesti läpi valtava määrä lehtiä ym.) Laboratoriotutkimukset ovat tietysti kalliita, mutta mielestäni Kierikin keramiikka ansaitsisi tarkan tutkimuksen. Sehän on varsin mielenkiintoinen tapaus, koska se tosiaan on määritelty yhden aikansa vilkkaan kauppapaikan välityksellä. Luulisi, että keramiikan erikoisuus ikään kuin kutsuisi tulkintoja, joissa vaikutteita on otettu kauppakumppaneilta. Vaikutteitahan otettiin: mielestäni Ruotsin kuoppakeramiikka on selvästi yhteydessä Suomen kampakeramiikkaan (tämä on monien ehdottama yhteys, mutta sitä on käsitelty ehkä vähän turhankin varovaisesti sen perusteella, mitä olen lukenut suomalaisista ja ruotsalaisista lähteistä).

Vanhoja ajatuskuvioita pitää pöllyttää. Minusta tuntuu, että arkeologiassa, jossa koulutettujen määrä on hyvin pieni verrattuna moneen muuhun tieteeseen, on erityinen vaara ajautua kuppikuntaisuuteen tai tietyn auktoriteetin myötäilemiseen, uskaltamatta kyseenalaistaa vanhoja "totuuksia". Tämä vaara on tietysti olemassa kaikissa tieteissä, mutta esim. luonnontieteissä ajatusten kyseenalaistaminen on helpompaa, koska todistus on absoluuttinen, ts. sekä todistettavissa matemaattisesti,että mitattavissa fysikaalisin menetelmin. Arkeologiassa on tietysti vielä se ongelma, että arkeologien määrään nähden tutkimattoman aineiston määrä on edelleen valtava, ja yksi ihminen pystyy asiantuntijatasolla todella hallitsemaan vain muutaman osa-alueen koko uransa aikana (tämäkin pätee kaikkiin muihinkin tieteisiin).
JakomäenNeruda
 

Re: Kierikin keramiikasta

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 09 Kesä 2011 14:37

Kaiken voi aina luokitella useammalla eri tavalla. Se, mikä luokitus toimii parhaiten, riippuu siitä, minkä takia luokitellaan eli mihin kysymyksiin haetaan vastausta...

Yhtä oikeaa luokitusta tuskin on olemassa, ja sikäli on epämielekästä kysyä, sisältyykö johonkin keramiikkatyyppiin "todellisuudessa" useita eri tyyppejä. Vastaus on aina kyllä ja ei. Tyypin voi aina jakaa tiukempien määritelmien mukaisiin alaryhmiin, mutta yläkäsitekin on aivan yhtä todellinen tai epätodellinen kuin alakäsitteet.

Sidosaineet ja muut tekniset tekijät ovat sinänsä aivan yhtä päteviä luokitteluperusteita kuin koristelun ja muotoilun tyylipiirteet. Pitää vain tiedostaa, että ensinmainittujen perusteella luokiteltaessa mahdollisesti luokitellaan eri tason ilmiöitä kuin jälkimmäisessä tapauksessa.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Kierikin keramiikasta

ViestiKirjoittaja Jaska » 10 Kesä 2011 03:06

Sami Raninen kirjoitti:Sidosaineet ja muut tekniset tekijät ovat sinänsä aivan yhtä päteviä luokitteluperusteita kuin koristelun ja muotoilun tyylipiirteet. Pitää vain tiedostaa, että ensinmainittujen perusteella luokiteltaessa mahdollisesti luokitellaan eri tason ilmiöitä kuin jälkimmäisessä tapauksessa.

Hyvä pointti. Jos se taso ohitettaisiin, saattaisi jälleen jäädä jotain huomaamatta.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kierikin keramiikasta

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 12 Kesä 2011 20:33

Sami Raninen kirjoitti:Kaiken voi aina luokitella useammalla eri tavalla. Se, mikä luokitus toimii parhaiten, riippuu siitä, minkä takia luokitellaan eli mihin kysymyksiin haetaan vastausta...

Yhtä oikeaa luokitusta tuskin on olemassa, ja sikäli on epämielekästä kysyä, sisältyykö johonkin keramiikkatyyppiin "todellisuudessa" useita eri tyyppejä. Vastaus on aina kyllä ja ei. Tyypin voi aina jakaa tiukempien määritelmien mukaisiin alaryhmiin, mutta yläkäsitekin on aivan yhtä todellinen tai epätodellinen kuin alakäsitteet.

Sidosaineet ja muut tekniset tekijät ovat sinänsä aivan yhtä päteviä luokitteluperusteita kuin koristelun ja muotoilun tyylipiirteet. Pitää vain tiedostaa, että ensinmainittujen perusteella luokiteltaessa mahdollisesti luokitellaan eri tason ilmiöitä kuin jälkimmäisessä tapauksessa.


Mitä hyötyä on sellaisesta luokittelusta, jota ei ole tehty tietyn ominaisuuden perusteella, vaan summamutikassa useamman sen perusteella, mitä yhdeltä paikalta on sattunut löytymään? Samalla tavallahan sitten voisi luokitella jonkun muun paikan keramiikan, jossa on sekaisin vaikka neoliittisen ajan lopun ja pronssikauden keramiikkaa. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan luokitteluperusteena on ainakin ajallinen ulottuvuus. Ilmeisesti Kierikin keramiikka on luokiteltu ajan ja paikan lisäksi sen perusteella, että se sisältää asbestia? Ja asbesti siis kertoo paikan teknisestä traditiosta.

Muotoilenkin kysymykseni nyt siten, että onko osoittaa viitettä, jossa olisi yritetty jatkoluokitella Kierikin keramiikkaa muun ominaisuuden kuin sidosaineen perusteella?
JakomäenNeruda
 

Re: Kierikin keramiikasta

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 13 Kesä 2011 12:14

JakomäenNeruda kirjoitti:
Mitä hyötyä on sellaisesta luokittelusta, jota ei ole tehty tietyn ominaisuuden perusteella, vaan summamutikassa useamman sen perusteella, mitä yhdeltä paikalta on sattunut löytymään?


On siitä enemmän hyötyä kuin siitä, ettei olisi minkäänlaista luokittelua. Ja se, että keramiikka on löytynyt yhdeltä paikalta, on kontekstuaalisen tason muuttujana usein mielekkäämpi luokitteluperuste kuin jokin yksittäinen tyylielementti, joka voi sinkoilla kuin kirppu yhteisöstä toiseen. Pelkästään yhteen tiettyyn muoto-ominaisuuteen perustuvat luokittelut toimivat useimmiten vain hyvin yleisellä tasolla (hevosenkenkää muistuttava vaatteenkiinnitin -> hevosenkenkäsolki). Typologisessa luokittelussa tarvitaan yleensä useampia muuttujia. Tästä taas seuraa, että varsinkin keramiikkatyypit ovat yleensä melko "sekalaista seurakuntaa". Keramiikkatyyppien määritelmään sisältyy useita tekijöitä, eikä kaikkien tekijöiden välttämättä edes tarvitse olla läsnä yksittäisessä kappaleessa. Tradition, kulttuurin, "keraamisen habituksen" tai tyylin määrittelyssä se onkin tarkoituksenmukaisempaa kuin jonkin yksittäisen tekijän mielivaltainen korottaminen diagnostiseksi.

Vahvin luokitteluperuste on tässä tapauksessa kai se, että Kierikin keramiikka näyttää keramiikkaan äärimmäisen hyvin perehtyneen tutkijan mielestä olemuksellisesti eri ryhmältä kuin kaikki muut pohjoisessa Fennoskandiassa määritellyt keramiikkaryhmät. Mutta kieltämättä tällaiset "impressionistiset" luokittelut ovat tarkistettavuuden, vertailtavuuden ja tulkinnan kannalta hankalia.

Toki kaikenlaisia alaluokituksia on pääsääntöisesti hyödyllistä tehdä, mutta en valitettavasti tiedä, miten paljon sellaisia on tehty Kierikin keramiikan suhteen.

Ihanteellista olisi muodostaa ryhmiä tilastollisesti sen pohjalta, millaisia keskinäisiä vastaavuuksia erilaisilla muuttujilla on. Tällä tavoin voitaisiin ehkä saada esiin objektiivisesti määriteltyjä kronologisia, funktionaalisia, alueellisia tms. ryhmiä.

Samalla tavallahan sitten voisi luokitella jonkun muun paikan keramiikan, jossa on sekaisin vaikka neoliittisen ajan lopun ja pronssikauden keramiikkaa. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan luokitteluperusteena on ainakin ajallinen ulottuvuus.


Kivi- ja varhaismetallikautiset keramiikat on luokiteltu erikseen muilla perusteilla; ajallinen ero on luokittelulle annettu tulkinta, ei luokitteluperuste.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 19 Kesä 2011 22:00

Kiitoksia selventävistä selityksistä. Ymmärrän, mitä ajatte takaa, mutta silti edelleen mielestäni keramiikkatyypin synnyttäminen yhden löytöpaikan perusteella on erittäin ongelmallista, eikä näitä ongelmia ole vielä edes aletty kunnolla käsitellä, mikäli viimeksi saamani tieto pitää paikkansa. Tai oikeammin, niitä on vasta juurikin alettu käsitellä, kun radiohiiliajoitusten perusteella saadut kronologiat ovat pikku hiljaa saamassa sijaa entisen yhteen tekniseen seikkaan kuten asbestiin perustuvan luokittelun yhteyteen.

Nimittäin, vaikka en ole seurannut alaa kovin aktiivisesti, niin pari päivää sitten huomasin sattumalta juuri ilmestyneen Teemu Mökkösen väitöskirjan, jossa on sivuttu myös tätä ongelmaa:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/26492

Johdannon sivulta 51 alkava luku "5.1 The burden of research history: Pottery types as a synonym for culture".
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja Jaska » 19 Kesä 2011 23:28

Kiitos Neruda, erittäin hyödyllinen linkki!
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 20 Kesä 2011 13:21

JakomäenNeruda kirjoitti: Tai oikeammin, niitä on vasta juurikin alettu käsitellä, kun radiohiiliajoitusten perusteella saadut kronologiat ovat pikku hiljaa saamassa sijaa entisen yhteen tekniseen seikkaan kuten asbestiin perustuvan luokittelun yhteyteen.


Kronologia ja luokittelu ovat periaatteessa aivan eri asioita, eikä kronologian tarvitse vaikuttaa luokitteluun mitenkään. Luokat voivat olla samanaikaisia ja toisaalta yhden luokan esiintymisaika voi olla hyvin pitkä.

Kierikin keramiikassakin on muita luokitteluperusteita kuin asbesti - sehän on erotettu muusta asbestikeramiikasta.

Varmasti Kierikin luokittelua voidaan kehittää tai aiheesta kritisoidakin, eihän tutkimus koskaan valmistu. Myös typologiassa eli arkeologista tutkimusta palvelevassa esinelöytöjen luokittelussa menetelmät ja niiden taustalla vaikuttavat tieteenfilosofiset ja kulttuuriteoreettiset oletukset muuttuvat ajan myötä.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

ViestiKirjoittaja Jaska » 20 Kesä 2011 13:54

Kiitos Samille rautalangasta; kokonaiskuva tyypittelystä alkaa hahmottua...
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Kivikausi

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa